Download
1 / 28
280 likes | 1.07k Views
SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ. Sidosryhmiä. Henkilöstö. Asiakkaat. Yhteis- kunta. Omistajat/ sijoittajat. “Partnerit”. Mikä on sidosryhmä? . Ryhmiä tai henkilöitä, joihin yrityksen toiminta voi vaikuttaa tai jotka omalla toiminnallaan voivat vaikuttaa yrityksen toimintaan.
E N D
Sidosryhmiä Henkilöstö Asiakkaat Yhteis- kunta Omistajat/ sijoittajat “Partnerit”
Mikä on sidosryhmä? • Ryhmiä tai henkilöitä, joihin yrityksen toiminta voi vaikuttaa tai jotka omalla toiminnallaan voivat vaikuttaa yrityksen toimintaan. • Englanniksi sidosryhmä on stakeholder; ei pidä sekoittaa termiin shareholder • ”The social responsibility of business is to increase its profits” Milton Friedman 1970 • Ben & Jerry’s co-founder Ben Cohen “Business has a responsibility to give back to the community.” • Eri sidosryhmät haluavat eri asioita! Intressit ovat jopa suoraan ristiriitaisia! priorisointi
Sidosryhmäteoriat • Omistajat (shareholders) laajennetaan sidosryhmiksi (stakeholders) koska • Moraalisesti oikein. Sidosryhmien vaatimukset huomioitava suhteessa sidosryhmien antamiin panostuksiin ja heidän tärkeyteensä (painotus). Yhteiskunnalliset teoriat (hyvinvoinnin maksimointi) vs. liiketalous (taloudellisen hyödyn maksimointi) • Tehokkuus vaatii. Yritys menestyy pitkällä aikavälillä, kun sidosryhmien kanssa muodostama kokonaisuus toimii parhaiten. Koskee lähinnä alihankkijat, omistajat, työntekijät, asiakkaat, kilpailijat. (Porterin teoria) • Käytännössä välttämätöntä. Yritykset ovat niin riippuvaisia sidosryhmistään, että niiden on pakko huomioida eri sidosryhmät. Eri painostus ja eri sidosryhmät riippuen yrityksestä.
Yrityksen ja sidosryhmien vuorovaikutus • Engl. stakeholder vs. shareholder • Yritysvastuuta on • kertoa sidosryhmille mitä tekee • kuunnella sidosryhmien odotuksia • Vuorovaikutukselle on haasteita • jokaisen sidosryhmän kiinnostuksen kohteet yritysvastuun osalta ovat erilaiset • Sidosryhmien luokittelua • Sisäiset sidosryhmät • Taloudelliset eli liiketoimintasidosryhmät • Yhteiskunnalliset sidosryhmät
Yrityksen sisäisten sidosryhmien odotukset ovat olleet perinteisesti etusijalla. Liiketoimintaan liittyvien ja yhteiskunnallisten sidosryhmien vaikutus on kasvanut.
Yrityksen ja sidosryhmien suhde • Yrityksen sidosryhmäasema: • Yrityksen painoarvo (markkina-asema) ja yhteiskunnallinen vaikutusvalta (työllistämismäärä, osuus viennistä tms.) suhteessa sidosryhmiin. • Sidosryhmien asema: • Sidosryhmillä tietty suhde yritykseen ja roolinsa/tavoitteidensa mukainen sidosryhmäintressi. • Painoarvo riippuu sidosryhmän resursseista suhteessa yritykseen • Panos-tuotossuhde – liiketoimintaan liittyvillä • Vaikutussuhde – toimintaympäristöön liittyvillä • Passiiviset (eivät suoraan pyri vaikuttamaan) • Aktiiviset (pyrkivät vaikuttamaan) • Potentiaaliset (esim. asukkaat) • Hyötyjä sidosryhmäyhteistyöstä (Työterveyslaitos: Saari, J.) • Herkkyys toimintaympäristön kuuntelemisessa parantaa muutosten tunnistamista • Parempi asema ja kilpailukyky markkinoilla • Parempi maineen hallinta • Verkostotoiminnassa paremmat mahdollisuudet
Sidosryhmän kiinnostus: Matala Korkea A: Pieni panostus B: Pidä informoituna Matala Sidosryhmän valta: C: Pidä tyytyväisenä D: Pyri yhteistyöhön Korkea Yrityksen tavoitteet voidaan asettaa vuorovaikutusmatriisin avulla perustuen sidosryhmän kiinnostukseen yritystä kohtaan ja valtaan, joka sidosryhmällä on yrityksen toimintaan.
Suuri Olennaisuus sidosryhmille Olennaisuus yritykselle suuri Esimerkkejä olennaisuusmatriisista sidosryhmien ja eri teemojen olennaisuuden arvioinnin tueksi.
