Finanssikriiseist ja niiden syist
Download
1 / 40

Finanssikriiseistä ja niiden syistä - PowerPoint PPT Presentation


  • 108 Views
  • Uploaded on

Finanssikriiseistä ja niiden syistä. Jaakko Kiander Dosentti, VTT. Finanssikriiseistä ja niiden syistä. Aiempia kriisejä Nykyisen k riisin kehittyminen Taustalla globaalit epätasapainot Eurojärjestelmän kohtalonhetket Taloustieteen valtavirta ja talouspolitiikan doktriinit

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about ' Finanssikriiseistä ja niiden syistä' - gannon


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
Finanssikriiseist ja niiden syist

Finanssikriiseistä ja niiden syistä

Jaakko Kiander

Dosentti, VTT


Finanssikriiseist ja niiden syist1
Finanssikriiseistä ja niiden syistä

  • Aiempia kriisejä

  • Nykyisen kriisin kehittyminen

  • Taustalla globaalit epätasapainot

  • Eurojärjestelmän kohtalonhetket

  • Taloustieteen valtavirta ja talouspolitiikan doktriinit

  • Paluu Keynesiin?


Kriisit ennen keynesi
Kriisit ennen Keynesiä

  • 1800-luku: useita lamakausia ja finanssikriisejä

    • Kehittymätön keskuspankkitoiminta

    • Ei yleistä äänioikeutta

  • UK 1920: takaisin kultakantaan

    • ”The EconomicConsequences of Mr. Churchill”

    • Deflaatio ei ollut neutraali toimenpide

  • Suuri lama 1929-32

    • Globaali deflaatio ja finanssikriisi

    • Tuotannon hallitsematon pudotus

    • Suurtyöttömyys

    • Demokratian kriisi


Toisen maailmansodan j lkeinen talousj rjestelm murenee
Toisen maailmansodan jälkeinen talousjärjestelmä murenee

  • Ensimmäinen öljykriisi 1973-75

    • Öljyn hinnan moninkertaistuminen 1973-74

      • Taustalla JomKippur –sota 1973

    • Seurauksena globaali inflaatio ja teollisuusmaiden taantuma

    • Vanhan valuuttakurssijärjestelmän loppu

  • Toinen öljykriisi 1980-82

    • Uusi hintashokki

      • Taustalla Iranin vallankumous 1979

    • Keskuspankkien tiukka inflaatiotorjunta aiheuttaa syvän taantuman länsimaissa

    • Eurooppaan muodostuu pysyvä suurtyöttömyys


Velkakriisit alkavat
Velkakriisit alkavat

  • Kehitysmaiden velkakriisi 1982-

    • Korkotason nousu USA:ssa ajaa monet kehitysmaat maksukyvyttömyyteen ja pitkäaikaiseen lamaan


Vapaiden rahamarkkinoiden kriisit
Vapaiden rahamarkkinoiden kriisit

  • Lokakuun 1987 pörssiromahdus

    • Nopea pelastus (Fed), luottamus säilyi

  • Yhteinen kriisimalli: deregulaatio, ylikuumeneminen, luottamuksen menetys & valuuttapako, pankkikriisi & talouden lama

    • Pohjoismaiset pankkikriisit 1990-93

    • Aasian ja Venäjän kriisi 1997-98

    • LTCM bail-out 1998

    • Argentiinan valuuttakriisi 2000

  • Internet-kupla 2001-03

    • i-osakkeiden pörssiromahdus


Nykyisen kriisin kehittyminen
Nykyisen kriisin kehittyminen

  • Elokuu 2007: USA:n asuntolainakriisi alkaa

  • Syyskuu 2008: Kansainvälinen pankkikriisi alkaa New Yorkista

  • Vuosi 2009: Teollisuusmaiden syvä taantuma

  • Kevät 2010: Kreikan velkakriisi alkaa

  • Kesä+syksy 2010: Irlanti ja Portugali tarvitsevat myös tukea velkoihinsa

  • Kesä+syksy 2011: Euroopan velkakriisi laajenee ja syvenee…


Vuoden 2008 finanssikriisin perint
Vuoden 2008 finanssikriisin perintö

  • Nykyisten ongelmien taustalla vuonna 2008 puhjennut globaali finanssikriisi

  • Finanssikriisi pakotti ylivelkaantuneet taloudet, kuluttajat ja yritykset säästämään

  • Lama ja pankkikriisi johtivat julkisen talouden alijäämäisyyteen

  • Seurauksena ylisuuren julkisen velan ongelma ja kasvanut epäluottamus (euromaat)


