Serve ja julkisen tutkimuksen haku 2011

1. Serve ja julkisen tutkimuksen haku 2011 Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola, KTT Advansis Oy DM

2. Tartu edelläkävijyyden haasteeseen! • Serve - Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille -ohjelman tavoitteena on edistää innovatiivisten palvelukonseptien ja kansainvälisesti kilpailukykyisten palveluliiketoimintojen kehittymistä suomalaisissa yrityksissä • Serven kohderyhmänä ovat • Kauppa • Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut • Teollisuuden palveluliiketoiminta • Metalliteollisuus, metsä- ja kemianteollisuus, energia- ja ympäristöala • Ohjelman toteutus 1.3.2006–31.12.2013 • Ohjelmassa on rahoitettu 2005-2009 aikana • 183 yritysprojektia (40,3 M€), joista 96 on päättynyt • 56 julkisen tutkimuksen projektia (17,4 M€), joista 21 on päättynyt • Budjetti 224 M€

3. Palveluinnovaation ulottuvuudet Asiakasrajapinta- ja jakeluratkaisut Verkostot ja arvoketjut Organisatoriset ratkaisut Palvelutuotteet ja palveluprosessit

4. Edelläkävijyys perustuu asiakaskeskeisiin toimintatapoihin Kyky ja halu yhdistellä osaamista monipuolisesti Tavattoimiajaajatella Palveluliiketoiminnan kehittämisen ja innovoinnin systemaattiset toimintatavat Palvelukonsepti Skaalautuva bisnesmalli Brändätty konsepti Perinteisiä tapoja rikkovat ja haastavat toiminta- ja ajatusmallit Asiakas Universaalit taustaprosessit Uusi tai ainutlaatuinen arvolupaus markkinoille Kyky ja keinot nähdä nykyisten tarpeiden ja tarjoomien yli Arvoperusteinen ansainta- logiikka Helposti lokalisoitava asiakasrajapinta Potentiaali muuttaa ihmisten ajattelua ja käyttäytymistä tai uudistaa sosiaalisia rakenteita Ymmärrys digitalisaation ja teknologian tarjoamista mahdollisuuksista palveluliiketoiminnalle Tavat reagoida muutoksiin ja mahdollisuuksiin nopeasti ja strategisesti ketterästi Verkostoja ja kumppanuuksia hyödyntävät toimintamallit Asiakkaalle arvoa luovat toimintavat

5. Edelläkävijyys tutkimusprojekteissa Kyky ja halu haastaa perinteisiä tutkimuskonventioita, think ”out-of-box” Rohkeus katsoa uusista näkökulmista teemoja ja tutkimuskohteita Valmius sietää ”kysyntäriskiä”; julkaisupotentiaaliltaan perusvarmojen tutkimusten sijasta uusien rohkeiden avauksien tekeminen Poikkitieteelliset ja monimetodiset lähestymistavat Innovatiivisuus tutkimustulosten hyödyntämisen edistämisessä Avoin dialogi yritysten kanssa Sen tunnistaminen, mikä edistää asiakkaan omia arvonluomisprosesseja – dialogi ja sparraus projektin aikana voi olla yrityksille yhtä tärkeää kuin tutkimustuloksetkin Edelläkävijätutkimus edistää myös liike-elämän menestystarinoiden kirjoittamista DM

6. Serve 2011 julkisen tutkimuksen haku 1/3 Hakuaika avautui 25.11.2010 ja päättyy 18.4.2011 klo 16.00 Haku on suunnattu yliopistoille, korkeakoululle, tutkimuslaitoksille ja ammattikorkeakouluille Hakuaika ei koske yrityshankkeita lukuun ottamatta tutkimushankkeisiin liitettäviä rinnakkaishankkeita Yritykset voivat osallistua julkisen tutkimuksen projekteihin rahoittajina ja/tai johtoryhmän jäseninä Erillistä aiehakuvaihetta ei ole; lopulliset hakemukset kaikkine liitteineen ja yritysrahasitoumuksineen tulee tehdä sähköisesti Tekesin järjestelmään osoitteessa https://hakemus.tekes.fi/rahoitushakemus/ Hakemuksiin tulee laittaa kohtaan ”projektin liitynnät” merkintä ”Serve” DM

