1 / 59

Palkkahallinto

Palkkahallinto. Palkkahallinnon tehtävänä on taata lakien, asetusten ja sopimusten noudattaminen sekä palkkojen maksaminen työntekijöille oikean suuruisina ja oikea-aikaisesti. Palkkahallinnon työtehtäviin kuuluu mm. sopimusten tulkintaa palkkojen määrittämistä, laskemista ja maksamista

fayola
Download Presentation

Palkkahallinto

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Palkkahallinto • Palkkahallinnon tehtävänä on taata lakien, asetusten ja sopimusten noudattaminen sekä palkkojen maksaminen työntekijöille oikean suuruisina ja oikea-aikaisesti. • Palkkahallinnon työtehtäviin kuuluu mm. • sopimusten tulkintaa • palkkojen määrittämistä, laskemista ja maksamista • palkkojen tilastointia ja tarvittavien tietojen arkistointia • palkkahallinnon tehtävien ohjeistamista • työnjohdon ja johdon avustamista

  2. Henkilöstöhallinto Taloushallinto palkkakustannusten seuranta tilasto budjetointi palkanmaksu ennakkoperintä palkkakirjanpito palkkatodistukset viranomaistilitykset eläkevakuutukset muut henkilövakuutukset kausi ja vuosi-ilmoitukset • palkkauksen suunnittelu • työvoiman koulutus • työlainsäädännön tuntemus • TES • työsuojelu • työsuhde • työterveyshuolto • henkilöstösuunnittelu • eläke- ja sairausvakuutus

  3. Palkkahallinnon säädökset • lainsäädäntö (pakottavia tai tahdonvaltaisia) • työehtosopimus (TES), normaalisitova (koskee sopimuksen tehneitä osapuolia), yleissitova (valtakunnalliset työmarkkinajärjestöt sopijoina, jos alalla työskentelevistä 50 % työnantajien liittoon kuuluvien palveluksessa, myös järjestäytymättömien noudatettava) • työsäännöt ja muut vastaavat sopimukset • työsopimus • työpaikalla syntynyt käytäntö • työnantajan käskyt

  4. EnnakkoperintäEnnakkoperintälaki ja -asetus 1996 Verohallituksen ohjeet • ennakonpidätys • palkkatuloista* • ennakonkanto • varallisuudesta • muusta tulosta • liike- ja ammattituloista • kiinteistötulosta • vuokratulosta

  5. Ennakonpidätyksen alaista palkkaa, josta on maksettava myös työnantajan sairausvakuutusmaksu eli sosiaaliturvamaksu • rahapalkat • rahanarvoiset edut ja vastikkeet, esim. luotoisedut • matkakustannusten korvaukset, kun ne ylittävät verohallituksen päättämät verovapaat korvausmäärät • henkilökuntaetuudet, jos ne ylittävät tavanomaisen ja kohtuullisen määrän

  6. Eriä, joista maksetaan ennakonpidätys, muttei sairausvakuutusmaksua (sosiaaliturvamaksua) • henkilökuntalainan korkoetu • odotusajan palkka • kokous-, luento- ja esitelmäpalkkiot (kun eivät perustu työsuhteeseen) • jne.

  7. Toimeksiantosuhteen perusteella maksetut palkkiot • ei sairausvakuutusmaksua • ei ennakonpidätystä, jos työsuorituksen tekijä merkitty ennakkoperintärekisteriin • esim. työkorvaus • tilintarkastajan palkkiot

  8. Ennakkoperintärekisteri • Lain mukaan jokaisen, joka maksaa yrittäjälle, yhtiölle tai yleishyödylliselle yhdistykselle korvausta työstä, tehtävästä tai palveluksesta, on toimitettava korvauksesta ennakonpidätys, vaikka työ on tehty muutoin kuin työsuhteessa. • Ennakonpidätystä ei kuitenkaan tule toimittaa, jos maksun saaja on maksuhetkellä merkitty ennakkoperintärekisteriin.