Vuoden 2008 finanssikriisin perint1
Vuoden 2008 finanssikriisin perintö

  • Finanssikriisillä suurin vaikutus niihin maihin, jotka olivat velkaantuneet eniten

  • Velkakriisistä tuli läntisten teollisuusmaiden ongelma (USA, UK, Italia, Espanja…)

  • Kehittyvissä maissa tällä kertaa vahva finanssitalous (Kiina, Intia, Venäjä, Brasilia…)

  • Länsimaat juuttuneet pitkäaikaiseen taantumaan ja hitaaseen kasvuun


Taustalla globaalit ep tasapainot
Taustalla globaalit epätasapainot

  • Finanssikriisiä edelsi pitkä globaalitalouden epätasapaino

    • Alijäämämaat kasvattivat jatkuvasti ulkomaista velkaansa (enimmäkseen yksityisen sektorin kautta)

    • Ylijäämämaat sijoittivat säästöjään alijäämämaihin

  • Eniten huomiota sai osakseen USA:n ja Aasian välinen jatkuva kaupan epätasapaino

  • Mutta suhteellisesti jopa suurempi epätasapaino kehittyi EU:n sisällä ’pohjoisen’ ja ’etelän’ välille


Globaalien ep tasapainojen taustat
Globaalien epätasapainojen taustat

  • Kiina vs USA:

    • USA:ssa velkaantumista suosiva talousjärjestelmä ja usko vapaakauppaan -> ei huolta teollisuuden siirtymisestä Aasiaan

    • Kiina & co puolestaan säätelivät rahamarkkinoita ja pitivät valuuttansa jatkuvasti aliarvostettuna suhteessa dollariin; lisäksi käytännön protektionismia

    • Lisäksi öljyntuottajamaat kanavoivat säästöjään USA:an


Globaalien ep tasapainojen taustat eurooppa
Globaalien epätasapainojen taustat: Eurooppa

  • Euro ja integraatio

    • Tarkoituksena edistää pääomien vapaata liikkumista

    • Euro tarjosi matalan korkotason ja houkutteli velkaantumaan: Irlanti, Välimeren maat, Baltia

    • Riskeihin ei kiinnitetty huomiota

  • Erot todellisessa kilpailukyvyssä

    • Velkaantuminen nosti keinotekoisesti heikkojen maiden elintasoa, mutta ei kaventanut tuottavuuseroja

    • Inflaatioerot johtivat kilpailukykyerojen kasvuun

    • Vahvat maat: D, A, CH, NL, DK, S, N, FI



Kriisi levisi eurooppaan 2009 ja muuttui euromaiden valtionlainakriisiksi 2010
Kriisi levisi Eurooppaan 2009 ja muuttui euromaiden valtionlainakriisiksi 2010…

  • Velkakriisin taustalla on velkaantuminen

  • … mutta lisäksi myös yhteinen raha:

    • Euro mahdollisti matalat korot, mikä rohkaisi monia velkaantumaan

    • Euromääräiset velat ovat kuitenkin luonteeltaan ulkomaista velkaa

    • Heikentynyttä kilpailukykyä ei ole helppo korjata ilman devalvaatiota, mikä taas ei ole mahdollinen eurossa, minkä vuoksi markkinat hermostuvat…


Eurokriisin puhkeaminen
Eurokriisin puhkeaminen valtionlainakriisiksi 2010…

  • Kreikan maksukykyä aletaan epäillä keväällä 2010

  • Ongelma leviää Portugaliin ja Irlantiin myöhemmin samana vuonna

  • Vuonna 2011 markkinat alkavat huolestua myös Espanjan ja Italian maksukyvystä


Euroopan velkakriisi
Euroopan velkakriisi valtionlainakriisiksi 2010…

  • Euro on sitonut Euroopan ylijäämä- ja alijäämämaat umpisolmuun, johon ei ole hyviä ratkaisuja

    • Valuuttakursseja ei voi muuttaa, joten hintasopeutus on ainoa keino -> deflaatio

    • Ylijäämämaat eivät suostu elvyttämään, minkä vuoksi alijäämämaat joutuvat pakkosäästämään -> työttömyys

  • Ratkaisuksi sovittiin aluksi muiden euromaiden takaamat tukiluotot (EVVR ja EVM)

    • Ehdotettu myös entistä laajempaa yhteisvastuuta veloista, mutta nettomaksajamaissa ei ole ollut halukkuutta

  • Ongelma: tukimekanismit voivat taata rahoituksen pienille maille (=Kreikka), mutta ei suurille (=Italia)


