The fifth discipline
This presentation is the property of its rightful owner.
Sponsored Links
1 / 49

The Fifth Discipline PowerPoint PPT Presentation


  • 72 Views
  • Uploaded on
  • Presentation posted in: General

The Fifth Discipline. Muistiinpanoja ja oivalluksia Peter Sengen kirjasta The Fifth Discipline - The Art & Practice of Learning Organizations (Random House, 1990) Jukka Hassinen / Taitovire Valmennus Oy (Tiimiakatemia) Kesä 2004. Esipuhe.

Download Presentation

The Fifth Discipline

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Presentation Transcript


The fifth discipline

The Fifth Discipline

Muistiinpanoja ja oivalluksia Peter Sengen kirjasta The Fifth Discipline - The Art & Practice of Learning Organizations (Random House, 1990)

Jukka Hassinen / Taitovire Valmennus Oy (Tiimiakatemia)

Kesä 2004


Esipuhe

Esipuhe

Tämä kalvosarja sisältää allekirjoittaneen laatimia muistiinpanoja Peter Sengen The Fifth Discipline -kirjasta.

Muistiinpanot eivät kaikilta osin ole suoria lainauksia kirjasta vaan pikemminkin allekirjoittaneen kolahduksia. Lisäksi monet suomennukset ovat hieman kömpelöitä (kts. seuraava kalvo).

The Fifth Discipline on yksi Tiimiakatemian kehittymiseen merkittävimmin vaikuttaneista kirjoista. Sen sisällöt näkyvät kaikkialla toiminnassamme, joskin voimakkaasti sovellettuina. Luin kirjan ensimmäisen kerran vuonna 1999. Silloinen ymmärrykseni oppivista organisaatioista ja liikkeenjohdosta yleensä oli vajaavainen. Nyt kun luin saman kirjan vuonna 2004, löysin sieltä paljon uusia kimmokkeita omaan toimintaani (vaikkakin olen vieläkin tiedoiltani hyvin vajaavainen...heh). Kirja on toden totta erinomainen kiteytys oppivan organisaation filosofiasta!

Ehkäpä vaikuttavin osuus Sengen kirjassa on oivallus tiimioppimisesta. Tarvitsemme tiimissä oppimista - yhden ihmisen aivot ovat rajalliset. Hyvä yhteisö tukee yksilön ajattelun kehittymistä ja kypsymistä. Tiimioppiminen on vain lajina haasteellinen. Ei riitä, että vain tietää vaan täytyy taitaa. Täytyy kasvaa ihmisenä, ei vain tietopankkina. Siinä on haastetta!

Materiaalipaketista on olemassa myös laatimani englanninkielinen versio. Se soveltuu erinomaisesti kansainväliseen toimintaan (mm. Society for Organizational Learning).

Kesäisin terveisin,

Jukka Hassinen

Taitovire Valmennus Oy


Muutamia t ss dokumentissa k ytettyj suomennuksia

Muutamia tässä dokumentissa käytettyjä suomennuksia


Osa i

Osa I

Orientaatio ja yhteenveto


Syv oppiminen

Syvä oppiminen

Oppiminen ei ole vain informaation omaksumista muistamalla. Se tulee ymmärtää syvällisemmin.

Todellinen oppiminen on ihmisyyttä. Oppimisen kautta voimme tehdä asioita joita emme olisi aikaisemmin kyenneet tekemään. Ymmärrämme paremmin maailmaa jossa elämme ja yhteyttämme siihen. Laajennamme kykyämme synnyttää uutta ja olemme osa elämän generatiivista prosessia.

Jokaisen ihmisen sisällä on syvä halu tällaiseen oppimiseen.


Oppimisvaikeudet

Oppimisvaikeudet

  • ”Olen työroolini.” (Olet vain työroolisi etkä mitään muuta)

  • ”Vihollinen on tuolla ulkona.” (olemme ulkopuolisia systeemistä)

  • Illuusio asioiden hallinnasta (aggressiivinen proaktiivisuus)

  • Kiinnijääminen pelkkiin tapahtumiin (tapahtumilla ei ole yhteyttä toisiinsa)

  • Keitetyn sammakon ansa (kyvyttömyys huomata jatkuvia pieniä muutoksia ja trendejä)

  • Uskomus kokemalla oppimisesta (ei aikaa reflektoida kokemuksia, uskomuksia ja tekoja)

  • Uskomus suuresta johtajasta (vain pomo tietää mitä pitää tehdä)


Yhteenveto viidest disipliinist

Yhteenveto viidestä disipliinistä


Viiden disipliinin lait

Viiden disipliinin lait

  • Tämän päivän ongelmat tulevat eilispäivän ratkaisuista.

