Julkisesti ja yksityisesti tuotettujen palveluiden suhde julkisissa palveluissa, Osa I

1. Julkisesti ja yksityisesti tuotettujen palveluiden suhde julkisissa palveluissa, Osa I YHTEENVETOA JA POHDINTOJA AVOIMIA KYSYMYKSIÄ JA EHDOTUKSIA 17.10.2012 Ossi Tuusvuori OT 2012

2. Julkiset palvelut - otsikoita • AlterNet/USA 17.11.2011 • Privatization Nightmare: 5 Public Services That Should Never Be Handed Over to Greedy Corporations • Why we all pay more when essential services are privatized.  Who gains – and who loses – when public assets and jobs are turned over to the private sector? • http://www.alternet.org/story/153093/privatization_nightmare%3A_5_public_services_that_should_never_be_handed_over_to_greedy_corporations?paging=off • Health Direct/UK 12.10.2012 • NHS hospital patients facing severe cutbacks if elderly care crisis not solved • NHS patients will see “severe” reductions in their care in the next few years if the Government does not close an estimated £2 billion shortfall in funding for care for the elderly, hospital chiefs are warning • http://www.healthdirect.co.uk/2012/10/nhs-hospital-patients-facing-severe-cutbacks-if-elderly-care-crisis-not-solved.html • JHL/Suomi 4.10.2012 • Tutkimus kuntapäättäjille: Kuntapalvelujen ulkoistaminen näyttää lisääntyvän, vaikka palvelujen laadun uskotaan heikkenevän ulkoistuksien myötä • http://www.jhl.fi/portal/fi/edunvalvonta/kunta/kunta-alan_uutiset/?bid=2277

3. Taustaolettamuksia ja -kysymyksiä • Miksi ja miten julkisia palveluja ulkoistetaan tai yksityistetään? • Taustalla poliittinen visio, taloustilanne, talousrakenteiden muutos, kestävyysvaje, työurien pidentäminen, julkisen sektorin tuottavuuden ja tehokkuuden korostaminen • Julkinen hallinto keskittyy ”ydinosaamiseen” – tukitoiminnot ja hallinnolliset (talous, atk jne.), palveluja ulkoistetaan (in-house, tilaaja-tuottaja, palvelukeskukset, ostopalvelut…), Suomessa julkisen hallinnon palvelukeskukset Euroopan ”edistyneimpiä” • Työnteon ja työn teettämisen muotojen muutos: vuokratyö, henkilöyrittäjyys, itsenäinen ammatinharjoittaja; hoitotyö muuttuu kotityöksi …

4. Julkinen sektori ja julkiset palvelut muutoksessa • Markkinatalouden ja -ohjauksen kehitys: uusliberalismi ja poliittinen muutos; markkinoiden vapaus, OECD:n linjaukset • Palvelukaupan vapauttaminen: EU:n sisämarkkinat, globaalimarkkinat • Suomalainen toimintaympäristö muutoksessa: julkisen hallinnon ja julkisen sektorin sekä palvelurakenteen uudistushankkeet - ja ohjelmat • Julkisen ja yksityinen sektorin suhteen muutos – JYS-ilmiö, JYK-ilmiö • Kilpailutuksen haaste: isot monikansalliset yritykset valtaavat markkinoita, yhteiskunnallinen yrittäjyys, pienyrittäjien ongelma kilpailutuksessa – Ruotsin palvelualoitemalli • Julkisten palvelujen valinnanvapauden toteutuminen edellyttää mahdollisuutta vertailla eri palveluntuottajien hintaa ja laatua • Vertailumahdollisuudet ovat kuitenkin usein puutteelliset, eikä läheskään kaikilla asiakkailla ole käytännön mahdollisuuksia vertailla palveluja.

