1 / 140

Maahanmuuttajanuorten kriisit ja traumat

Maahanmuuttajanuorten kriisit ja traumat. Päivän teemoja. Perustietoa kriiseistä ja traumoista Kriisien ja traumojen ilmenemisestä Traumatisoituneen / kriisiytyneen ihmisen kohtaamisesta ja auttamisesta Maahanmuuttajanuorten mielenterveyden edellytyksistä ja riskitekijöistä

evers
Download Presentation

Maahanmuuttajanuorten kriisit ja traumat

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Maahanmuuttajanuorten kriisit ja traumat

  2. Päivän teemoja • Perustietoa kriiseistä ja traumoista • Kriisien ja traumojen ilmenemisestä • Traumatisoituneen / kriisiytyneen ihmisen kohtaamisesta ja auttamisesta • Maahanmuuttajanuorten mielenterveyden edellytyksistä ja riskitekijöistä • Traumatisoituneiden parissa työskentelyn vaikutuksista työntekijään (sekundaarinen traumatisoituminen)

  3. Koulutuksen tavoitteita • Antaa valmiuksia tunnistaa ja ymmärtää kriisejä ja traumaa ilmiöinä • Antaa osallistujille käsitteellisiä ja käytännöllisiä perusvalmiuksia työskennellä omasta työtehtävästään käsin mahdollisesti kriisiytyneiden ja/tai traumatisoituneiden maahanmuuttajien parissa sekä tunnistaa omat rajansa tässä työssä • Lisätä kykyä havaita, hallita ja ehkäistä työnsä haitallisia vaikutuksia itsessään

  4. KRIISIT

  5. Kriisien määrittelyä • Uusi tilanne tai äkillinen muutos, jossa yksilön aiemmat kokemukset tai voimavarat riitä tilanteesta selviytymiseen sen ymmärtämiseen tai sen hallintaan > KRIISI • Kriisit voidaan jakaa • Kehityksellisiin kriiseihin • Elämänkriiseihin • Traumaattisiin kriiseihin

  6. Jokaisen elämän kehitysvaiheen alku on eräänlainen kriisi, joka edellyttää psyykkistä työtä, itsearviointia, tosiasioiden hyväksymistä, luopumista menneisyydestä, identiteetin muutosta, ajattelutapojen sekä toimintatapojen muutosta Jokaisessa kehitysvaiheessa voidaan nähdä tavoitteita ja uhkia Tavoitteet voidaan saavuttaa kokonaan tai osittain tai kehityskriisi voi lukittua, ”jäädä päälle” Kehityskriisit

  7. Kehityskriisit eivät traumatisoi mutta voivat ratkeamattomina johtaa epätarkoituksenmukaiseen kehityskulkuun tai laukaista mielenterveyden häiriöitä. Ratkaisemattomaan kehityskriisiin liittyvät ongelmat myös nousevat aina uudelleen pintaan uusien kehityskriisien aikana • Ratkaisematon kehityskriisi tai samanaikainen elämänkriisi vähentävät traumaattisesta kokemuksesta toipumisessa tarvittavia voimavaroja • Kehityskriisejä käsitellään usein psykoterapiassa

  8. Elämänkriisit • Suuret muutokset omassa elämässä kuten koulun aloittaminen, opiskelujen loppuminen, työelämään siirtyminen, työpaikan vaihtaminen tai menettäminen, lapsen syntyminen, naimisiinmeno, eläkkeelle jääminen • Tavallisia ihmisen elämänkulkuun kuuluvia asioita > ”kasvun paikkoja” • Elämänkriiseihin on yleensä mahdollisuus valmistautua psyykkisesti

  9. TRAUMAATTISET KRIISIT

  10. MIKÄ ON TRAUMA?(lähde: traumaterapiakeskus) • Trauma määritellään tässä yhteydessä henkiseksi haavaksi. Sen aiheuttaa traumatisoiva tapahtuma, joka saa aikaan traumaattista stressiä.  • Traumatisoiva tapahtuma on mikä tahansa yksilön kokema uhkaava tilanne, joka aiheuttaa epätavallisen voimakkaita, normaalia elämää häiritseviä reaktioita. • REAKTIONA ON OLLUT VOIMAKAS PELKO, KAUHU TAI AVUTTOMUUS

  11. Stressi on rasitusta tai painetta. Voimakas fyysinen ja psyykkinen rasitus aiheuttaa ihmisessä fyysisen ja psyykkisen sopeutumisreaktion. • Traumaattinen stressi koetaan ahdistuksena, jonka aiheuttaa uhan havaitseminen. Ahdistus voi ilmetä muuttuneena käyttäytymisenä, ruumiillisina oireina ja/tai tunnereaktioina. 

