finanssikriiseist ja niiden syist
Download
Skip this Video
Download Presentation
Finanssikriiseistä ja niiden syistä

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 40

Finanssikriiseistä ja niiden syistä - PowerPoint PPT Presentation


  • 110 Views
  • Uploaded on

Finanssikriiseistä ja niiden syistä. Jaakko Kiander Dosentti, VTT. Finanssikriiseistä ja niiden syistä. Aiempia kriisejä Nykyisen k riisin kehittyminen Taustalla globaalit epätasapainot Eurojärjestelmän kohtalonhetket Taloustieteen valtavirta ja talouspolitiikan doktriinit

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about ' Finanssikriiseistä ja niiden syistä' - gannon


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
finanssikriiseist ja niiden syist

Finanssikriiseistä ja niiden syistä

Jaakko Kiander

Dosentti, VTT

finanssikriiseist ja niiden syist1
Finanssikriiseistä ja niiden syistä
  • Aiempia kriisejä
  • Nykyisen kriisin kehittyminen
  • Taustalla globaalit epätasapainot
  • Eurojärjestelmän kohtalonhetket
  • Taloustieteen valtavirta ja talouspolitiikan doktriinit
  • Paluu Keynesiin?
kriisit ennen keynesi
Kriisit ennen Keynesiä
  • 1800-luku: useita lamakausia ja finanssikriisejä
    • Kehittymätön keskuspankkitoiminta
    • Ei yleistä äänioikeutta
  • UK 1920: takaisin kultakantaan
    • ”The EconomicConsequences of Mr. Churchill”
    • Deflaatio ei ollut neutraali toimenpide
  • Suuri lama 1929-32
    • Globaali deflaatio ja finanssikriisi
    • Tuotannon hallitsematon pudotus
    • Suurtyöttömyys
    • Demokratian kriisi
toisen maailmansodan j lkeinen talousj rjestelm murenee
Toisen maailmansodan jälkeinen talousjärjestelmä murenee
  • Ensimmäinen öljykriisi 1973-75
    • Öljyn hinnan moninkertaistuminen 1973-74
      • Taustalla JomKippur –sota 1973
    • Seurauksena globaali inflaatio ja teollisuusmaiden taantuma
    • Vanhan valuuttakurssijärjestelmän loppu
  • Toinen öljykriisi 1980-82
    • Uusi hintashokki
      • Taustalla Iranin vallankumous 1979
    • Keskuspankkien tiukka inflaatiotorjunta aiheuttaa syvän taantuman länsimaissa
    • Eurooppaan muodostuu pysyvä suurtyöttömyys
velkakriisit alkavat
Velkakriisit alkavat
  • Kehitysmaiden velkakriisi 1982-
    • Korkotason nousu USA:ssa ajaa monet kehitysmaat maksukyvyttömyyteen ja pitkäaikaiseen lamaan
vapaiden rahamarkkinoiden kriisit
Vapaiden rahamarkkinoiden kriisit
  • Lokakuun 1987 pörssiromahdus
    • Nopea pelastus (Fed), luottamus säilyi
  • Yhteinen kriisimalli: deregulaatio, ylikuumeneminen, luottamuksen menetys & valuuttapako, pankkikriisi & talouden lama
    • Pohjoismaiset pankkikriisit 1990-93
    • Aasian ja Venäjän kriisi 1997-98
    • LTCM bail-out 1998
    • Argentiinan valuuttakriisi 2000
  • Internet-kupla 2001-03
    • i-osakkeiden pörssiromahdus
nykyisen kriisin kehittyminen
Nykyisen kriisin kehittyminen
  • Elokuu 2007: USA:n asuntolainakriisi alkaa
  • Syyskuu 2008: Kansainvälinen pankkikriisi alkaa New Yorkista
  • Vuosi 2009: Teollisuusmaiden syvä taantuma
  • Kevät 2010: Kreikan velkakriisi alkaa
  • Kesä+syksy 2010: Irlanti ja Portugali tarvitsevat myös tukea velkoihinsa
  • Kesä+syksy 2011: Euroopan velkakriisi laajenee ja syvenee…
vuoden 2008 finanssikriisin perint
Vuoden 2008 finanssikriisin perintö