  • Mitä kovempaa työnnät, sitä kovempaa systeemi työntää takaisin.

  • Käytös kehittyy parempaan suuntaan ennen kuin alamäki alkaa.

  • Helppo tie johtaa usein vain takaisin aloituspisteeseen.

  • Parannuskeino voi olla tautia pahempi.

  • Nopeampi on hitaampi.

  • Syy ja seuraus eivät ole lähellä toisiaan ajassa tai paikassa.

  • Pienet muutokset voivat synnyttää suuria tuloksia. Kuitenkin nämä vipuvarsikohdat eivät ole välttämättä helposti havaittavissa.

  • Voit saada kakkusi ja syödä sen - mutta et kerralla.

  • Jakamalla norsu kahteen osaan ei synnytä kahta pientä norsua.

  • Ei ole ketään, ketä voisit syyttää.


Osa ii

Osa II

Systeemiajattelu


Systeemiajattelu

Systeemiajattelu

Holismi

Asioiden välinen yhteys

Ytimet

Rakenne vaikuttaa toimintaan

Vastustus

Vipuvarsi

Periaatteet

Systeemiarkkityypit

Simulaatio

Käytänteet


Uusi kieli

Uusi kieli

Kieli muovaa havaintoja. Se mitä näemme, on sitä minkä haluammekin nähdä. Länsimaiset kielet painottavat lineaarista maailmankuvaa. Jos haluamme nähdä koko systeemiä koskevia vaikutussuhteita, tarvitsemme vuorovaikutussuhteiden kielen joka on tehty ympyröistä. Ilman tällaista kieltä näemme maailman vain palasina ja tekomme saattavat vain pahentaa ongelmia.Tällainen kieli on kriittisen tärkeää kun haluamme tarkastella dynaamisia ja monimutkaisia ilmiöitä joita ei voida kuvailla normaalilla kielellä.


Dynaaminen monimutkaisuus

Monimutkaisuutta on kahta lajia:

Yksityiskohtainen monimutkaisuus (paljon muuttujia jotka tiedetään, tilanne on näin hallinnassa kuin ”kellopeli”)

Dynaaminen monimutkaisuus (syy-seuraus-suhteet ovat hämärän peitossa lineaarista kieltä käytettäessä. Tilannetta voidaan ohjata epäsuorasti vipuvarren avulla ja ymmärtämällä systeemiä)

Suurin osa johtamistilanteista on dynaamisia. Siksi johtajien tulee ymmärtää systeemiä ja löytää sieltä vipuvarsikohtia jolla sitä voidaan johtaa. Ei ole mahdollista ratkaista dynaamisesti monimutkaisia asioita käyttämällä yksityiskohtaisen monimutkaisuuden ajattelua.

Dynaaminen monimutkaisuus


Vahvistavat ja tasapainottavat syklit

Systeemiajattelussa asiat tapahtuvat sykleissä joissa jokin asia kehittyy tai tasapainottuu.

Vahvistavat ja tasapainottavat syklit

Myynti

Esimerkki tasapainottavasta syklistä

Positiivinen imago

Ruumiin-lämpö

Tyytyväiset asiakkaat

Haluttu lämpötila

Lisää vaatteita

Esimerkki kasvua lisäävästä syklistä

Lämpövaje


Systeemiarkkityypit

Systeemiarkkityypit

  • Systeemiarkkityypit ovat yleiskuvauksia tyypillisimmistä systeemeistä. Ne toimivat apuvälineinä dynaamisesti monimutkaisten ilmiöiden ja asioiden tarkastelussa.

  • Arkkityypit koostuvat toisiaan vahvistavista ja tasapainottavista sykleistä sekä viiveistä, jotka ”hidastavat” toimintaa.