Eurokriisin taustalla suuret ep tasapainot
Eurokriisin taustalla suuret epätasapainot valtionlainakriisiksi 2010…

  • Kilpailukyky

    • Pohjoisen Euroopan hyvän kilpailukyvyn kääntöpuolena on eteläisen Euroopan heikko kilpailukyky; tilanteen korjaaminen ei ole helppoa ilman kansallisia valuuttoja

  • Maksutase

    • Kilpailukykyerojen seurauksena pohjoisen mailla on suuria vientiylijäämiä ja sijoitettavaa rahaa, kun taas eteläisillä mailla on alijäämiä ja tarve saada luottoa tuonnin rahoittamiseen

  • Heikkenevä huoltosuhde

    • Monien Euroopan maiden näkymiä heikentää heikkenevä huoltosuhde ja vähäinen varautuminen eläkemenoihin


Vaihtotase vuonna 2007 bkt sta
Vaihtotase vuonna 2007, % valtionlainakriisiksi 2010…BKT:sta



Alij mi vuonna 2011 bkt sta
Alijäämiä vuonna 2011, % valtionlainakriisiksi 2010…BKT:sta


Velkakriisin ratkaisu
Velkakriisin ratkaisu valtionlainakriisiksi 2010…

  • Finanssipolitiikka: EKP:n ja EU-komission johdolla toteututtu finanssipolitiikan kiristys, minkä seurauksena alijäämät alkoivat supistua…

    • … ja euromaat vajosivat uudelleen taantumaan 2012-13

  • Rahapolitiikka: Draghi kesällä 2012 lupasi EKP:n rajoittamattoman tuen eurolle ja kriisimaille, mikä palautti markkinoiden uskon


Alij mi vuonna 2013 bkt sta
Alijäämiä vuonna 2013, % valtionlainakriisiksi 2010…BKT:sta


Alkaako eu talous elpy
Alkaako EU-talous elpyä? valtionlainakriisiksi 2010…

  • Euroalue vajosi W-taantumaan 2012

    • EKP:n rahapolitiikka vahvisti euroa ja heikensi vientiä

    • Finanssipolitiikka supisti kokonaiskysyntää

  • EKP:n tuki turvaa kriisimaiden maksuvalmiuden

  • Kriisimaiden pankkien saneeraus edelleen kesken

  • Todennäköinen kehitys:

    • Ei nopeaa nousua, mutta ei myöskään romahdusta

    • ’muddlingthrough’


Usa nopeasti pois kriisist
USA: nopeasti pois kriisistä valtionlainakriisiksi 2010…

  • Lähtötilanteessa vuonna 2008 ongelmina pankkikriisi ja kotitaloussektorin ylivelkaantuminen edelleen tarve

  • Pankkisektorin nopea saneeraus

    • Fuusioita yms

  • Voimakas rahapoliittinen elvytys

    • Ohjauskorot nopeasti nollaan (2008-?)

    • Lisäksi poikkeuksellisia rahoitustoimia QE1-3 (2009-2014?)

    • Seurauksena dollarin heikentyminen ja USA:n kilpailukyvyn parantuminen

  • Finanssipolitiikassa suuri liittovaltion elvytyspaketti

    • Noin 1000 mrdUSD:n lisämenot 2009-2010

      • Velka-asteen nousu yli 100 prosenttiin/BKT

    • Asteittainen kiristys vuodesta 2011 lähtien

  • Talous kasvussa vuodesta 2010 lähtien

  • Työttömyys alkoi supistua 2011: 10 % -> 7 %


Taloustieteen valtavirta ja talouspolitiikan doktriinit
Taloustieteen valtavirta ja talouspolitiikan doktriinit valtionlainakriisiksi 2010…

  • Velkakriisit ovat olleet mahdollisia, koska rahamarkkinoiden vapauttaminen on mahdollistanut ylivelkaantumisen

  • Rahamarkkinoiden vapauttaminen on perustunut vahvasti modernin talousteorian suosituksiin

  • Eurokriisin syynä on eurojärjestelmä, jonka taustalla oli usko markkinoiden tehokkuuteen ja itseohjautuvuuteen


Taloustieteen valtavirta ja talouspolitiikan doktriinit1
Taloustieteen valtavirta ja talouspolitiikan doktriinit valtionlainakriisiksi 2010…

  • Euron luominen oli ensisijaisesti poliittinen projekti

    • Yhteinen raha pakottaa vähitellen yhtenäisyyteen ja yhteiseen talouspolitiikkaan (Jean Monnet)