7. Serve 2011 julkisen tutkimuksen haku 2/3 Haussa on varauduttu rahoittamaan tutkimushankkeita 3,0 miljoonalla eurolla Rahoituspäätökset pyritään tekemään kesäkuun 2011 loppuun mennessä; projektit voi suunnitella käynnistyväksi syksyllä 2011 Rahoitusosuudet Tekesin rahoitusosuus tyypillisesti 60% projektin kokonaiskustannuksista Laajoissa, tiiviin kansainvälisen yhteistyön projekteissa Tekesin rahoitusosuus 70% Edellyttää kansainvälistä yhteishanketta tai merkittävää tutkijaliikkuvuutta (väh. 20% kustannuksista tai 2 htv) Tekes rahoittaa vain suomalaisia tutkimusosapuolia Tutkijaliikkuvuuden tulee perustua tutkimusprojektin edistämiseen, ei tutkijan henkilökohtaisen osaamisen lisäämiseen DM

8. Serve 2011 julkisen tutkimuksen haku 3/3 Soveltavassa tutkimuksessa edellytetään vähintään 10% yritysrahoitusosuutta, strategisessa tutkimuksessa yritysrahoitusta ei välttämättä vaadita Projektin johtoryhmässä pitää olla yritysedustajia, vaikka projektissa ei olisikaan yrityksiä rahoittajina Yritys voi myös korvata yritysrahoitusosuuden projektille kohdistetulla muulla panostuksella, kuten rinnakkaisella yrityshankkeella tai esim. pk-yritysten osalta mahdollisesti työllä – tällöin hakijan täytyy tietysti kattaa puuttuva yritysrahoitusosuus hakemuksen rahoitussuunnitelmassa vastaavasti korkeammalla omarahoitusosuudella Muulla panostuksella tarkoitetaan sellaista työtä, laitteistoja, ohjelmistoja jne. jotka ovat tutkimuksen välineenä, eivät tutkimuksen kohteena Yritys esittää arvion muun panoksen arvosta rahassa ja Tekes voi sitä arvioida erikseen Panoksen kertymistä on seurattava projektin johtoryhmässä, mutta siitä ei tarvitse tehdä tilitystä Tekesille DM

9. Teema 1: Käyttäjien osallistaminen asiakaskeskeisten palveluinnovaatioiden kehittämiseen 1/2 Serven 2011 tutkimushakuun toivotaan avoimen, käyttäjälähtöisen ja käyttäjäkeskeisen innovaatiotoiminnan mahdollisuuksiin b-to-b-ympäristössä keskittyviä tutkimusprojekteja. Palveluinnovaatiot perustuvat asiakkaan kokeman arvon ymmärtämiseen ja siksi ne syntyvätkin usein asiakasrajapinnassa tai eri toimijoiden verkostoissa. Osallistaminen on nouseva tapa tuottaa asiakaskeskeisyyttä; kun asiakkaat tai käyttäjät saadaan osallistumaan palvelun suunnitteluun ja tuottamiseen, saadaan paremmin asiakastarpeita vastaavia palveluja, jotka myös menestyvät markkinoilla. Osallistaminen niin ikään katalysoi usein suurempaa organisaatiokulttuurista muutosta; tämä on erityisen tärkeää teollisuuden palveluliiketoiminnassa, jossa muutos tuote- ja tuotantokeskeisyydestä palvelukeskeisyyteen on suuri haaste. DM

10. Teema 1: Käyttäjien osallistaminen asiakaskeskeisten palveluinnovaatioiden kehittämiseen 1/2 Miten asiakkaiden, käyttäjien tai esim. arvoketjun muiden toimijoiden osallistaminen palveluinnovaatioprosessiin muuttaa yrityskulttuuria ja toimintoja strategisella tasolla? Miten asiakkaiden osallistamista voidaan käyttää keinona yrityskulttuurin ja mind-setin muuttamiseen palvelu- ja asiakaskeskeisyyteen? Millaisia parhaita käytäntöjä ja kansainvälisiä edelläkävijäesimerkkejä käyttäjien, asiakkaiden tai yhteistyökumppaneiden osallistamisessa palvelukehitykseen voidaan tunnistaa ja mitä niistä voidaan oppia? Miten käyttäjien osallistaminen palveluinnovaatioprosessiin vaikuttaa yritysten vuorovaikutukseen? Miten tällainen palveluinnovaatioprosessi koetaan osallistavassa ja osallistuvassa yrityksessä? Mitä vaikutuksia käyttäjien osallistamisella on palvelukehitykseen ja palvelun menestymiseen markkinoilla? Miten toiminnan vaikuttavuus ja tuloksellisuus todennetaan? DM