  • Nykyisten ongelmien taustalla vuonna 2008 puhjennut globaali finanssikriisi
  • Finanssikriisi pakotti ylivelkaantuneet taloudet, kuluttajat ja yritykset säästämään
  • Lama ja pankkikriisi johtivat julkisen talouden alijäämäisyyteen
  • Seurauksena ylisuuren julkisen velan ongelma ja kasvanut epäluottamus (euromaat)
vuoden 2008 finanssikriisin perint1
Vuoden 2008 finanssikriisin perintö
  • Finanssikriisillä suurin vaikutus niihin maihin, jotka olivat velkaantuneet eniten
  • Velkakriisistä tuli läntisten teollisuusmaiden ongelma (USA, UK, Italia, Espanja…)
  • Kehittyvissä maissa tällä kertaa vahva finanssitalous (Kiina, Intia, Venäjä, Brasilia…)
  • Länsimaat juuttuneet pitkäaikaiseen taantumaan ja hitaaseen kasvuun
taustalla globaalit ep tasapainot
Taustalla globaalit epätasapainot
  • Finanssikriisiä edelsi pitkä globaalitalouden epätasapaino
    • Alijäämämaat kasvattivat jatkuvasti ulkomaista velkaansa (enimmäkseen yksityisen sektorin kautta)
    • Ylijäämämaat sijoittivat säästöjään alijäämämaihin
  • Eniten huomiota sai osakseen USA:n ja Aasian välinen jatkuva kaupan epätasapaino
  • Mutta suhteellisesti jopa suurempi epätasapaino kehittyi EU:n sisällä ’pohjoisen’ ja ’etelän’ välille
globaalien ep tasapainojen taustat
Globaalien epätasapainojen taustat
  • Kiina vs USA:
    • USA:ssa velkaantumista suosiva talousjärjestelmä ja usko vapaakauppaan -> ei huolta teollisuuden siirtymisestä Aasiaan
    • Kiina & co puolestaan säätelivät rahamarkkinoita ja pitivät valuuttansa jatkuvasti aliarvostettuna suhteessa dollariin; lisäksi käytännön protektionismia
    • Lisäksi öljyntuottajamaat kanavoivat säästöjään USA:an
globaalien ep tasapainojen taustat eurooppa
Globaalien epätasapainojen taustat: Eurooppa
  • Euro ja integraatio
    • Tarkoituksena edistää pääomien vapaata liikkumista
    • Euro tarjosi matalan korkotason ja houkutteli velkaantumaan: Irlanti, Välimeren maat, Baltia
    • Riskeihin ei kiinnitetty huomiota
  • Erot todellisessa kilpailukyvyssä
    • Velkaantuminen nosti keinotekoisesti heikkojen maiden elintasoa, mutta ei kaventanut tuottavuuseroja
    • Inflaatioerot johtivat kilpailukykyerojen kasvuun
    • Vahvat maat: D, A, CH, NL, DK, S, N, FI
kriisi levisi eurooppaan 2009 ja muuttui euromaiden valtionlainakriisiksi 2010
Kriisi levisi Eurooppaan 2009 ja muuttui euromaiden valtionlainakriisiksi 2010…
  • Velkakriisin taustalla on velkaantuminen
  • … mutta lisäksi myös yhteinen raha:
    • Euro mahdollisti matalat korot, mikä rohkaisi monia velkaantumaan
    • Euromääräiset velat ovat kuitenkin luonteeltaan ulkomaista velkaa
    • Heikentynyttä kilpailukykyä ei ole helppo korjata ilman devalvaatiota, mikä taas ei ole mahdollinen eurossa, minkä vuoksi markkinat hermostuvat…
eurokriisin puhkeaminen
Eurokriisin puhkeaminen
  • Kreikan maksukykyä aletaan epäillä keväällä 2010
  • Ongelma leviää Portugaliin ja Irlantiin myöhemmin samana vuonna
  • Vuonna 2011 markkinat alkavat huolestua myös Espanjan ja Italian maksukyvystä
euroopan velkakriisi
Euroopan velkakriisi
  • Euro on sitonut Euroopan ylijäämä- ja alijäämämaat umpisolmuun, johon ei ole hyviä ratkaisuja
    • Valuuttakursseja ei voi muuttaa, joten hintasopeutus on ainoa keino -> deflaatio