5. JYS ja julkiset palvelutEsille nousseita kysymyksiä • Palvelujen laatu ja kustannukset: value for money -arviointi ei aina mahdollista: valinnan vapaus vs. laadun mittaus vs. kilpailu vs. hinnan nousu? • Liikkeenjohdon ja henkilöstön eri käsitys laadun parantamisesta • Terve kilpailu ja kilpailutus vs. kilpailutuspaineet? • ”Vapaa yrittäjyys”, palvelualoitemalli, kunnatko rajoittamassa kilpailua? • Monikansalliset yritykset käyttävät julkista infraa - kuka ylläpitää ja huoltaa? • Valtion rooli ulkoistamisissa: tukitoimet; kilpailuneutraliteetti, ARA-tukien uudistustarve? • Kansallisen ”JYS” keskustelun, politiikan, sääntelyn, valvonnan, ohjauksen ja hallinnon kehittäminen: kuka ottaa vastuun? • Aloitteellisuus: julkinen-yksityinen suhde/kumppunuus ”foorumit”, eri politiikkaohjelmien kehitykseen ja toteutukseen vaikuttaminen ja osallistuminen

6. Julkisten palvelujen markkinat • Markkinoistamisen keinot Suomessa ja muualla • yksityistäminen, Private Finance Initiative (PFI), Public-Private Partnerships (PPP/JYK) • Palvelusetelikokemukset, yhteiskunnallinen yrittäjyys (SITRA) • palvelualoite (Ruotsin malliko Suomeen?) • Kumppanuudet (JYK) vaihtoehtona: esim. Jokilaakson Terveys Oy • Valvonta, ohjaus, raportointi; Valtiovarainministeriön ja Valtiontalouden tarkastusviraston rooli korostuu • Kuntapuolella: demokraattinen valvonta, palvelustrategiat kunnissa, onko koordinaatiota? • Ammattijärjestöjen intressinä laadukkaiden palvelujen tarjoaminen kaikille, valvonta ja ohjaus, henkilöstön laatu/jaksaminen (palvelussuhteen ehtoihin liittyvät kysymykset

7. Valtio ja kunnat julkisten palvelujen tuottamisessa • Valtio-kunta suhde julkisten palvelujen tuotannossa ja rahoittamisesta • Kunnat löytävät toisena, kuntayhtymät, kuntaliitokset, hallitusohjelmassa mainitut tehtävät, kuntien lakisääteiset tehtävät (yli 500!) • Valtio-kunta suhdetta on käsitelty hallitusohjelmissa, kuntauudistushanke, peruspalvelujen rakenneuudistus • Sosiaali- ja terveyspalveluissa 3. sektorin palvelujen monimuotoutumista – yhteiskunnallinen yritykset • Kuntayhtymissä ei välttämättä demokraattista valvontaa • Valtion ja kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen - verovaikutus • Kilpailuneutraliteetin turvaaminen ja kilpailutuksen kriteerien kehittäminen on ensisijaisen tärkeää. Kansallisessa terveen kilpailun edistämisohjelmassa tavoitteena turvata kilpailuneutraliteetti eli tasaveroiset kilpailuolosuhteet liiketoiminnalle

8. Malleja meiltä ja muualta • Valvonnan ja ohjauksen resurssointi, valvontamittarit ja mekanismit • Valtiontalouden tarkastusvirasto • Tilastollinen seuranta mahdollistettava • PPP Units, Toolkit- työkalupakki • Good governance: hyvä hallintotapa ulottuu kaikkeen • julkisten palvelujen tuotantoon, samoin avoimuus • UNECE:n JYK- hyvän hallinnon opas • OECD:n JYK -periaatteet julkiselle hallinnolle • luodaan selkeät, ennakoitavat ja lailliset institutionaaliset puitteet, joita tukee pätevät ja hyvin resurssoidut viranomaiset • JYK-hankkeiden tulisi tarjota vastinetta rahalle • JYK-hankkeiden budjetoinnin avoimuus rahoitusriskien minimoimiseksi ja hankintamenettelyn oikeellisuuden varmistamiseksi

9. Private Finance InitiativeIso-Britannia • Kokemukset ja epäonnistumiset, kritiikki (UNISON) • National Audit Office Report 2011 ”Lessons from PFI and other projects” • Ei tarkkoja lukuja ”value for money” arviointiin • Julkisella sektorilla kapasiteetti- & osaamisvaje ”PFI-sopimus elinkaaressa”, sopimusten toteutumisen arviointi • Pitkäaikaissopimusten ongelmat (mm. taloustilanteen muutokset, lainaosuuden kasvu): • 60 National Health Servicen sairaalaa (1/5 eli 22 NHS trusteista) talousvaikeuksissa: 12 milj. potilasta • Bail-out funds kriisitrusteille • 35 vuoden maksusitoumukset yksityisistä NHS:n sairaalarakennushankkeista, joiden kokonaiskustannus vuoteen 2049 mennessä yli 70 mrd. £ • PFI-uudistus käynnistettiin 2012 – tuloksia odotellessa