  • Perusajatuksena on ymmärtää systeemiä ja löytää ne perustavanlaatuiset toistuvat syklit, joita voidaan käyttää vipuvarsina ohjauksessa. Pikaratkaisut ja aggressiiviset toimenpiteet vain lisäävät ongelmia jättäen perustavanlaatuiset ratkaisut huomiotta.

  • Arkkityyppejä on löydetty kaksitoista (Sengen kirjan mukaan). Katso seuraavista kalvoista esimerkkejä ja yhteenveto.


Systeemiarkkityyppiesimerkkej

Rajoittava toiminto

Kasvuehto

Hidastus

Kasvu

Tasapainosykli

Kasvava sykli

Systeemiarkkityyppiesimerkkejä

”Pintaratkaisu”

Ongelman esiintyminen

Sivuvaikutus

Viive

Syvällinen ratkaisu

Kasvun rajat

Todellisen ratkaisun siirto

Kasvu (esim. myynti tai populaatio) jatkuu kunnes rajoittava tekijä alkaa hidastamaan kasvua ja lopulta pysäyttää sen.

Ongelma yritetään ratkaista ”pintaratkaisulla” joka ei ratkaise ongelmaa ja vain pahentaa ongelmaa sivuvaikutusten kautta. Todellinen ratkaisu löytyy syvällisestä, todellisesta ratkaisusta.


Yhteenveto systeemiarkkityypeist

Yhteenveto systeemiarkkityypeistä


Osa iii

Osa III

Henkilökohtainen mestaruus


Henkil kohtainen mestaruus

Henkilökohtainen mestaruus

Oleminen

Synnyttäminen

Yhteys

Ytimet

Visio

Luova jännite vs. tunnejännite

Alitajunta

Periaatteet

Henkilökohtaisen vision kirkastaminen

Luovan jännitteen ylläpitäminen (keskittyminen tuloksiin & nykytodellisuuden havaitseminen)

Valintojen tekeminen

Käytänteet


Mestaruus

Mestaruus

  • Mestaruus on enemmän kuin osaaminen ja taidot, vaikkakin se pohjautuu niihin. Se menee myös henkisen oivalluksen yli, vaikkakin se edellyttää ”sielullista työtä”.

  • Mestaruus tarkoittaa oman elämän lähestymistä luovasta näkökulmasta. Elämä on elävää ja sen vastakohtana on reaktiivisuus.

  • Henkilökohtainen mestaruus koostuu...

    • Jatkuvasta itselle tärkeiden asioiden kirkastamisesta

    • Jatkuvasta pyrkimyksestä oppia näkemään nykytodellisuus kirkkaammin

  • Mestarin tie edellyttää kasvua ihmisenä. On tärkeää ymmärtää, että emotionaalinen kehitys (esim. rohkeus, nöyryys ja itsekunnioitus) näyttelee suurta osaa siinä. Se antaa meille suurimman vipuvarren saavuttaa täysi potentiaalimme.


Henkil kohtainen visio

Henkilökohtainen visio

  • Henkilökohtainen mestaruus edellyttää henkilökohtaista visiota. Se ei ole ”hyvä idea” tai arkipäiväinen tavoite. Se ei ole verrannollinen muihin visioihin. Se ei ole keino vaan tulos. Se on kutsumus jota ihminen haluaa koska hän vain haluaa sitä.

  • Suurimmalla osalla aikuisista ei ole oikeaa visiota. Heillä saattaa olla tavoitteita mutta ei oikeaa visiota.

  • Oppiaksesi tarvitset vision. Se auttaa sinua fokusoimaan tärkeisiin asioihin ja jättämään vähemmän tärkeät sivuun.


Henkil kohtainen visio ii

Henkilökohtainen visio II

  • Kyky keskittyä ensisijaisiin, lopullisiin tavoitteisiin, ei kakkossijaisiin, on henkilökohtaisen mestaruuden kulmakiviä.

  • Oikea visio ei ole olemassa ilman tarkoitusta. Kuitenkin tulee muistaa, että tarkoitus on suunta mutta visio on määränpää. Ne kulkevat käsi kädessä.