  9. Ennakkoperintärekisteri • työnantaja voi tarkistaa kuulumisen ennakkoperintä-rekisteriin Internetistä Yritys- ja yhteisötietojärjes-telmän (YTJ) tietopalvelusta (www.ytj.fi)

  10. Työntekijän palkan muodostuminen * kuukausittain verottajalle** Työttömyysvakuutusrahasto hoitaa ja perii *** maksetaan eläkeyhtiölle **** Tapaturmavakuutusyhtiö perii

  11. Ennakonpidätys Palkansaajan verokortissa A-vaihtoehto (palkkakauden tulorajaan perustuva ennakonpidätys)A1. palkkakausikohtainen (seurataan palkkakausikohtaisesti) taiA2. kumulatiivinen (seurataan kertyviä palkkoja, tulorajoja ja ennakonpidätyksiä kumulatiivisesti)B-vaihtoehto (yhden tulorajan ennakonpidätys)

  12. Palkkakausikohtainen ennakonpidätys • Esim. 1. Työntekijän palkkakausi on kuukausi. Palkkakauden aikana hän saa 2 000 €:n lisäksi ylityökorvauksia 400 € ja henkilöstölle maksettavaa bonusta 800 €. Tuloraja on 2 000 € /kk, perusprosentti 31 ja lisäprosentti 45. Laske ennakonpidätys palkkakausikohtaisesti.

  13. Esimerkki 1 • 2000 • 400 • 800 • 3200 € ennakonpidätyksen alainen palkka • Ennakonpidätys = 620 € + 540 € = 1160 € • Perusprosenttia käytetään 2000 € asti ja sen ylittävään osaan lisäprosenttia.

  14. Esim 2. Laske ennakonpidätys palkkakausikohtaisesti Palkkaa maksetaan 8 työpäivältä, joiden väliin mahtuu yksi viikonloppu eli veropäiviä on 10. Verokortin tiedot: perusprosentti 23, lisäprosentti 42, päivän tuloraja 22 000 € : 364 = 60,44 €. Ansiot 8 työpäivältä 768 €.

  15. 1. Palkkakausikohtainen ennakonpidätys Lomarahaa tai lomaltapaluurahaa ei yhdistetä muihin palkkakauden palkkoihin. Niistä lasketaan ennakonpidätys perusprosentin mukaan.

  16. 2. Kumulatiivinen ennakonpidätys • Työnantaja seuraa koko vuoden ajan työntekijän palkkakertymää, tulorajan määrää sekä maksettujen ennakonpidätysten yhteismäärää. • Kaikki palkanerät ovat samanarvoisessa asemassa (esim. ylityöt, lomaraha, lomaltapaluuraha)

  17. 2. Kumulatiivinen ennakonpidätys • Esim. 3 Perusprosentti 30, lisäprosentti 50, tuloraja 2400 €

  18. Kumulatiivinen ennakonpidätys tammi – huhtikuu(esim. 3)

  19. Työeläketurvan järjestäminen • Työntekijöiden eläketurvan järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. Lakisääteinen työeläkevakuutus voidaan ottaa yksityisestä työeläkeyhtiöstä, eläkekassasta tai eläkesäätiöstä. • Vakuuttamisvelvollisuuden täyttämisen valvonta kuuluu Eläketurvakeskukselle, joka myös pitää eläkejärjestelmän keskusrekisteriä.

  20. TyEL eli Työeläkevakuutusmaksu • TyEL:n mukaan vakuutetaan lähes kaikki yksityisen työnantajan palveluksessa tehty työ. Yksityinen työnantaja on mm. osakeyhtiö, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osuuskunta, toiminimi, yhdistys, yksityishenkilö ja kotitalous. • Työntekijän ansiotyöstä maksetaan TyEL-maksut ja siitä karttuu eläkettä, jos • työntekijä on 18–67-vuotias • jos ansio on vähintään 55,59 euroa kuukaudessa (2013).

  21. Eläke- ja työttömyysvakuutusmaksutvuonna 2013(ennakonpidätyksen alaisesta palkasta)

  22. Työttömyysvakuutusmaksu • Työttömyysvakuutusrahasto perii maksut 17 - 64-vuotiaasta työntekijästä. • pidätetään työ- tai virkasuhteessa tai muussa palvelussuhteessa olevilta henkilöiltä, joita koskee työnantajan järjestämä tapaturmavakuutuslaissa tarkoitettu pakollinen tapaturmasuoja tai valtion virkamiesten tapaturmakorvauksesta annetun lain nojalla määräytyvä tapaturmasuoja • käytännössä mikäli työnantaja teettää yhteensä 12 miestyöpäivää vuodessa, tapaturmasuoja on pakollinen, jolloin työttömyysvakuutusmaksu tulee maksaa ja se pidätetään ennakonpidätyksen alaisesta palkasta

  23. Työnantajan sairausvakuutusmaksu eli sosiaaliturvamaksu 2013 Työnantajan sairausvakuutusmaksu kaikilla työnantajilla vuonna 2013 maksetuista palkoista on 2,04 % Sosiaaliturvamaksu maksetaan verohallintoon tilitettäessä ennakonpidätyksiä.