10. Ongelmia ja ratkaisuja • Ulkoistettujen julkisten palvelujen valvonta ja ohjaus vaatii resursseja ja aikaa sekä osaamista • ministeriöt, AVIt, ELYt, valtiontalouden tarkastusvirasto, kunnat, Kuntaliitto, tutkimus, kokemukset muualta, sosiaalidialogi • Tilastollisen seurannan ja läpinäkyvyyden ongelma ulkoistetuissa julkisissa palveluissa, Suomen lainsäädännön rajoitukset • Ruotsissa on lainsäädäntö mahdollistaa tietojen saamisen rikkomustapauksissa • Julkisuuslainsäädäntö koskemaan julkisten palvelujen tuottamista myös yksityisesti • Todellinen kilpailu puutteellista: tuet, verotus, monopoliaseman hyödyntäminen (harvaan asutut seudut), yksityisen ammatinharjoittajan rajoitetut mahdollisuudet

11. Kehitystä ja kehittämisen tarvetta • Julkisen sektorin ja julkisten palvelujen kokonaiskuvan hahmottaminen – myös eri kehityshankkeiden ja politiikkaohjelmien osalta • Malleja ja kokemuksia muualta hyvässä ja huonossa • Myös meillä on lähdetty kehittämään uusia malleja: mm. Kuntamaisema Oy (Raision malli); Jokilaakson Terveys Oy (JYK) • Ehdotuksia meillä: mm. EVA:n avoimien julkisten palvelujen malli (2012) • Suomelle vuosina 2011 ja 2012 OECD:n kehotukset ulkoistamiseen, kritiikki julkisten palvelujen kilpailuille vapauttamisessa • Julkisia hankintoja koskevien EU-sääntöjen uudistus menossa • Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja koskevan SGEI-lainsäädännön soveltaminen: ongelmallista, jos ei toimivia markkinoita (rajoitettu määrä palvelujen tarjoajia), ei kokemuksia Suomessa juurikaan

12. Mitä tulisi tehdä? • Ulkoistettujen palvelujen tuottavuuden & laadun selvittäminen ja seurannan kehittäminen • Palautettujen palvelujen ”kokemusten” selvittäminen ja esille nostaminen; JYS-suhteen ja ulkoistamisperiaatteiden kehittäminen • Samat hyvän hallintotavan periaatteet, avoimuus, läpinäkyvyys ja demokraattinen valvonta koskemaan kaikkia julkisia palveluja riippumatta niiden tuotantotavasta • Muutokset kansallisessa ja EU-lainsäädännössä tunnetuksi Suomessa eri tasoilla • Kansallista sosiaalista vuoropuhelua pitää tehostaa: rakenne olemassa; mitkä asiat sellaisia, mihin kannatta panostaa? • Sosiaalipolitiikan uudelleenarviointi: 2010-luvun sosiaalipolitiikka!

13. Miten voitaisiin edetä? • Kansallista tutkimusta, keskustelua, politiikkaa ja valvontaa terävöitettävä: valtion, työmarkkinaosapuolten, kuntaliiton/kuntatason, tutkimuksen rooli, osallistuminen ja vaikuttaminen EU:ssa, OECD:ssä jne. • Osaava henkilöstö mukaan vaikuttamaan ja kehittämään toimintaa, työantajapuolen ”puute” tai etäisyys, henkilöstön motivointi, työuran kehitys, sitoutuneisuus • Kriteereiksi myös: tuloksellisuus, vaikuttavuus, tuottavuus vs. laatu • Suomessa käytävään sosiaalidialogiin tulisi kytkeä strategiatyö julkisten palveluiden tuottamisen uusista periaatteista, ja käytännöistä, jotka perustuisivat ”sosiaalipolitiikan uuteen visioon” • Strategiatyössä tulisi huomioida ja hyödyntää paitsi kokemuksia meiltä ja muualta myös useiden meneillään olevien ja osin päällekkäistenkin kansallisten politiikkaohjelmien ja hankkeiden antia. Strategiatyön valmisteluun tulisi kytkeä mukaan kaikki keskeiset intressiryhmät