Kysymyksi ja teemoja joita tilaisuudessa toivotaan k sitelt v n
This presentation is the property of its rightful owner.
Sponsored Links
1 / 17

Kysymyksiä ja teemoja, joita tilaisuudessa toivotaan käsiteltävän PowerPoint PPT Presentation


  • 60 Views
  • Uploaded on
  • Presentation posted in: General

Kysymyksiä ja teemoja, joita tilaisuudessa toivotaan käsiteltävän. Hankintasäännöt ks. Tukikelpoisuusohje s. 4 Onko olemassa alarajaa kilpailuttamiselle? kaikki hankinnat kilpailutettava ”Kevyt" menettely: Millaisissa hankinnoissa? → pienhankinnoissa eli 0 – 2000 €

Download Presentation

Kysymyksiä ja teemoja, joita tilaisuudessa toivotaan käsiteltävän

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Presentation Transcript


Kysymyksi ja teemoja joita tilaisuudessa toivotaan k sitelt v n

Kysymyksiä ja teemoja, joita tilaisuudessa toivotaan käsiteltävän


Kysymyksi ja teemoja joita tilaisuudessa toivotaan k sitelt v n

  • Hankintasäännöt

    • ks. Tukikelpoisuusohje s. 4

  • Onko olemassa alarajaa kilpailuttamiselle?

    • kaikki hankinnat kilpailutettava

  • ”Kevyt" menettely:

    Millaisissa hankinnoissa? → pienhankinnoissa eli 0 – 2000 €

    Kuinka monta tarjouspyyntöä? → 3 – 5 tarjouspyyntöä

    Voidaanko tarjouspyynnöt pyytää sähköpostilla/puhelimella ja vastaanottaa sähköpostilla/faksilla? → pienhankinnoissa kyllä (myös hintojen vertailu internetissä mahdollinen)

    Kuinka nopealla aikavälillä voidaan toimia? → pienhankinnoissa välittömästi

    Kuinka dokumentoidaan? → vastauksista/ tarjouksista laaditaan muistio tms.

JULKISET HANKINNAT JA KILPAILUTTAMINEN


Vaikuttavuus

VAIKUTTAVUUS

  • Projektitoiminnan vaikuttavuuden mittaaminen uudella ohjelmakaudella

    • Onko rahoittajalla evästystä tähän asiaan?

    • Vaikuttavuuden mittaaminen arvioinneilla → ks. seuraava dia


Arviointi

ARVIOINTI

  • Sisäisen ja ulkoisen arvioinnin ohjeistus

    • edellytetään itsearviointia (myös ohjausryhmän tehtävä), ulkoinen arviointi jos se sisältyy projektisuunnitelmaan → tavoitteena läpinäkyvyys ja hyvien käytänteiden levittäminen, ESR-ohjelman arviointi ulkopuolisten arvioitsijoiden toimesta (TEM 19.6.2008)

  • Hankkeiden toteutuksen tulosten itsearviointi: Millaisia käytäntöjä on ollut ja mitä työkaluja käytössä?

    • Ks. raportti ”Arviointi ja itsearviointi projektin työvälineinä”, Itä-Suomen lääninhallituksen julkaisusarja 82/2003

    • ”Tiedosta, arvioi, paranna – Itsearviointi ESR-projektien kehittämisen välineenä” -kirja (TM), www.esr.fi

    • Etelä-Savossa käytetty arviointilomaketta, jossa arvioinnin kohteena tavoitteisiin pääsy ja kestävät vaikutukset → tarkoitus jatkaa arviointia tältä pohjalta

    • ohjausryhmän itsearviointi (ks. Ohjausryhmäohje)

    • organisaatioiden omat arviointimenetelmät ja työkalut


Toiminnan jatkuvuus

TOIMINNAN JATKUVUUS

  • Mitä odotetaan toiminnan jatkuvuudelta?

    • rakenteita ja menettelytapoja, joilla on pysyvää vaikutusta myös laajemmalle kuin hankkeen toteuttajaorganisaation toimintaan (ks. Tukikelpoisuusohje s.7-8)

  • Miten jatkuvuus on todistettava rahoittajalle käytännössä?