Assessing strategy and issue maturity Maximum opportunity (Zadek, 2004) Maximum danger
Esimerkki sisäisestä sidosryhmästä: henkilöstö • Vastuu henkilöstöstä tarkoittaa hyvää henkilöstöpolitiikka ja johtamiskäytäntöjä. Motivoitunut, osaava ja työssään viihtyvä henkilöstö on yrityksen menestystekijä • Yritykset voivat saada tietoa kehittämisen kohteista tekemällä henkilöstölle työtyytyväisyystutkimuksia, ilmapiirikyselyitä ja arvo- ja asennetutkimuksia. • Henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisessä keskeisiä asioita ovat mm.: esimies- ja johtamistaidot, henkilöstön koulutus ja palkitseminen, työturvallisuus, työterveyshuolto ja muu työkyvyn ylläpitäminen. • Toiminnan tuloksellisuuteen perustuvat palkka- ja kannustinjärjestelmillä työnantaja pyrkii ohjaamaan toimintaa, sitouttamaan työhön ja tukemaan kehittymistä.
Työhyvinvointia voi kehittää esim. työkyky-hankkeilla. Näissä tavoitteina on tuottavuuden ja jaksavuuden parantaminen sekä sairastavuuden ja eläkkeelle jäämisen myöhäistäminen. Esim. liikunta- ja kulttuurisetelit. • Työntekijöiden osaamista voidaan kehittää esim. koulutuksella, työtehtävien kierrätyksellä, työnohjauksella ja mentoroinnilla. Kehitys-, tulos-, ja tavoitekeskusteluilla voidaan seurata työntekijän osaamisen kehitystä. • Monet yritykset pitävät henkilöstönsä ajan tasalla yrityksen toiminnasta esim. henkilöstölehdellä, intranetillä, tiedotteilla ja henkilöstötilaisuuksilla. • YT-neuvotteluita käydään tällä hetkellä monissa yrityksissä. Vastuullista yritystoimintaa harjoittavat yritykset tekevät irtisanomisiin liittyviä ohjeita, periaatteita ja toimintatapoja. Näihin voi sisältyä esim. irtisanottaville koulutusta. • Lähteet: Ympäristö ja liiketoiminta, toimittanut Eva Heiskanen. 2004.http://www.ek.fi/businessforums/EKjulkaisu_vastuullinen_yritystoiminta/fi/henkiloston_osaaminen_ja_tyohyvinvointi.phphttp://www.ek.fi/businessforums/EKjulkaisu_vastuullinen_yritystoiminta/fi/kaytantoja_sidosryhmavuoropuhelussa.php
Henkilöstön keskeiset ympäristöintressit: • Ympäristöasioiden vaikutus työllisyyteen ja palkkaukseen sekä yritysimagoon • Mahdolliset piilevät ympäristöriskit • Ympäristöjohtamisen organisoinnin vaikutus työtehtäviin, koulutukseen ja palkkaukseen • Tuotannon ympäristövaikutukset ja niiden terveysvaikutukset
Yritysverkostojen toimintatavat ja yhteistyö • Yritykset toimivat tuotantoverkostoissa, jolloin yksittäisen yrityksen toimenpiteet vaikuttavat koko verkostoon. • Tuotantoketjuun voi kuulua satojatuhansia yrityksiä. • Toimintatapoja on kehitetty aluksi taloudelliseen yhteistyöhön, ympäristö- ja eettiset kysymykset ovat vähitellen integroitumassa entistä tiiviimmäksi osaksi omaksuttuja toimintatapoja. • Jokaisella yrityksellä on oma näkemys tuotantoketjusta. Yrityksen on katsottava tuotantoketjua sekä eteenpäin asiakkaan suuntaan että taaksepäin tavarantoimittajiin päin. • Yritykset, jotka ovat sitoutuneet noudattamaan kestävän kehityksen tai hyvän käyttäytymisen periaatteita, vaativat sitä yhä useammin myös verkostoyhteistyössä toimivilta kumppaneiltaan.
Sidosryhmien merkitys ja rooli • Sidosryhmä; jokainen yksityishenkilö kuluttajana on mahdollinen vaikuttaja • Onko sidosryhmillä itse asiassa velvollisuus muokata maailmaa, jossa elämme? • Yritykset reagoivat helposti painostukseen, vaikka eivät välttämättä itse tekisikään aloitetta • Toisaalta erityisesti kuluttaja on hyvin harvoin valmis rahallisiin uhrauksiin! ”Our entire way of life is chronically short-termist” (P. Wilby). Valitamme ja purnaamme, mutta odotamme kuitenkin teknologian tulevan pelastajaksi! • Seuraavalla sivulla aiheesta mainos, joka ilmestyi The New York Times:issa
Kysymyksiä pohdittavaksi • Onko eri yritysten esiin nostamissa sidosryhmissä ja niiden priorisoinnissa eroja tai samankaltaisuuksia? Mistä uskot tämän johtuvan? • Millä perustein yritykset tarkastelemasi mukaan priorisoivat sidosryhmiään? Ovatko lopputulokset mielestäsi ”oikeita”? • Mitä hyötyä yritykselle on sidosryhmäyhteistyöstä? Mitä riskejä siihen sisältyy? • Mitä tärkeitä tehtäviä kansalaisjärjestöillä on, joita yritykset tai yhteiskunta eivät voi hoitaa? • Miten uskottavia ovat kansalaisjärjestöt? Miten uskottavuutta voisi kohentaa? Mureneeko kansalaisjärjestön uskottavuus kun se tekee yhteistyötä yritysten kanssa? • Mihin järjestöihin uskot ja luotat; mihin et?