  • Vision julistaminen edellyttää rohkeutta. Monesti vahvan vision omaavaa ihmistä pidetään naivina tai typeränä, varsinkin jos visiossa on kyse kontribuution tekemisestä. Kuitenkin suurin osa ihmisistä haluaa salaisesti juuri sitä!


Luova j nnite

Luova jännite

Nyky-todellisuus

Luova jännite

Visio

Kuilu nykytodellisuuden ja vision välissä aiheuttaa jännitettä. Jos tämä jännite ymmärretään ahdistuksena, tunnejännityksenä, se voi aiheuttaa turhautumista ja pettymyksiä (”En koskaan onnistu!”). Jos se taas ymmärretään luovana jännitteenä, se voi olla energian lähde (”Ryhdyn toimiin!”).


Ahdistuksen voittaminen

Ahdistuksen voittaminen

Paine heikentää visiota (laskea rimaa)

Organisaatioissa tavoitetasot laskevat, koska tunnejännityksen sietokyky on alhainen. Helpoin tapa vähentää ahdistusta on se, että teeskennellään, että visioon ei voida päästä ja suoritustasoa lasketaan (ylempi sykli).

Ahdistuksen voittamiseksi on toimittava, oltava kärsivällinen ja yritettävä nähdä nykytodellisuus rehellisesti (alempi sykli).

Visio

Tunnejännitys

Kuilu

(luova jännite)

Toimet vision saavuttamiseksi

Nyky-todellisuus

Viive


Mit l hemp n olet sit vaikeammaksi se k y

Mitä lähempänä olet, sitä vaikeammaksi se käy...

Uskomus heikkoudesta tai ansaitsemattomuudesta

Visio

Nykytodellisuus

Mitä lähempänä olet visiota, sitä enemmän koet jännitettä.


Alitajunta

Alitajunta

  • Alitajunnalla ei ole sisäänrakennettua suuntaa tai fokusta. Se on erittäin herkkä sille antamillemme suunnille ja ärsykkeille.

  • Meidän on fokusoitava mielemme tuloksiin joita haluamme. Sitä kautta alitajunta tuottaa meille vastaukset siihen, kuinka pääsemme tavoitteeseemme.

  • Tavoitteiden tulee olla ”oikeita” - sellaisia, mistä välitämme aidosti. Alitajunta on paljon herkempi ottamaan ne vastaan kuin ”väärät tavoitteet”.


Osa iv

Osa IV

Mielen mallit


Mielen mallit

Mielen mallit

Ytimet

Totuuden rakastaminen

Avoimuus

Näyttöteoria vs. käyttöteoria

Ajattelun tikapuut

Tasapainota kysymykset ja vastaukset

Periaatteet

Tiedon erottaminen sen synnyttämistä olettamuksista

Olettamusten testaaminen

Vasemman käden sarake

Käytänteet


Mit ovat mielen mallit

Mitä ovat mielen mallit?

  • Mielen mallit ovat henkilökohtaisia tai kollektiivisia olettamuksia, teorioita ja yleistyksiä maailmasta - ”Näin maailma toimii”.

  • Mielen mallit näkyvät parhaiten kuvina ja tarinoina.

  • Mielen mallit ovat aktiivisia - ne vaikuttavat toimintaamme.

  • Eri ihmisillä on erilaiset mielen mallit.

  • Jotta voisimme oppia, meidän tulee ymmärtää niin omia kuin muiden mielen malleja sekä synnyttää uusia yhteisä malleja.


Abstraktioloikat

Abstraktioloikat

Tietoinen mieli ei kykene käsittelemään suurta määrää yksityiskohtia. Siksi se pyrkii yleistämään asioita. Suurin osa yleistyksistä on ”abstraktioloikkia” - otamme palan informaatiota ja yleistämme sen ”totuudeksi” ilman, että kyseenalaistaisimme sen paikkaansa pitävyyttä. Näin loikkaamme suorasta havainnoinnista abstraktioiden maailmaan ilman testausta.

Oppiaksemme meidän tulee ymmärtää näitä ”loikkia”. Vain näin voimme kyseenalaistaa ja testata olettamuksiamme.


Kyseleminen ja vastaaminen

Kyseleminen ja vastaaminen

Jos vain kyselemme, piilotamme oman näkemyksemme.