  12. Traumaattisen tapahtuman tunnusmerkkejä ovat • Tapahtuman tai tilanteen ennustamattomuus • Tapahtuman kontrolloimattomuus; siihen ei pysty vaikuttamaan omalla toiminnallaan • Tapahtuma koettelee ja muuttaa elämänarvoja • Ihminen tulee tietoiseksi omasta haavoittuvuudestaan tai kuolevaisuudestaan • Maailmankuva ja elämänkatsomus muuttuvat • Elämänarvot muuttuvat

  13. Esimerkkejä traumaattisista tapahtumista • Suuronnettomuudet • Luonnonkatastrofit • Onnettomuuteen joutuminen • Väkivallan kohteeksi joutuminen • Läheisen väkivaltainen tai tapaturmainen kuolema tai itsemurha • Väkivallan näkeminen • Läheisen tai oma äkillinen sairastuminen

  14. TRAUMATILANNE • IHMINEN VALMISTAUTUU UHKAAN TAISTELEMALLA TAI PAKENEMALLA, JOS SE EI ONNISTU SEURAA LAMAANTUMINEN Tämä tapahtuu tahdosta riippumattoman hermoston / autonomisen hermoston ohjaamana Traumareaktiota ei siis voi valita!

  15. TRAUMATILANNE • Autonomisen hermoston säätelemänä ihminen ottaa käyttöön resursseja, jotka on tarkoitettu selviämiseen / hengissä säilymiseen. Tämä tapahtuu aivojen sisäosan eli limbisen alueen ohjaamana, korteksin eli etulohkon alue, siis ajattelun ja järjen alue ei ole juurikaan käytössä.

  16. Traumaattisen kriisin vaiheittainen eteneminen: (Cullberg) 1) Sokkivaihe 2) Reaktiovaihe 3) Korjaamisvaihe 4) Uudelleen suuntautumisen vaihe

  17. Shokkivaihe • Shokkivaiheessa ihminen pitää todellisuutta etäällä, tapahtumatvoivattuntuaepätodellisiltaja hänen tietoisuutensa on usein hämärtynyt. Kestäämuutamastaminuutistavuorokausiin. • Shokkivaiheentarkoitussuojatamieltäjaauttaaihmistäselviytymäänelävänähengenvaarallisissatilanteissa. • Epätodellinen olo tapahtuneesta, ihminen voi jumittua kieltämiseen Shokkiin EI VOI itse vaikuttaa, se on autonomisen hermoston käynnistämä suoja.

  18. Shokkivaihe, jatkoa • Tunteet puuttuvat tai ovat voimakkaasti vaimentuneet  pinnan alla kaaos • Myös kivun tunne puuttuu tai kipukynnys on selvästi kohonnut • Aikakäsitys muuttuu • Päätöksentekokyky alenee • Osa ihmisistä (n.20%) käyttäytyy shokkivaiheessa epätarkoituksenmukaisesti • Paniikki, hysteria • lamaantuminen

  19. Shokkivaihe, jatkoa • Informaation anto shokkivaiheessa lähes turhaa, koska ihminen ei tällöin pysty juurikaan vastaanottamaan tietoa • Psyykkisessä shokissa mieli ottaa aikalisän  (Saari 2000).   • Aivojenkapasiteetista on käytössäsuurempiosakuinnormaalioloissa (Dyregrov  1994) • Voimakkaat, tarkataistivaikutelmatjamuistikuvat • Kaikkitiedotjataidotkäyttöön • Useinmyöshavaintokenttäkapeutuu > ”putkinäkö” • Syntyy helposti voimakkaita aistivaikutelmia ja muistikuvia

  20. Reaktiovaihe • Kestää usein joitakin päiviä-kuukausia. Reaktiovaiheessa ihminen alkaa kohdata tapahtunutta, ja sen aiheuttamat tunteet heräävät. ”Miksi” –kysymykset, syyllisyys ja syyttely. • Tapahtuma alkaa realisoitua ihmisen mielessä > psyykkisten puolustusmekanismien käynnistyminen • Usein tässä vaiheessa hankkiudutaan hoitoon voimakkaiden oireiden ja tunteiden vuoksi

  21. Korjaamisvaihe • Kesto n. 1 kk – 12 kk • Traumaattisen kokemuksen läpityöstämistä • Tapahtuneen vähittäinen hyväksyminen • Voi jumittua tuskallisten muistikuvien torjumiseen