    • toiminnan jatkuvuuden kuvaaminen loppuraportissa, tarkastus-käynneillä, joita tehdään myös projektin päättymisen jälkeen

  • Hankkeiden tulosten hyödyntäminen tehokkaasti, mitä keinoja on jo käytössä?

    • huomioidaan jo hankkeen valintavaiheessa → tulosten tuotettava lisäarvoa normaaliin toimintaan

    • hyvien käytäntöjen levittäminen ja toiminnan pysyväksi juurruttaminen hankkeen toiminnan aikana


Dokumentointi

DOKUMENTOINTI

  • Riittävän tarkkuuden toteuttaminen: Mikä kaikki pitää dokumentoida, missä voi vai voiko missään luottaa, että tekeminen ajatellaan järkevien ihmisten toiminnaksi? Tavoitteena työrauhan saaminen myös projektin tavoitteita edistävään toimintaan eikä koko ajan vaadittaviin kaiken maailman varmistuksiin yms.

    • Maksatus: kaikki dokumentoitava

    • Valvojat: huolellinen dokumentointi palvelee myös toteuttajaorganisaatiota → esim. seurantatietojen, pöytäkirjojen, kirjeenvaihdon ja sovittujen asioiden oltava laajemmassa tiedossa mm. henkilövaihdosten varalta

    • Tarkastaja: asia, joka ei ole dokumentoitu, ei ole olemassa


Seuranta

SEURANTA

  • Hankkeen kohderyhmän seurantatiedot: mitä tietoja asiakkailta on aivan välttämätöntä kerätä?

    • sukupuoli, ikä, työmarkkina-asema, koulutustaso → seurantalomakkeet

    • missä toimenpiteessä ja milloin henkilö ollut mukana

  • Miten hankkeiden asiakkaita voidaan rekisteröidä huomioiden tietosuojalaki? Toivotaan käsiteltävän 1.10!

    • hankkeen ja rahoittajan noudatettava henkilötietojen käsittelyssä henkilötietolain (523/1999) säädöksiä

  • Millaista tietoa pitää raportoida? Toivotaan käsiteltävän 1.10!

    • henkilöitä ja organisaatiota kuvaavat tiedot, työllisyysvaikutukset (ks. seuranta- ja raportointiluonnokset), mitä toimenpiteitä hankkeissa on toteutettu ja mitä niillä on saavutettu (mm. väliraportissa)


Tukikelpoiset kustannukset

TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET

  • Pankkikulujen hyväksyminen projektille?

    • ei hyväksyttäviä (Ks. Tukikelpoisuusohje s.12 + s.19-20)

  • Hyvinvointia, terveyttä ja työelämävalmiuksia sekä sosiaalisia taitoja ja elämänhallintaa edistävän toiminnan tukikelpoisuus ESR-projekteissa? Kokeilevien ja tuloksellisten toimintatapojen rahoittaminen ESR-tuella on turhan rajoitettua nykyisin.

    • toimintalinjoihin 1 ja 2 sopivat projektit, kun näillä toimilla saavutetaan ESR-ohjelman tavoitteita


Viestint

VIESTINTÄ

  • Projekteja ja taas uusia projekteja, miten herättää sidosryhmien kiinnostus?

    • sidosryhmät mukana jo valmisteluvaiheessa

    • projektin aito tarve, hyöty mukana oleville organisaatioille ja muille toimijoille, projektin konkreettiset toimenpiteet, vaikuttavuus, jatkuvuus

  • Hanketoiminnan hyvät käytännöt viestinnällisestä näkökulmasta?

    • hyvien käytäntöjen levittäminen vastavuoroisten hanke-verkostojen kautta → hankkeiden oma aktiivisuus alusta alkaen

    • laaja näkyvyys: aktiivinen tiedotus ja markkinointi ulospäin

    • loppuseminaarit

    • Itä-Suomen rakennerahastoportaali

    • rahoittajien järjestämät seminaarit ja tilaisuudet


Yhteisty

YHTEISTYÖ

  • Hankkeiden yhteistyö Itä-Suomen alueella?