  24. Työnantajatilitykset • Työnantaja tilittää toimittamansa ennakonpidätykset ja sosiaaliturvamaksut kuukausittain verovirastolle. Tilitys on tehtävä seuraavan kuukauden 12. päivään mennessä. • Maksamisen lisäksi ennakonpidätyksistä ja palkoista on annettava Verohallinnolle kausiveroilmoitus (seuraavan kuukauden 12. päivään mennessä, paperiversio jo 7. päivä) ja vuosi-ilmoitus (31. tammikuuta mennessä).

  25. Työnantajatilitykset • Vuosi-ilmoitukseen kootaan palkka- ja maksutiedot koko vuodelta. Jos työsuhde loppuu kesken vuoden, vuosi-ilmoitus kannattaa antaa heti. Viimeistään se on annettava palkanmaksuvuotta seuraavan vuoden tammikuun aikana. • Kausiveroilmoitus ja vuosi-ilmoitus on annettava silloinkin, kun maksetut palkat jäävät niin vähäisiksi (kotitaloudet), ettei niistä tarvitse toimittaa ennakonpidätystä ja maksaa sosiaaliturvamaksua. Vähäisen tulon raja on 1 500 euroa.

  26. Työnantajatilitykset • Mikäli palkka maksetaan pelkästään luontoisetuna, ei ennakonpidätystä voida toimittaa (otetaan kuitenkin huomioon samana kalenterivuonna myöhemmin palkkoja maksettaessa!). • Työnantajan sairausvakuutusmaksu on kuitenkin aina suoritettava

  27. Verotili käyttöön vuoden 2010 alussa • Miksi verotiliin siirryttiin?Verotilillä tavoitellaan • yksinkertaisia ja helppoja ilmoittamis-, maksamis- ja palautusmenettelyjä • edestakaisen rahaliikenteen vähentämistä asiakkaan ja Verohallinnon välillä • mahdollisimman reaaliaikaisen kokonaiskuvan tarjoamista vero- ja maksutilanteesta asiakkaalle ja Verohallinnolle • Verohallinnon prosessien automatisointia.

  28. Palkanmaksukausi, -aika ja -tavat • pääsääntöisesti palkanmaksukausi enintään 1 kk • jos palkka maksetaan päivältä tai tunnilta, palkka tulee maksaa ainakin 2 kertaa/kk • palkanlaskentakauden (= aika, joka varataan palkan laskemista varten) pituudesta voidaan sopia. Sitä voidaan käyttää sekä työsuhteen aikana että lopputilin laskemisessa. • rahapalkka maksettava työajan päätyttyä työpaikalla tai sen läheisyydessä ellei toisin sovittu • jos suoritetaan pankkitilille, on oltava erääntymispäivänä tt:n käytettävissä

  29. Työaika

  30. Työaika • Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä.

  31. Työaikalaki • ei koske mm. • johtamistehtäviä • kotitöitä • poronhoitoa ja kalastusta • uskonnollisia toimituksia (papit ja kanttorit) • työnantajan perheenjäsenen työtä

  32. Työaika Työaikaa ei ole • varallaoloaika • terveystarkastukset • työnantajan järjestämät sosiaaliset tilaisuudet • ruokatauot, mikäli tt voi esteettömästi poistua työpaikalta • työmatkaan käytetty aika • koulutusaika muualla kuin työpaikalla

  33. Työaikalaki (1996) • säännöllinen työaika • 8 t/vrk , 40 t/vk • monissa työehtosopimuksissa 7,5 t/vrk 37,5 t/vk

  34. Työaika • viikoittainen työaika voidaan järjestää myös keskimäärin 40 tunniksi enintään 52 viikon ajanjakson aikana • esim. puoli vuotta 6 pv/vko, puoli vuotta 4 pv/vko • poikkeamat viikoittaisessa työajassa

  35. Ylityö Työaikalainsäädännön tarkoittamaa ylityötä on työ, joka tehdään vuorokautisen 8 tunnin ja viikoittaisen 40 tunnin säännöllisen työajan lisäksi.