  • … mutta myös moderni talousoppi tuki hanketta

    • Kansallisten valuuttojen poistamisesta ei ole haittaa, koska nimellisillä valuuttakursseilla ei ollut valtavirtateorian mukaan merkitystä

    • Valuuttakursseilla ja rahalla ei ole väliä, koska talouden toimijat ovat rationaalisia ja osaavat sopeutua uusiin olosuhteisiin


Valtavirtataloustieteen muutokset
Valtavirtataloustieteen muutokset valtionlainakriisiksi 2010…

  • Ennen Keynesiä (-1940) klassinen koulukunta dominoi

    • Markkinat hakeutuvat ennen pitkää tasapainoon

    • Julkisen vallan ei pidä puuttua talouden toimintaan

      • Kevyt rahapolitiikka estää luovan tuhon ja vaarantaa hintavakauden

      • Kevyt finanssipolitiikka syrjäyttää yksityistä kysyntää

    • Sayn laki: kysyntäongelmia ei ole, koska tarjonta luo aina oman kysyntänsä

      • Pigou-efekti: deflaatio ja velkakriisi eivät haittaa, koska omistajat rikastuvat velallisten köyhtyessä


Keynesil inen vallankumous muutti ajattelua v liaikaisesti
Keynesiläinen vallankumous muutti ajattelua valtionlainakriisiksi 2010…väliaikaisesti

  • Keynes ja neoklassinen synteesi (1940-1970)

    • Talous voi ajoittain joutua pois täystyöllisyystasapainosta, jolloin tarvitaan elvyttävää makrotalouspolitiikkaa

    • Työttömyyden taustalla nimellispalkkojen jäykkyys

    • Epäselvää, miksi rationaaliset toimijat eivät optimoi


Keynes ja makrotaloudellinen s tely
Keynes ja makrotaloudellinen säätely valtionlainakriisiksi 2010…

  • Bretton Woods –järjestelmä (1946-1971): länsimainen pseudososialismi:

    • Kiinteät mutta muutettavat valuuttakurssit (perustana dollari ja kultakanta)

    • Kansainvälisten pääomaliikkeiden säätely (epätasapainojen ehkäisy)

    • Rahoitusmarkkinoiden säätely (luotonannon rajoitukset, säästöjen kanavointi reaali-investointeihin)

    • Pankkitoiminnan säätely

    • Investointien säätely


Takaisin klassismiin
Takaisin klassismiin valtionlainakriisiksi 2010…

  • Vaikka keynesiläinen makromalli näytti toimivan, sen mikroperusteet eivät olleet kunnossa

  • Optimointioletuksesta lähtevät makromallit eivät olleet sopusoinnussa keynesiläisyyden kanssa

  • Rationaalisten oletusten mallit eivät mahdollista vajaatyöllisyystasapainoja


Uusi klassinen koulukunta
Uusi klassinen koulukunta valtionlainakriisiksi 2010…

  • Friedman: kysynnän lisääminen johtaa vain inflaation kiihtymiseen, ei parempaan työllisyyteen

  • Lucas & Sargent: raha on neutraalia, kysynnänsäätelyllä ei voida saavuttaa mitään

  • Barro: Ricardianequivalence: finanssipolitiikka ei voi vaikuttaa mihinkään

  • Johtopäätös: koska talous on tasapainohakuinen, ei myöskään voi olla epätasapaino-ongelmia

    • Mahdollinen työttömyyden nousu voi johtua preferenssien muutoksesta

    • Mahdolliset taantumat johtuvat teknologisista shokeista

    • Ongelmat johtuvat markkinoiden säätelystä


Vahva usko finanssimarkkinoiden hy dyllisyyteen
Vahva usko finanssimarkkinoiden hyödyllisyyteen valtionlainakriisiksi 2010…

  • Tärkeintä, että markkinat toimivat vapaasti

    • Monetarismi yms., Milton Friedman, Robert Lucas

  • Pääomamarkkinoilla on suuri merkitys talouden tehostamisessa ja vakauttamisessa

    • Tehokkaiden markkinoiden hypoteesi (Modigliani & Miller, Eugen Fama)

    • Pääomien tehokkaan allokaation ja arbitraasin arvioitiin lisäävän myös reaalitalouden tuottavuutta


Kysynn ns telypolitiikkaa ei tarvita koska taloudenpit j t osaavat s dell itse itse n
Kysynnänsäätelypolitiikkaa ei tarvita, koska taloudenpitäjät osaavat säädellä itse itseään

