1 / 9

Kirjastot EU-agendalle

Kirjastot EU-agendalle. hyödyt ja mahdollisuudet Kulttuuriasiainneuvos Barbro Wigell-Ryynänen, kulttuuriyksikkö, opetus- ja kulttuuriministeriö. Suurin ja kaunein.

gaenor
Download Presentation

Kirjastot EU-agendalle

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Kirjastot EU-agendalle hyödyt ja mahdollisuudet Kulttuuriasiainneuvos Barbro Wigell-Ryynänen, kulttuuriyksikkö, opetus- ja kulttuuriministeriö Kirjastopäivät 2010 B.W-R

  2. Suurin ja kaunein • Eurooppalaisten kansalliskirjastojen i2020-hankkeesta, Digital Libraries Initiativen European Digital Library on kehittynyt Europeana, museoiden, arkistojen ja kirjastojen yhteinen kokoelma. Oma Kansallinen digitaalinen kirjastomme on tulevaisuudessa ainakin osittain osa Europeanaa. Suomessa vanhojen arvokkaiden teosten ja erikoiskokoelmien digitointi ei ole yleisten kirjastojen keskeisiä tehtäviä, meillä tämä tehtävä kuuluu Kansalliskirjastolle ja yliopistojen kirjastoille. • Ranska oli aikoinaan eurooppalaisen digitaalisen kirjaston aloitteentekijä, ja Ranskassa vanhoista kirja-aarteista huolehtiminen on kulttuuriministeriön yleisille kirjastoille annettu erityistehtävä. Ranskan vallankumouksen ajoilta asti on yleisiin kirjastoihin kerääntynyt arvokkaita kirjakokoelmia. • - Entäs yleisten kirjastojen keskeiset tavoitteet ja tehtävät suomalaiseen malliin? Kirjastopäivät 2010 B.W-R

  3. Green paper – White paper • Mirja Ryynänen teki nk. oma-aloiteraportin olleessaan Euroopan parlamentin kulttuuri-, nuoriso- ja koulutusasioita sekä tiedotusvälineitä käsittelevässä valiokunnassa; Kirjastojen rooli modernissa yhteiskunnassa. Euroopan parlamentti hyväksyi raportin yksimielisesti lokakuussa 1998 ja Commissioner Franz Fischler ilmoitti että komissio alkaisi työstää tiedonantoa modernien kirjastopalvelujen kehittämisestä Euroopassa ja kansalaisten pääsystä näihin palveluihin. Tiedonannon oli määrä käsittää elänikäistä oppimista, tekijänoikeuskysymyksiä, lukutaidon eri muotoja, alueellista tiedonvälitystä ja yhteistyötä saatavuuden parantamiseksi. Viidenteen puiteohjelmaan tulisi lisää kirjastohankkeita. • Raportti ei kuitenkaan edennyt raportin statuksesta (Green Paper) White paperiksi (EU:ssa virallinen julkaisu joka vaatii jäsenvaltioilta toimenpiteitä), ja näin ollen se ei johtanut komission laatimiin ohjeisiin jäsenvaltioille. Kirjastopäivät 2010 B.W-R

  4. Helsingissä • järjestettiin Suomen puheenjohtajuuskaudella 2006 NAPLE-konferenssi. NAPLE, National Authorities on Public Libraries in Europe, on eurooppalaisten kirjastoviranomaisten epävirallinen yhteenliittymä. • Suomen NAPLE-edustajan esitys, "The Role of Public Libraries in the European Knowledge Society", hyväksyttiin avoimessa johtokunnan kokouksessa yksimielisesti. Esityksessä viitataan Mirja Ryynäsen raporttiin ja Euroopan kirjastoviranomaisten yhteneväisiin näkemyksiin yleisten kirjastojen roolista tämän päivän tietoyhteiskunnassa. Esityksessä todetaan, että kirjastoasiat ovat EU:ssa agendalla yleiset kirjastot ja niiden keskeiset tehtävät jäävät helposti suurten muistiorganisaatioiden laajojen hankkeiden varjoon. • Yhteydenottoon komission tietoyhteiskunta-direktoraattiin vastattiin silloisen johtajan, Horst Forsterin puolesta ja NAPLEn edustaja kutsuttiin i2020 initiativen, myöhemmin Europeanan, partneriksi. "Tämä hanke vastaa esityksessänne esitettyihin vaatimuksiin", oli johtaja Forsterin sanoma. Kirjastopäivät 2010 B.W-R