  22. Uudelleen suuntautumisen vaihe • Edellyttää, että traumaa on riittävästi läpityöskennelty • Ajatukset tulevaisuudessa • Horjunut itsetunto tasapainottunut • Trauma tuntuu arpena elämänhistoriassa > hetkellisiä tuskallisia muistoja voi esiintyä

  23. TRAUMAPERÄINEN STRESSIHÄIRIÖ = Post TraumaticStressDisorder (PTSD) • HENKILÖ ON KOKENUT TILANTEEN, JOSSA ON OLLUT LÄHELLÄ KUOLEMAA, LOUKKAANTUNUT, TAI OMAA KOSKEMATTOMUUTTA ON LOUKATTU (TAI NÄIDEN UHKA) • REAKTIO TÄHÄN ON OLLUT VOIMAKAS PELKO, KAUHU TAI AVUTTOMUUS • OIREET: • 1. TRAUMAATTINEN KOKEMUS KOETAAN JATKUVASTI UUDELLEEN •  MIELEEN TUNKEUTUVAT AJATUKSET JA MIELIKUVAT •  FLASHBACKIT •  PAINAJAISUNET •  VOIMAKAS AHDISTUS TAPAHTUMASTA MUISTUTTAVIEN ASIOIDEN HERÄTTÄMÄNÄ

  24. 2. VÄLTTÄMISKÄYTTÄYMINEN •  TAPAHTUMAA MUISTUTTAVAT TILANTEET, AJATUKSET, KESKUSTELUT, IHMISET •  KYKENEMÄTTÖMYYS MUISTAA TAPAHTUMAAN LIITTYVIÄ ASIOITA • 3. TURTUMINEN •  VIERAANTUMISENTUNNE MUISTA IHMISISTÄ •  TUNTEIDEN LAIMENTUMINEN (ESIM. KIINTYMYS) •  TULEVAISUUDEN NÄKYMIEN KAPEUTUMINEN • 4. JATKUVA KOHONNUT VIREYSTILA •  UNIVAIKEUDET •  ÄRTYNEISYYS, VIHANPURKAUKSET •  KESKITTYMISVAIKEUDET •  KOROSTUNUT VARUILLAANOLO •  SÄIKKYMINEN

  25. Traumatyypit (Rotchild) • I Yksittäinen traumatisoiva tapahtuma • II Toistuva trauma • II a Vakaa tausta, kykenee erottelemaan traumaattiset tapahtumat toisistaan • II b Traumaattisten tapahtumien erottelu vaikeaa

  26. KOMPLEKSINEN TRAUMAPERÄINEN STRESSIHÄIRIÖ • Syvä I-tyypin trauma tai II-tyypin trauma voi käsittelemättömänä johtaa pysyvään persoonallisuuden muutokseen (=kompleksinen traumaperäinen stressihäiriö) 1. Tunne- ja impulssisäätelyn muuttuminen  • Tunnesäätely  • Vihan säätely  • Itsetuhoisuus  • Itsetuhoajatukset  • Vaikeus seksuaalisuhteen säätelyssä  • Korostunut riskinotto 

  27. 2. Huomio- ja keskittymiskyvyn muutokset  • Amnesia (muistamattomuus) • Tilapäiset dissosiaatioepisodit ja depersonalisaatio  3. Muutokset minäkäsityksessä  • Tehottomuus  • Pysyvä vahingoittuminen • Syyllisyys ja vastuu  • Häpeä  • Kukaan ei voi ymmärtää  • Vähättely 

  28. 4. Muutoksetrikoksentekijänhavaitsemisessa • Vääristyneidenuskomustenomaksuminen (esim. omavika) • Rikoksentekijänihannointi • Rikoksentekijänvahingoittamisenajatteleminen 5. Muutoksetsuhteissatoisiin • Kyvyttömyysluottaa • Reviktimisaatio

  29. 6. Somatisointi • Ruuansulatusjärjestelmä • Krooninen kipu • Sydän- ja keuhko-oireita • Konversio-oireet (esim. halvausoireet, tic-oireet, kouristukset, äänen menetys) • Seksuaaliset vaikeudet 7. Merkitysjärjestelmien muutokset • Epätoivo ja toivottomuus  • Aikaisempien uskomusten menetys

  30. Kuinka traumatisoitunut kokee ja kuvailee traumaansa? • ”Päässä lähtee itsestään pyörimään levy/video, jossa samat kauheat asiat toistuvat uudestaan ja uudestaan.” • ”En halua mennä nukkumaan, koska näen aina painajaisia” • ”Kun suljen silmäni näen uudelleen tilanteen x” >Traumaattisen tapahtuman uudelleenkokeminen • ”En halua miettiä/puhua minulle tapahtuneesta” • ”En voi mennä paikkaan, jossa x tapahtui” >Välttämiskäyttäytyminen