Jos vain vastaamme, emme ymmärrä muiden näkökulmia.

Oppiaksemme meidän tulee ymmärtää ja muuttaa mielen mallejamme. Kyseleminen ja vastaaminen on tasapainotettava.


Ohjeita kyselemiseen ja vastailemiseen

Ohjeita kyselemiseen ja vastailemiseen

  • Kun esität oman näkemyksesi:

    • Esitä ajatuksesi suoraan

    • Rohkaise muita tutkimaan ajatustasi

    • Rohkaise muita tarjoamaan vaihtoehtoisia näkökulmia

    • Kysele muilta aktiivisesti muita näkökulmia

  • Kun kyselet muilta heidän näkemyksiään:

    • Esitä oletuksesi selkeästi

    • Kerro, mihin saamasi oletus perustuu

    • Älä kysy kysymyksiä viisastellaksesi tai ollaksesi kohtelias

  • Kun törmäät ”polun päähän”:

    • Kysy muilta, mikä tieto tai logiikka voisi muuttaa heidän näkemyksiään

    • Kysy, löytäisittekö yhdessä keinon jolla voisitte testata ajatuksianne

  • Kun sinä tai muut ovat pidättyväisiä esittämään näkemyksiään tai vaihtoehtoisia ajatuksia:

    • Rohkaise muita ajattelemaan ääneen sitä, mikä vaikeuttaa ajattelua

    • Jos ryhmästä löytyy yhteistä tahtoa, kehittäkää yhdessä muita keinoja päästä yli pidättyvyyden


Pelkk puhe ei ole oppimista

Pelkkä puhe ei ole oppimista!

  • Oppiminen näkyy loppupelissä uudessa toiminnassa, ei uuden informaation sisään ottamisessa tai ideoinnissa. Muutoin voimme kuvitella, että olemme ”oppineet” jotakin vaikka olemme kehittäneet vain ajatuksia jättäen käyttäytymisemme ennalleen!

  • On tärkeää ymmärtää sanojen ja tekojen ero. Tämä ero ei saisi kuitenkaan olla kyynisyyistävä. Se tulee vain tiedostaa.


Osa v

Osa V

Jaettu visio


Jaettu visio

Jaettu visio

Yhteinen pyrkimys

Yhteinen toiminta

Ytimet

Jaettu visio hologrammina

Sitoutuminen vs. käskyjen noudattaminen

Periaatteet

Visiointiprosessi (henkilökohtaisten visioiden jakaminen, kuunteleminen ja valinnan mahdollisuuden antaminen) Nykytodellisuuden tiedostaminen

Käytänteet


Jaettu visio1

Jaettu visio

  • Jaettu visio ei ole idea. Se on voima ihmisten sydämissä.

  • Jaettu vsisio ei ole abstraktio. Se on unelma, jonka ihmiset näkevät ja kokevat toiminnassaan.

  • Jaettu visio on tärkeää oppivalle organisaatiolle siitä syystä, että se tarjoaa fokuksen ja energian oppimiselle. Synnyttävää, generatiivista oppimista voi tapahtua ainoastaan silloin kun ihmiset tavoittelevat heille tärkeää asiaa tai unelmaa.

  • Jaetut visiot tuovat esiin rohkeutta, jota ihmiset eivät muuten olisi saaneet tuotua esiin. Ihmiset tekevät mitä vain saavuttaakseen vision.

  • Ketään ei voida pakottaa seuraamaan visiota. Visio on aina vapaaehtoinen.


Suhtautumistapoja visioon

Suhtautumistapoja visioon

Sitoutunut

Noudattaa käskyjä

Ei noudata käskyjä tai apatia


Ohjeita sitoutumisinnon nostattamiseksi

Ohjeita sitoutumisinnon nostattamiseksi

  • Ole itse sitoutunut.

  • Ole samalla tasolla.

  • Anna toisen tehdä valinta itse.


Mit miksi ja kuinka

Mitä, miksi ja kuinka?


Miksi visiot kuolevat liian aikaisin

Miksi visiot kuolevat liian aikaisin?

  • Kyvyttömyys saattaa erilaisuus yhteen (harmonia).