    • Ylijäämämaat eivät suostu elvyttämään, minkä vuoksi alijäämämaat joutuvat pakkosäästämään -> työttömyys
  • Ratkaisuksi sovittiin aluksi muiden euromaiden takaamat tukiluotot (EVVR ja EVM)
    • Ehdotettu myös entistä laajempaa yhteisvastuuta veloista, mutta nettomaksajamaissa ei ole ollut halukkuutta
  • Ongelma: tukimekanismit voivat taata rahoituksen pienille maille (=Kreikka), mutta ei suurille (=Italia)
eurokriisin taustalla suuret ep tasapainot
Eurokriisin taustalla suuret epätasapainot
  • Kilpailukyky
    • Pohjoisen Euroopan hyvän kilpailukyvyn kääntöpuolena on eteläisen Euroopan heikko kilpailukyky; tilanteen korjaaminen ei ole helppoa ilman kansallisia valuuttoja
  • Maksutase
    • Kilpailukykyerojen seurauksena pohjoisen mailla on suuria vientiylijäämiä ja sijoitettavaa rahaa, kun taas eteläisillä mailla on alijäämiä ja tarve saada luottoa tuonnin rahoittamiseen
  • Heikkenevä huoltosuhde
    • Monien Euroopan maiden näkymiä heikentää heikkenevä huoltosuhde ja vähäinen varautuminen eläkemenoihin
velkakriisin ratkaisu
Velkakriisin ratkaisu
  • Finanssipolitiikka: EKP:n ja EU-komission johdolla toteututtu finanssipolitiikan kiristys, minkä seurauksena alijäämät alkoivat supistua…
    • … ja euromaat vajosivat uudelleen taantumaan 2012-13
  • Rahapolitiikka: Draghi kesällä 2012 lupasi EKP:n rajoittamattoman tuen eurolle ja kriisimaille, mikä palautti markkinoiden uskon
alkaako eu talous elpy
Alkaako EU-talous elpyä?
  • Euroalue vajosi W-taantumaan 2012
    • EKP:n rahapolitiikka vahvisti euroa ja heikensi vientiä
    • Finanssipolitiikka supisti kokonaiskysyntää
  • EKP:n tuki turvaa kriisimaiden maksuvalmiuden
  • Kriisimaiden pankkien saneeraus edelleen kesken
  • Todennäköinen kehitys:
    • Ei nopeaa nousua, mutta ei myöskään romahdusta
    • ’muddlingthrough’
usa nopeasti pois kriisist
USA: nopeasti pois kriisistä
  • Lähtötilanteessa vuonna 2008 ongelmina pankkikriisi ja kotitaloussektorin ylivelkaantuminen edelleen tarve
  • Pankkisektorin nopea saneeraus
    • Fuusioita yms
  • Voimakas rahapoliittinen elvytys
    • Ohjauskorot nopeasti nollaan (2008-?)
    • Lisäksi poikkeuksellisia rahoitustoimia QE1-3 (2009-2014?)
    • Seurauksena dollarin heikentyminen ja USA:n kilpailukyvyn parantuminen
  • Finanssipolitiikassa suuri liittovaltion elvytyspaketti
    • Noin 1000 mrdUSD:n lisämenot 2009-2010
      • Velka-asteen nousu yli 100 prosenttiin/BKT
    • Asteittainen kiristys vuodesta 2011 lähtien
  • Talous kasvussa vuodesta 2010 lähtien
  • Työttömyys alkoi supistua 2011: 10 % -> 7 %
taloustieteen valtavirta ja talouspolitiikan doktriinit
Taloustieteen valtavirta ja talouspolitiikan doktriinit
  • Velkakriisit ovat olleet mahdollisia, koska rahamarkkinoiden vapauttaminen on mahdollistanut ylivelkaantumisen
  • Rahamarkkinoiden vapauttaminen on perustunut vahvasti modernin talousteorian suosituksiin
  • Eurokriisin syynä on eurojärjestelmä, jonka taustalla oli usko markkinoiden tehokkuuteen ja itseohjautuvuuteen
taloustieteen valtavirta ja talouspolitiikan doktriinit1
Taloustieteen valtavirta ja talouspolitiikan doktriinit
  • Euron luominen oli ensisijaisesti poliittinen projekti
    • Yhteinen raha pakottaa vähitellen yhtenäisyyteen ja yhteiseen talouspolitiikkaan (Jean Monnet)
  • … mutta myös moderni talousoppi tuki hanketta