  31. Kuinka traumatisoitunut kokee ja kuvailee traumaansa ”Minusta on tullut robotti” ”Olen muuttumassa koneeksi” ”Olen sisältä ontto, olen pelkkä kuori” ”Olen kuplan sisällä” >Turtuminen

  32. Kuinka traumatisoitunut kokee ja kuvailee traumaansa ”Äkilliset äänet nostattavat kylmän hien otsalleni” ”En pysty nukahtamaan” ”Herään öisin, enkä saa enää unta” ”En voi hetkeksikään rentoutua, sillä jotain pahaa voi tapahtua minä hetkenä tahansa” >Jatkuva kohonnut vireystila

  33. Kuinka traumatisoitunut kokee ja kuvailee traumaansa ”Välillä tulee vihan punainen aalto, ja silloin voisin tuhota kaiken” ”Olisi parempi jos olisin kuollut / voisin tappaa itseni” ”En voi hillitä itseäni” >Tunne- ja impulssisäätelyn häiriöt, itsetuhoisuus

  34. Kuinka traumatisoitunut kokee ja kuvailee traumaansa ”En pysty keskittymään, muistamaan enkä oppimaan enää mitään” ”Käteni eivät ole minun omat käteni” ”Havahdun paikoista joihin en muista menneeni” ”Kaikki tuntuu vieraalta, minä en ole minä” ”Paha noita on varastanut sieluni” ”Joskus olen itseni ulkopuolella” >Huomio- ja keskittymiskyvyn muutokset, dissosiaatio ja depersonalisaatio

  35. Kuinka traumatisoitunut kokee ja kuvailee traumaansa? • ”Olen aina hermostunut ja päähän/vatsaan/rintaan sattuu jatkuvasti” >Somatisointi • ”Kaikki haluavat minulle pahaa” >Kyvyttömyys luottaa muihin • ”Millään ei ole mitään merkitystä” • ”Tulevaisuudelta ei voi odottaa mitään hyvää” >Merkitysjärjestelmien muutokset, toivottomuus

  36. Kuinka traumatisoitunut kokee ja kuvailee traumaansa? ”Olen paha ja siksi ansainnut kaiken kokemani” ”En tiedä kuka oikeastaan olen, minne olen menossa tai mitä haluan” >Muutokset minäkäsityksessä

  37. AMMATILLINEN AUTTAMINEN

  38. Ammatillinen kriisiauttamistyö • Kriisityön päämääränä on mahdollistaa kriisin luonnollinen läpikäynti > oikea apu oikeaan aikaan • Työmenetelmät kriisin vaiheiden mukaan • Keinoja esim.: >kriisi-interventiot >kriisikeskustelut (yksilö, perhe, ryhmä) >psykoedukaatio, ohjaus ja neuvonta >altistusmenetelmät, EMDR >voimavarakartoitus, elämäntilanteen kartoitus >aktiivisten selviytymiskeinojen opettelu, rentoutumis- ja rauhoittumisharjoitukset, kotitehtävät >kriisin tai elämäntilanteen tarkasteleminen uusien näkökulmien valossa

  39. Auttaminen shokkivaiheessa (lähde: traumaterapiakeskus) • Huolehtivan, turvallisen ja rauhoittavan ilmapiirin luominen tärkeää • Psyykkisessä ensiavussa on olennaista, että uhrin reaktioille, ajatuksille ja tunteille on tilaa • Hyväksy ja osoita että kestät uhrin reaktiot • Huolehdi perustarpeista: ravinto, lepo jne.

  40. Anna uhrin puhua pahimmista kokemuksistaan - kuuntele keskeyttämättä, mutta ole aktiivinen ja pidä yllä katsekontaktia  • Ole selkeä, suora ja rehellinen > ei katteettomia lupauksia tai tyhjiä fraaseja  • Tarjoa apuasi aktiivisesti, anna tietoa kirjallisesti  • Auta uhria säilyttämään kontrolli, huolehdi lapsista ja mahdollisista arkirutiineista  