  • Huono kyky sietää luovaa jännitettä.

  • Kärsimättömyys tai ajan puute.

  • Luottamuspula.


Osa vi

Osa VI

Tiimioppiminen


Tiimioppiminen

Tiimioppiminen

Ytimet

Kollektiivinen äly

Voimavarojen suuntaaminen

Dialogi

Dialogin ja keskustelun integrointi

Puolustusmekanismit

Periaatteet

Oletuksista pidättäytyminen

Tasa-arvoinen suhtautuminen muihin

Oman puolustelun esiintuominen

Tiimiharjoitukset

Käytänteet


Halu kuulua huipputiimiin

Halu kuulua huipputiimiin

Ihmiset haluavat kuulua huipputiimiin. He haluavat olla osa jotain itseään suurempaa. He haluavat olla yhteydessä ja synnyttää jotain uutta. Huipputiimit erottuvat esiin eräinä parhaina kokemuksina ihmisten elämässä. Silloin he ovat kokeneet eläneensä elämänsä parhaita hetkiä. Jotkut ihmiset tavoittelevat tätä tunnetta läpi koko elinikänsä.


Voimavarojen suuntaaminen

Voimavarojen suuntaaminen

Voimavaroja ei suunnattu

Voimavarat suunnattu


Dialogi

Dialogi

  • Kreikankielinen sana ”dia” tarkoittaa ”läpi”. ”Logos” taas tarkoittaa ”tarkoitus” tai ”merkitys”. Dialogi tarkoittaa näin olleen ”merkityksen virtausta”.

  • Dialogi on oppimisen muoto, jota tiimit käyttävät oppivassa organisaatiossa.

  • Dialogin tarkoituksena on mennä yli yksilön ymmärryksen - kokonaisuus organisoi osat.

  • Suurin osa inhimillisestä ajattelusta on kollektiivista. Tiimissä tämä tunnustetaan luonnollisena.

  • Dialogissa ihmiset tarkkailevat omaa ajatteluaan.


Dialogi ja keskustelu

Dialogi ja keskustelu

”Ajattelun suunta”

”Ajattelun suunta”

Dialogi

Keskustelu

Dialogissa ei etsitä ratkaisuja vaan pyritään rikastuttamaan ajattelua.

Keskusteluissa pyritään ratkaisuun karsimalla ajattelua.

Tiimioppimisessa on keskeistä tasapainottaa dialogi ja keskustelu, jotta ajattelu olisi rikasta mutta johonkin johtavaa.


Tiimioppimisen oppiminen

Tiimioppimisen oppiminen

  • Tiimien tulee oppia kuinka oppia yhdessä. Tiimioppiminen ei ole automaattista vaan sitä tulee harjoitella.

  • Tiimitaitojen oppiminen huomattavasti haasteellisempaan kuin yksilöllisten taitojen. Kollektiivisen ajattelun oppiminen vie paljon aikaa ja vaatii kärsivällisyyttä.

  • Tiimi oppii dialogisessioissa [Tiimiakatemialla niitä kutsuttiin ”lannoituksiksi” ja tänä päivänä niitä kutsutaan ”treeneiksi”... kyse on dialogisessioista]. Niiden tulee täyttää neljä perussääntöä:

    • Kaikkien tiimin jäsenten tulee osallistua niihin

    • Kaikkien tulee olla perillä tiimin säännöistä

    • Säännöistä tulee pitää kiinni

    • Tiimiä tulee rohkaista ottamaan esille haastellisimmat kysymykset


Dialogin peruss nn t

Dialogin perussäännöt

Puhu suoraan

Odota

Kuuntele

Kunnioita

Lähde: William Isaacsin Dialogi


Bonus

Bonus

Henkilökohtainen lisäbonus kesän 2004 tiimoilta


Henkil kohtainen mestaruus kyky antaa v h p t isten asioiden liukua pois

Henkilökohtainen mestaruus & kyky antaa vähäpätöisten asioiden liukua pois

JACK: "He had a plan. Maybe you just didn't see it till it hit you between the eyes. But, it started to make sense... in a Tyler sort of way. No fear. No distractions. The ability to let that which does not matter truly slide... "

- Elokuvasta Fight Club


  • Login