11. Teema 2: Vastuullisuus ja kestävä kehitys palveluinnovaatioiden drivereina 1/2 Tutkimusteemaan odotetaan hankkeita, joissa tarkastellaan b-to-b-rajapintoihin syntyviä liiketoiminta- ja palveluratkaisuja Serven kohdetoimialoilla, erityisesti energia- ja ympäristöalalla. Vastuullisuuden ja kestävän kehityksen arvojen vahvistuminen yhteiskunnassa luo mahdollisuuksia uudenlaisille palveluinnovaatioille. Teknologian kehittyminen tarjoaa pohjan erilaisille ratkaisuille, jossa monitoroidaan ja tuotetaan reaaliaikaiseen tietoon ja siitä jalostettuun osaamiseen perustuvia palveluita. Tällaiset aineettoman pääoman hallintaan ja hyödyntämiseen liittyvät innovaatiot tarjoavat edelläkävijäyrityksille mahdollisuuden erottua kilpailijoista tietoon ja osaamiseen perustuvilla liiketoimintamalleilla. DM

12. Teema 2: Vastuullisuus ja kestävä kehitys palveluinnovaatioiden drivereina 2/2 Miten palveluinnovaatiot nivoutuvat arvoketjuun ja arvon luomisen prosesseihin ja muuttavat niitä? Missä asiakkaiden prosesseissa on kohtia, joihin voidaan tarjota palveluita esimerkiksi materiaalien ja energiankäytön vähentämiseen? Mitkä tekijät edistävät tällaisten liiketoimintamallien syntymistä? Mitä esteitä liiketoimintamallien luomiselle on? Millaisia parhaita käytäntöjä vastuullisuuden ja kestävän kehityksen palveluinnovaatioihin liittyy? Millaisia kansainvälisiä huippuesimerkkejä voidaan tunnistaa ja mitä niiden menestyksestä voitaisiin oppia? DM

13. Tutkimushankkeiden arviointikriteerit Hankkeen soveltuvuus Serve-ohjelmaan ja hakukierroksen erityisteemoihin Hankkeen pitää kohdistua haun erityisteemoihin; valittu fokus, näkökulma ja lähestymistapa teeman sisällä tulee perustella Hankkeen pitää kohdistua pääosin Serven kohdetoimialoihin, mutta mukana hankkeessa voi olla myös muiden toimialojen yrityksiä Hankkeen odotettujen tulosten liiketoiminnallinen hyödynnettävyys ja vaikuttavuus erityisesti Serven kohdetoimialoilla Hankkeella on oltava hyödyntämissuunnitelma, jossa esitellään tulosten välitöntä ja välillistä hyödyntämistä Tieteellinen ja liiketoiminnallinen uutuusarvo ja haastavuus Hyödyntäjäorganisaatioiden, erityisesti yritysten sitoutuminen hankkeeseen Tutkimusryhmän asiantuntemus, kyvykkyys ja monipuolisuus sekä kansallinen ja kansainvälinen verkottuminen DM

14. Lisätietoja tutkimushausta Keskiviikkona 2.3.2011 klo 10.00 – 13.00 järjestetään työpaja liittyen hyvän projektisuunnitelman laatimiseen ja tutkimushankkeiden arviointikriteereihin Mahdollisuus myös henkilökohtaiseen konsultaatioon projektiklinikoissa Lisätietoja tutkimushausta antavat Jaana Auramo, jaana.auramo@tekes.fi, 010 60 55689 ja Heli Paavola, heli.paavola@advansis.fi, 050 428 0873. DM

15. Tartu edelläkävijyyden haasteeseen ja kirjoita oma menestystarinasi Serveen! • Ota yhteyttä! • Heli Paavola • Serve-ohjelman koordinaattori, Advansis • heli.paavola@advansis.fi • p. 050 428 0873