  41. Uhrilla usein tarve puhua ja käydä tapahtumia läpi yhä uudelleen; uhri tarvitsee tässä vaiheessa ennen kaikkea kuuntelijaa, ei niinkään keskustelijaa tai kannanottajaa • Älä jätä uhria yksin >uhrin lähipiiri tueksi • Osoita kiinnostuksesi ja tarjoa aktiivisesti konkreettista apuasi, ole läsnä ja käytettävissä • Pidä lupauksesi • Koskettaminen rauhoittaa, tuo turvaa, ilmaisee myötätuntoa ja välittämistä

  42. Auttaminen reaktiovaiheessa • Kriisi-interventiot: neuvonta, psykologinen jälkipuinti (debriefing) ja seuranta • Psykoedukaatio: tietoa, ohjausta ja neuvontaa suullisesti tai kirjallisesti >Tietoja kriisin eri vaiheista ja normaaleista reaktioista niiden aikana. >Tietoja ja neuvontaa siitä, miten uhrit voivat auttaa itseään ja mistä voivat saada apua. >Tietoa monista käytännön asioista: työhön tai kouluun menemisestä, lääkityksen käytöstä, tapahtumapaikan kohtaamisesta, arkielämästä selviytymisestä jne. 

  43. Auttaminen käsittelyvaiheessa • Keskitytään kriisiin tai traumaattiseen tapahtumaan ja sen aiheuttamiin seuraamuksiin ja reaktioihin > uhrin kokemusmaailman ja muuttuneen tilanteen käsittelyä • Tasapaino: reagoimatonta aktivoidaan ja ylireagoivaa autetaan rauhoittumaan >tavoitteena on löytää sellainen kriisin/trauman käsittelyn taso, jossa tapahtuneen käsittely etenee luontevasti siten, ettei se aiheuta sietämätöntä ahdistusta • Apuvälineinä erilaisia kriisi- ja traumatyömenetelmiä esim. EMDR • Lyhytkestoista, istuntoja 1-2/vko

  44. Auttajan sudenkuoppia • ”Suurimmat virheet psyykkisessä ensiavussa ovat seurausta siitä, että emme kestä omia tunteitamme vaan lähdemme ratkaisemaan niitä” (Saari, 2000) • ”ymmärrän miltä sinusta tuntuu” • ”muille on käynyt samoin/pahemmin ja kyllä siitä on selvitty” • Uhrin lohduttaminen mahdotonta koska uhrilta puuttuu tulevaisuuden perspektiivi • Yritykset viedä uhrin huomio muualle, unohtaa tapahtunut

  45. PTSD:n hoito • I tyypin traumat: EMDR, Kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia, lääkitys tarv. • IIa: - kokemusten läpityöskentely kuten edellä voimavarojen mukaan, lääkitys tarv. • IIb: - kompleksinen traumatisoituminen: Pitkä monipuolinen hoito: yksilö-, perhe-, verkosto- ja ryhmämenetelmät sekä lääkitys

  46. KOMPLEKSISEN TRAUMAN HOIDON VAIHEET 1) VAKAUTTAMINEN - ”opitaan jarruttamaan ennen kiihdytystä” 2) TRAUMAATTISTEN KOKEMUSTEN KÄSITTELY - esim. EMDR, altistusmenetelmät 3) INTEGRAATIO – UUDELLEEN SUUNTAUTUMINEN - surutyö menetetystä, katse tulevaisuuteen

  47. Traumatyön ja surutyön eroja • Esim. läheisen äkillinen kuolema voi aiheuttaa traumaattisen surun. Tällöin tehtävä sekä traumatyö että surutyö • Trauma on käsiteltävä, jotta surutyö on mahdollista • Psyykkiset prosessit ovat melko samanlaisia mutta myös eroja löytyy

  48. Mieleentunkeutuvat muistikuvat traumaattisesta tapahtumasta Traumasta muistuttavien tilanteiden ja asioiden välttely Vaikea puhua tapahtumasta Ahdistus, pelko, masennus Painajaiset, kauhun hetkien uudelleen kokeminen Traumatyö Surutyö • Muistikuvat menetetystä henkilöstä • Lohduttavien muistojen etsintä • Halu puhua menetetystä henkilöstä • Suru, kaipaus, masennus • Lohduttavia unia menetetystä henkilöstä

  49. MIELENTERVEYS JA MAAHANMUUTTAJAT

  50. Mitä on mielenterveys? • psyykkisiä toimintoja ylläpitävä voimavara tai elämäntaito, jota keräämme, käytämme ja jonka avulla ohjaamme elämäämme • ei ole olemassa yksiselitteistä kulttuurista riippumatonta määritelmää – normaalin ja epänormaalin käytöksen raja vaihtelee ajallisesti ja paikallisesti (vrt. lukeminen) Turun kriisikeskus 2007

More Related