  5. Wienissä • järjestettiin kolme vuotta myöhemmin A Library Policy for Europe, EBLIDAn ja (European Bureau of Library, Information and Documentation Associations) ja NAPLEn yhteinen konferenssi. Helsingin konferenssin yhteydessä EBLIDA otti NAPLEen yhteyttä ja ehdotti yhteistyötä yleisten kirjastojen saamiseksi EU-agendalle. EBLIDA voi toimia lobbaus-järjestönä, kirjastoviranomaisilla taas on virallinen asemansa joka maassa. Todettiin että yhteistyö voisi tuottaa tuloksia. Wienissä hyväksyttiin yksimielisesti nk. Vienna Declaration, mottona "EBLIDA ja NAPLE uskovat että Euroopan kansalaiset tarvitsevat eurooppalaisen kirjastopolitiikan." • Euroopan komissiota kehotettiin vahvistamaan kirjastopalvelujen roolia ja mahdollisuuksia Euroopan tietoyhteiskunnassa. Kirjastopäivät 2010 B.W-R

  6. Vienna Declaration • EBLIDAN ja NAPLEN yhteinen julkilausuma, A Library Policy for Europe, Wienin julkilausuma • kehottaa Euroopan komissiota • 1. työstämään White Paperia ottaen huomioon kirjastojen uuden roolin tietoyhteiskunnassa, edellyttäen että jäsenvaltiot toimivat kirjastoasioissa komission suositusten mukaisesti • 2. antamaan tukensa eurooppalaisen kirjastojen osaamis-keskuksen perustamiseen, keskus tuottaisi ajankohtaista tietoa jäsenvaltioiden kirjastojen palveluista • 3. virittämään eurooppalaisia hankkeita jotka edistävät yleisten kirjastojen tarkoituksenmukaista, kestävää kehitystä • 4. raivaamaan sellaisia tekijänoikeuksien luomia esteitä jotka ovat ristiriidassa tietoyhteiskunnan kehittämisen kanssa. Kirjastopäivät 2010 B.W-R

  7. Askel kerrallaan • Brysselin ECEI09 ja ECEI10 konferenssit on molemmat pidetty Brysselin flaaminkielisen parlamentin tiloissa. Järjestäjänä on ollut Belgian Bibnet yhteistyökumppanina kansalaisjärjestö Civic. Euroopan komission tietoyhteiskuntadirektoraatti on ollut molemmissa konferensseissa edustettuna. Tämän vuoden konferenssissa keskusteltiin EBLIDA/ NAPLEn yhteisestä julkilausumasta, Repositioning European Public Libraries, joka pohjautuu Wienin julkilausumaan ja johon ideoita ja inspiraatiota on saatu mm OKM:n Kirjastopolitiikka 2015:sta. • Julkilausumaa oli sitä ennen käsitelty jäsenten kesken eri työryhmissä EBLIDAn ja NAPLEn yhteisessä kokouksessa Helsingissä tämän vuoden toukokuussa, ja sitä hiottiin vielä Göteborgin IFLA-kokouksen yhteydessä. • - Kirjastot – yleiset kirjastot, miten asia vietäisiin eteenpäin? Kirjastopäivät 2010 B.W-R

  8. Urheilu sai White Paperinsa • Urheilun White Paper vaati monen vuoden työn. Urheilu-, kuten kirjastoasiat, kuuluvat asioihin joista päätetään kansallisella tasolla, mutta ponnistukset tuottavat lopulta tulosta. Kun Lissabonin sopimus 1.12.2009 astui voimaan se toi EU:lle toimivallan myös urheiluasioissa. Niistä päätetään edelleen pääsääntöisesti jäsenvaltioissa, mutta urheilulla on nyt myös asema unionin päätöksenteossa. Kyseessä on nk. pehmeä toimivalta, sopimuksen mukaan unioni "myötävaikuttaa Euroopan urheilun edistämiseen ottaen huomioon sen erityispiirteet, vapaaehtoisuuteen perustuvat rakenteet sekä yhteiskunnallisen ja kasvatuksellisen tehtävän." Urheilun eurooppalaista ulottuvuutta aletaan nyt kehittää. Kirjastopäivät 2010 B.W-R

  9. Hyödyt ja mahdollisuudet • Kirjastotoiminnan osalta tähdätään vastaavaan asemaan EU:n agendalla. • Halutaan tuoda esille yleisten kirjastojen eri ikäryhmille kohdennetut palvelut ja niiden merkitys kansalaisten ja oppijoiden tiedonsaannissa, elinikäisessä oppimisessa, perinteisen ja uuden lukutaidon edistämisessä ja syrjäytymisen ehkäisemisessä. • Tavoitteena on saada yleisten kirjastojen keskeisiä tehtäviä ja kansallisia linjauksia paremmin vastaavia EU-hankkeita ja virallisia tapaamisia joiden kautta yleisille kirjastoille tärkeisiin asioihin voisi vaikuttaa. • Tästä hyötyisivät kirjastojen kehittäjät, kirjastot ja niitä käyttävät kansalaiset ja näin varmennettaisiin kirjastotoiminnan tarkoituksenmukainen, kestävä kehitys koko Euroopassa. Kirjastopäivät 2010 B.W-R

More Related