    • hankkeiden oma-aloitteinen verkostoituminen, rahoittajien järjestämät tilaisuudet (esim. ESR-päivät), ohjausryhmien verkottaminen, valtakunnallisiin ESR-kehittämisohjelmiin kytkeytyminen

  • Yhteistyön koordinointi muiden alueiden kanssa?

    • valtakunnalliset kehittämisohjelmat → yhteys valvojaan/ valtakunnallisen kehittämisohjelman yhteyshenkilöön

  • Valtakunnalliset kehittämisohjelmat ja yhteistyö Itä-Suomen kanssa: yhteistyömahdollisuudet?

    • hakijoiden selvitettävä hakemusvaiheessa yhteys valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin → yhteys hankkeisiin ja rahoittajaan


Yhteishankkeet

YHTEISHANKKEET

  • Mikä on toteutuskelpoinen ja hyväksyttävä toimintatapa ns. yhteishankkeissa?

    TEM:n ohje yhteishankkeista 8.7.2008 on sekava. Osa rahoittajista tulkitsee ohjetta niin, että jokaisen osatoteuttajan on allekirjoitettava hankehakemus, jatkorahoitushakemus jne. jotta hanke voi olla yhteishanke. Osa rahoittajista tulkitsee kumppanit alihankkijoiksi teknisten (budjetointi, allekirjoituskäytännöt, sopimuskäytännöt) seikkojen vuoksi. Tämä aiheuttaa ongelmia hankintalainsäädännön näkökulmasta (kilpailuttaminen vs. suora hankinta) sekä tarkoittaa sitä, että kumppaneiden kustannukset on budjetoitu väärin perustein (maksuperustelain vastaisuus).

    • jokaisen osatoteuttajan eli kumppanin on allekirjoitettava hankehakemus ja muutosesitykset→ osatoteuttajien nettokustannukset

    • hankinnat alihankkijoilta kilpailutettava

  • Partnerisopimuksia?

    • rahoittaja varmistaa rahoituspäätöstä tehdessään, että päätoteuttaja ja osatoteuttajat tekevät keskinäisen sopimuksen, jossa päätoteuttajalle on annettu oikeus hallinnoida hanketta kunkin osatoteuttajan lukuun (Ohje yhteishankkeista s. 1 ja 4)


Hallinnoijan rooli

HALLINNOIJANROOLI

  • Hallinnoijan rooli, oikeudet ja velvollisuudet partnereiden toiminnan valvojana?

    • Päätoteuttaja toimii koordinoivana tahona, jolla on tuensaajien keskinäiseen sopimukseen perustuvat tehtävät, oikeudet ja vastuut suhteessa muihin hankkeen tuensaajiin

    • Päätoteuttajan on huolehdittava siitä, että osatoteuttajat ovat tietoisia velvollisuuksistaan (esim. kirjanpidon eriyttäminen ja viranomaisten tarkastusoikeus)

      (Ohje yhteishankkeista s.1)


Tekij noikeudet

TEKIJÄNOIKEUDET

  • Tekijänoikeudet hankkeessa kehitettyjen tuotteiden osalta ja tuotteiden karenssiaikojen määräytyminen

  • Miten pysyvyyssääntö vs. tekijänoikeusehto toteutuu; ovat toistensa kanssa ristiriidassa?

    ESR-rahoituspäätöksissä on maininta siitä, että hankkeessa syntyvät tekijänoikeudet menevät rahoittajalle. Toisaalta komission asetus edellyttää hankkeen toiminnan pysyvyyttä 5 vuotta hankkeen päättymisen jälkeen. Jos hankkeiden hallinnoijat eivät piittaa tekijänoikeuksien valumisesta rahoittajalle ja käyttävät ko. tekijänoikeuksien alaista materiaalia myös hankkeen jälkeen, mitä tämä tarkoittaa esim. takaisinperinnän näkökulmasta? Onko rahoittajat miettineet, miten asia ratkaistaan hanketasolla?

    • TEM ohjeistaa?