    • Kansallisten valuuttojen poistamisesta ei ole haittaa, koska nimellisillä valuuttakursseilla ei ollut valtavirtateorian mukaan merkitystä
    • Valuuttakursseilla ja rahalla ei ole väliä, koska talouden toimijat ovat rationaalisia ja osaavat sopeutua uusiin olosuhteisiin
valtavirtataloustieteen muutokset
Valtavirtataloustieteen muutokset
  • Ennen Keynesiä (-1940) klassinen koulukunta dominoi
    • Markkinat hakeutuvat ennen pitkää tasapainoon
    • Julkisen vallan ei pidä puuttua talouden toimintaan
      • Kevyt rahapolitiikka estää luovan tuhon ja vaarantaa hintavakauden
      • Kevyt finanssipolitiikka syrjäyttää yksityistä kysyntää
    • Sayn laki: kysyntäongelmia ei ole, koska tarjonta luo aina oman kysyntänsä
      • Pigou-efekti: deflaatio ja velkakriisi eivät haittaa, koska omistajat rikastuvat velallisten köyhtyessä
keynesil inen vallankumous muutti ajattelua v liaikaisesti
Keynesiläinen vallankumous muutti ajattelua väliaikaisesti
  • Keynes ja neoklassinen synteesi (1940-1970)
    • Talous voi ajoittain joutua pois täystyöllisyystasapainosta, jolloin tarvitaan elvyttävää makrotalouspolitiikkaa
    • Työttömyyden taustalla nimellispalkkojen jäykkyys
    • Epäselvää, miksi rationaaliset toimijat eivät optimoi
keynes ja makrotaloudellinen s tely
Keynes ja makrotaloudellinen säätely
  • Bretton Woods –järjestelmä (1946-1971): länsimainen pseudososialismi:
    • Kiinteät mutta muutettavat valuuttakurssit (perustana dollari ja kultakanta)
    • Kansainvälisten pääomaliikkeiden säätely (epätasapainojen ehkäisy)
    • Rahoitusmarkkinoiden säätely (luotonannon rajoitukset, säästöjen kanavointi reaali-investointeihin)
    • Pankkitoiminnan säätely
    • Investointien säätely
takaisin klassismiin
Takaisin klassismiin
  • Vaikka keynesiläinen makromalli näytti toimivan, sen mikroperusteet eivät olleet kunnossa
  • Optimointioletuksesta lähtevät makromallit eivät olleet sopusoinnussa keynesiläisyyden kanssa
  • Rationaalisten oletusten mallit eivät mahdollista vajaatyöllisyystasapainoja
uusi klassinen koulukunta
Uusi klassinen koulukunta
  • Friedman: kysynnän lisääminen johtaa vain inflaation kiihtymiseen, ei parempaan työllisyyteen
  • Lucas & Sargent: raha on neutraalia, kysynnänsäätelyllä ei voida saavuttaa mitään
  • Barro: Ricardianequivalence: finanssipolitiikka ei voi vaikuttaa mihinkään
  • Johtopäätös: koska talous on tasapainohakuinen, ei myöskään voi olla epätasapaino-ongelmia
    • Mahdollinen työttömyyden nousu voi johtua preferenssien muutoksesta
    • Mahdolliset taantumat johtuvat teknologisista shokeista
    • Ongelmat johtuvat markkinoiden säätelystä
vahva usko finanssimarkkinoiden hy dyllisyyteen
Vahva usko finanssimarkkinoiden hyödyllisyyteen
  • Tärkeintä, että markkinat toimivat vapaasti
    • Monetarismi yms., Milton Friedman, Robert Lucas
  • Pääomamarkkinoilla on suuri merkitys talouden tehostamisessa ja vakauttamisessa
    • Tehokkaiden markkinoiden hypoteesi (Modigliani & Miller, Eugen Fama)
    • Pääomien tehokkaan allokaation ja arbitraasin arvioitiin lisäävän myös reaalitalouden tuottavuutta
kysynn ns telypolitiikkaa ei tarvita koska taloudenpit j t osaavat s dell itse itse n
Kysynnänsäätelypolitiikkaa ei tarvita, koska taloudenpitäjät osaavat säädellä itse itseään