  • Virheitä ei tule koske kaikki ovat järkeviä ja kaukonäköisiä

    • Rationaalisten odotusten oppi (Lucas, Sargent, Prescott)

    • Finanssimarkkinat osaavat arvioida oikein mikä on oikea leverage ja miten riskejä hallitaan

      • Eikä viranomaisten säätelyä tarvita! Siispä pankkitoiminta vapautettiin vähitellen säätelystä

      • Myös EU:n sisämarkkinaidea ja euro perustuvat samaan ajatukseen


1990 luku washingtonin konsensus ja great moderation
1990-luku: Washingtonin konsensus ja ”Great taloudenpitäjät osaavat säädellä itse itseäänModeration”

  • Ei enää kriisejä, koska markkinat hoitavat kaiken (=Great Moderation; Greenspan & Bernanke & EKP)

    • Lukuisten pienempien maiden kriisejä ei noteerattu

    • Taustalla USA:n vakaa kehitys 1985-2007

    • Yleisratkaisuna markkinoiden (ml. pääomamarkkinat) vapauttaminen

  • Talouspolitiikan tehtävänä on pitää yllä budjettikuria ja hintavakautta (=Washingtonin konsensus, EKP, EU, OECD)

    • Taloutta ei pidä muuten säädellä

    • Periaatteeet kirjattu euroalueen sääntöihin


Ongelmia teoria vs todellisuus
Ongelmia: teoria vs todellisuus taloudenpitäjät osaavat säädellä itse itseään

  • Klassinen (ja myös uusi klassinen) talousteoria perustuu oletukseen toimijoiden rationaalisuudesta

    • Ei systemaattisia virheitä, ei laumakäyttäytymistä

  • Todellisuudessa näin ei aina ole

    • Ihmiset eivät ole atomeja tai koneita: sosiaaliset ja psykologiset tekijät vaikuttavat

    • Ihmiset eivät ole laskukoneita: kognitiiviset rajoitteet estävät pitkälle viedyn optimoinnin


Makroteoria ja kriisit
Makroteoria ja kriisit taloudenpitäjät osaavat säädellä itse itseään

  • Klassinen ja uusklassinen makroteoria perustuvat rationaalisuusoletukseen ja uskoon markkinoiden tehokkaasta toiminnasta – silti tapahtuu kriisejä

  • Vaihtoehtoisia selityksiä (mm. keynesiläiset mallit):

    • toiminta ei ole aina rationaalista eikä aina ole kovin paljoa tietoa käytössä (Keynesin oma näkemys)

      • Todellisuus ei noudata normaalijakaumaa vaan on aidosti kaoottinen

      • Psykologia on tärkeämpää kuin rationaaliset laskelmat

    • Financial fragility (HymanMinsky): pääomamarkkinat ovat lähtökohtaisesti epävakaat

      • Suuret vaihtelut (overshooting)

      • Taipumus ajoittaiseen euforiaan, laumakäyttäytymiseen ja ylimitoitettuun riskinottoon

      • Lopulta riskit aina toteutuvat


Behavioristinen taloustiede
Behavioristinen taloustiede taloudenpitäjät osaavat säädellä itse itseään

  • Taloustieteen realismi voi lisääntyä kun aksiomaattisuus korvataan behaviorismilla

  • Ei vain oleteta, että yksiköt toimivat optimaalisesti, vaan pyritään selvittämään, miten yksiköt toimivat todellisuudessa

  • Tällöin lähestytään psykologiaa

    • Kognitiiviset rajoitukset: Daniel Kahneman & Amos Tversky

    • Empiirinen pääomamarkkinatutkimus: Robert Shiller


Poliittisia seurauksia
Poliittisia seurauksia taloudenpitäjät osaavat säädellä itse itseään

  • Jos lähtökohtana on (teorialähtöinen) usko homo economicukseen ja täydellisiin markkinoihin, niin politiikkasuosituksena on laissezfaire – markkinat on vapautettava, mikä voisi mennä pieleen?

  • Jos lähtökohtana on tutkimustieto päätöksenteon ja toimintamahdollisuuksien rajoituksista, päädytään paternalistisiinpolitiikkasuosituksiin (vrt. 1930- ja 1940-luvun säätelytoimet)


Ent nyt
Entä nyt? taloudenpitäjät osaavat säädellä itse itseään

  • Makroteoria etsii itseään

  • Klassiseen teoriaan ollaan tyytymättömiä

  • Mutta uutta paradigmaa ei ole vielä löytynyt

  • Mihin tässä vielä päädytään?


Kiitos
KIITOS! taloudenpitäjät osaavat säädellä itse itseään


ad