    • Moraaliset tekijänoikeudet eivät siirry rahoittajalle. Ideana se, että julkisella rahalla tehdyt tuotokset kaikkien vapaasti käytettävissä, eikä hankkeen toteuttaja voi tehdä niillä itselleen tuloja


Tem n ohjeet

TEM:N OHJEET

  • Tuleeko jokaiselle rahoittajalle omat TEM:n ohjeiden tulkintaohjeet?

    Työ- ja elinkeinoministeriön hankekauden toteuttamisesta antamat ohjeet jättävät edelleen liikaa tulkinnanvaraa yksittäisille rahoittajille. Mm. kertahankintarajaa ei ole ESR-hankkeissa määritelty, vaan asia jätetään yksittäisen rahoittajan ratkaistavaksi. Kaikille toimijoille olisi selkeämpää, jos olisi yhdet yhtenäiset ohjeet tai toisaalta noudatettaisiin toteuttajaorganisaation normaaleja käytänteitä.

    • Ohjeistus on yhtenäinen ja tulkinnat yhtenäistetään rahoittajien kesken

    • Hankkeiden eroista johtuen joudutaan joissakin tapauksissa poikkeamaan yhtenäisistä tulkinnoista => poikkeamat perustellaan


Tulok sitteen tulkinta

TULOKÄSITTEENTULKINTA

  • Mitä tulkitaan hankkeessa tai päättymisen jälkeen syntyväksi tuloksi, joka vähentää saatua tukea?

    TEM:n antamissa ohjeissa asiaa ei ole riittävän selvästi ohjeistettu ja on toteuttajille erittäin epäselvää. Miten asiaa tulkitaan tarkastustilanteessa / takaisinperintätilanteessa, jos ohjeet ovat olleet tulkinnanvaraiset tai puuttuneet kokonaan? Tulkintavastuuta asiasta ei voida jättää hankkeiden toteuttajille.

    • hankkeen aikana tulot otetaan huomioon

    • hankekohtaisesti tarkastellaan, mitä katsotaan hankkeen tuloiksi

    • tuloja tuottavaksi hankkeeksi EI katsota ESR- ja EAKR-hankkeita, joiden kokonaiskustannukset ovat alle 1 milj. € → tuloja ei huomioida hankkeen päättymisen jälkeen (Bryssel 15.9.2008, KOM (2008) 558 lopullinen) → asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä


Muita kysymyksi

MUITA KYSYMYKSIÄ

  • Projektin toteuttamisen toimenpidemuutokset projektin aikana hankehakemukseen verrattuna?

    • projektin perusidean pysyttävä samana ja vastattava edelleen alun perin rahoitettavaksi esitettyä toimintaa → muutoksista yhteys valvojaan, ja tarvittaessa kirjallinen muutosesitys

  • Onko mahdollista saada nuorille ohjaavaa koulutusta?

    • mahdollista kehittää toimintalinjassa 2 sen linjausten puitteissa

  • Projektissa tuotettavien opinto-osioiden hyväksiluettavuus muiden toimijoiden koulutuksissa

    • hankkeita kannustetaan yhteistyöhön → hyväksiluettavuuden selvittäminen hakemusvaiheessa

    • perustutkintoihin liittyviä opintoja ei voida korvata EU-rahoitteisella toiminnalla

    • muutoin hyväksiluku koulutusorganisaatioiden keskinäinen asia


Muita teemoja joita toivotaan k sitelt v n

MUITA TEEMOJA, JOITA TOIVOTAAN KÄSITELTÄVÄN

  • maksuliikenne

  • laskennallisen rahan käytännöt

    • Ks. Tukikelpoisuusohje s. 5-7: laskennalliset kustannukset

  • takaisinperintä

  • viiden vuoden jatkuvuussääntö

    • Ks. Tukikelpoisuusohje s. 7-8: hankkeiden pysyvyys

  • valtiototeuttajien tilanne + erityisohjeet

    • valtiontoteuttajille mahdollista tehdä rahoituspäätöksiä →sama hakemus- ja päätöspohja kuin muilla toimijoilla


  • Login