  36. Vuorokautinen ja viikoittainen ylityö

  37. Ylityökorvaus Vuorokautinen ylityö kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja muilta 100 %:lla korotettu palkka Viikoittainen ylityö 50 %:lla korotettu palkka Työehtosopimuksissa korotus voi olla esim. 50 % kahdelta ensimmäiseltä ja 100 % muilta tunneilta tai 100 % kaikilta tunneilta

  38. Lisätyö • Sovitun työajan ja lain mukaisen työajan väliin jäävä aika on LISÄTYÖTÄ, josta maksetaan korottamaton peruspalkka.

  39. Lisätyö • Sovitun työajan ja lain mukaisen työajan väliin jäävä aika on LISÄTYÖTÄ, josta maksetaan korottamaton peruspalkka.

  40. Esimerkki ylitöiden laskemisesta* Ma Ti Ke To Pe La Su Säännöllinen ta 7,5 7,5 7,5 7,5 7,5 - - Tehty työaika 9 10 7,5 8 12 4 -

  41. Jaksotyöaika • kolmen viikon jaksoina enintään 120 tuntia tai kahden viikon jaksoina enintään 80 t • Jaksotyö on mahdollista esim. seuraavilla aloilla: • poliisi, tulli • sairaalat • kuljetukset, alukset • kotitaloustyö • vartiointi • majoitus- ja ravitsemisala • taide- ja huvittelulaitokset

  42. Esimerkki jaksotyöstä vko 1 ma ti ke to pe la su 10 10 10 10 10 10 - vko 2 ma ti ke to pe la su 10 10 - - - - -

  43. Liukuva työaika • Työaika voidaan sopia liukuvaksi, jolloin sovitaan kiinteästä työajasta, liukumarajoista sekä työajan pidennysten ja alitusten enimmäiskertymistä • vuorokautinen ylityö on työ, mikä ylittää 8 tunnin vuorokautisen työajan (ei merkitystä kuinka pitkän työpäivän työntekijä oli aikonut tehdä ilman työnantajan ylityöpyyntöä)

  44. Viikkolepo • Viikkolevon on oltava yhtäjaksoisesti sunnuntain (tai muuna) aikana vähintään • 35 t (laki voimaan 23.11.1996) Korvaaminen Ensisijaisesti vastaavana vapaa-aikana viimeistään seuraavan 3 kuukauden aikana TAI työntekijän suostumuksella korvaus rahana (jo maksetun peruspalkan lisäksi 100 %:n korotus)

  45. Esimerkki ylitöiden laskemisesta Työntekijän säännöllinen työaika on ma - pe 7,5 t/pv. Mitä tunteja (lisätyö-, viikkolepo-, ylityötunnit jne.), miten ne korvataan ja paljonko hänellä niitä on työaikalain mukaan seuraavanlaisen viikon aikana? (Ei tarvitse laskea rahassa.)*

  46. Tehtävän ratkaisu • Koska työntekijälle ei tule lain määräämää viikkolepoaikaa, (sunnuntaina hän tekee 5 tuntia), hän saa vastaavan määrän vapaana tai sitten molempien osapuolten suostumuksella rahallisen korvauksen eli peruspalkan, ylityökorvauksen ja sunnuntaikorvauksen lisäksi vielä ylityökorvauksenperusosanmukaanmääräytyvänrahakorvauksen viidestä tunnista.

  47. Esimerkki. Työntekijän palkka on 1800 € ja tuntipalkanjakaja on työehtosopimuksessa 150. Laske toukokuun palkka, kun hän on eräällä viikolla toukokuussa tehnyt töitä seuraavasti:*

  48. Tehtävän ratkaisu • Tuntipalkka on 1800/150 eli 12 €. • Lisätyöstä maksetaan 2,5 * 12 € = 30 • 50 % 2 * 18 € = 36 (peruspalkka + korotus) • 100 % 1 * 24 € = 24 (peruspalkka + korotus) • 50 % 4 * 18 € = 72 (peruspalkka + korotus) • 100 % 4 * 12 € = 48 (korotus) • Yhteensä 210 € • Toukokuun palkka on 1800 + 210 = 2010 €

  49. Ylityön määrää koskevat rajoitukset(laki voimaan 1.1.1997) • Ylitöiden enimmäismäärä 250 t/vuosi • Ylimääräisen (sovitaan työpaikalla) ylityön enimmäismäärä 80 t/vuosi • EU:n työaikadirektiivi rajoittaa ylitöiden enimmäismäärän 138 tuntiin/4 kk

More Related