  • Virheitä ei tule koske kaikki ovat järkeviä ja kaukonäköisiä
    • Rationaalisten odotusten oppi (Lucas, Sargent, Prescott)
    • Finanssimarkkinat osaavat arvioida oikein mikä on oikea leverage ja miten riskejä hallitaan
      • Eikä viranomaisten säätelyä tarvita! Siispä pankkitoiminta vapautettiin vähitellen säätelystä
      • Myös EU:n sisämarkkinaidea ja euro perustuvat samaan ajatukseen
1990 luku washingtonin konsensus ja great moderation
1990-luku: Washingtonin konsensus ja ”Great Moderation”
  • Ei enää kriisejä, koska markkinat hoitavat kaiken (=Great Moderation; Greenspan & Bernanke & EKP)
    • Lukuisten pienempien maiden kriisejä ei noteerattu
    • Taustalla USA:n vakaa kehitys 1985-2007
    • Yleisratkaisuna markkinoiden (ml. pääomamarkkinat) vapauttaminen
  • Talouspolitiikan tehtävänä on pitää yllä budjettikuria ja hintavakautta (=Washingtonin konsensus, EKP, EU, OECD)
    • Taloutta ei pidä muuten säädellä
    • Periaatteeet kirjattu euroalueen sääntöihin
ongelmia teoria vs todellisuus
Ongelmia: teoria vs todellisuus
  • Klassinen (ja myös uusi klassinen) talousteoria perustuu oletukseen toimijoiden rationaalisuudesta
    • Ei systemaattisia virheitä, ei laumakäyttäytymistä
  • Todellisuudessa näin ei aina ole
    • Ihmiset eivät ole atomeja tai koneita: sosiaaliset ja psykologiset tekijät vaikuttavat
    • Ihmiset eivät ole laskukoneita: kognitiiviset rajoitteet estävät pitkälle viedyn optimoinnin
makroteoria ja kriisit
Makroteoria ja kriisit
  • Klassinen ja uusklassinen makroteoria perustuvat rationaalisuusoletukseen ja uskoon markkinoiden tehokkaasta toiminnasta – silti tapahtuu kriisejä
  • Vaihtoehtoisia selityksiä (mm. keynesiläiset mallit):
    • toiminta ei ole aina rationaalista eikä aina ole kovin paljoa tietoa käytössä (Keynesin oma näkemys)
      • Todellisuus ei noudata normaalijakaumaa vaan on aidosti kaoottinen
      • Psykologia on tärkeämpää kuin rationaaliset laskelmat
    • Financial fragility (HymanMinsky): pääomamarkkinat ovat lähtökohtaisesti epävakaat
      • Suuret vaihtelut (overshooting)
      • Taipumus ajoittaiseen euforiaan, laumakäyttäytymiseen ja ylimitoitettuun riskinottoon
      • Lopulta riskit aina toteutuvat
behavioristinen taloustiede
Behavioristinen taloustiede
  • Taloustieteen realismi voi lisääntyä kun aksiomaattisuus korvataan behaviorismilla
  • Ei vain oleteta, että yksiköt toimivat optimaalisesti, vaan pyritään selvittämään, miten yksiköt toimivat todellisuudessa
  • Tällöin lähestytään psykologiaa
    • Kognitiiviset rajoitukset: Daniel Kahneman & Amos Tversky
    • Empiirinen pääomamarkkinatutkimus: Robert Shiller
poliittisia seurauksia
Poliittisia seurauksia
  • Jos lähtökohtana on (teorialähtöinen) usko homo economicukseen ja täydellisiin markkinoihin, niin politiikkasuosituksena on laissezfaire – markkinat on vapautettava, mikä voisi mennä pieleen?
  • Jos lähtökohtana on tutkimustieto päätöksenteon ja toimintamahdollisuuksien rajoituksista, päädytään paternalistisiinpolitiikkasuosituksiin (vrt. 1930- ja 1940-luvun säätelytoimet)
ent nyt
Entä nyt?
  • Makroteoria etsii itseään
  • Klassiseen teoriaan ollaan tyytymättömiä
  • Mutta uutta paradigmaa ei ole vielä löytynyt
  • Mihin tässä vielä päädytään?
ad