1 / 16

Vapaa-ajankalastuksen globaalit kehityssuunnat

Vapaa-ajankalastuksen globaalit kehityssuunnat. Kalastuslain kuulemistilaisuus, Helsinki 30.9.2010 Matti Sipponen. Vapaa-ajankalastuksen (VK) määritelmä.

enye
Download Presentation

Vapaa-ajankalastuksen globaalit kehityssuunnat

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Vapaa-ajankalastuksen globaalit kehityssuunnat Kalastuslain kuulemistilaisuus, Helsinki 30.9.2010 Matti Sipponen

  2. Vapaa-ajankalastuksen (VK) määritelmä VK:lla tarkoitetaan sellaista vesieliöiden pyyntiä, joka ei ole harjoittajansa ensisijainen keino ravinnontarpeensa tyydyttämiseksi. Saalista ei yleensä myydä tai muuten saateta markkinoille. Vaikka VK:n ja kotitarvekalastuksen yksiselitteinen erottaminen toisistaan on usein vaikeata, saaliin käyttö toimeentulon parantamiseksi muodostaa rajan näiden välille. Recreational fishing = recreational angling EIFAC Code of Practice for Recreational Fisheries, EIFAC Occasional Paper No 42, 2008

  3. VK:n pitkä historia • Ensimmäinen kuva egyptiläisestä vapakalastajasta 2000 ea • V. 1496 A Treatyse of Fysshyngewyth an Angle (Dame Juliana Berners) • V. 1653 The CompleatAngler (Izaak Walton) • Vapaa-ajankalastuksessa vallitsee kalastusmenetelmien ja motivaatioiden kirjo → useita erilaisia luokitteluja välineen, motivaation, kalastusympäristön, saalislajin ja sen koon perusteella • Irti arjesta, luonnon läheisyys, kalastuskumppanit

  4. Maslowin tarvehierarkia (1943)

  5. Ekosysteemipalvelut (Millennium Ecosystem Assessment 2005)

  6. Vapaa-ajankalastus • Kaksi peruselementtiä: • kalastus (saaliin lkm ja koko: management) • virkistys (saaliiseen liittymättömät tekijät: hyödyn eri tekijät) • Sosiaaliset hyödyt yhteiskunnan ja yksilön tasolla • kala terveellistä ravintoa • kalastus suosittu harrastus • henkinen ja fyysinen hyvinvointi • Näiden mittaaminen: • HD (kalastajiin liittyvät psykologiset, fysiologiset, ympäristölliset, sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset) • Taloudellinen arvottaminen (hyödyt) • Aluetaloudellinen vaikutus (rahavirrat)

  7. VK:n yleisyys (Arlinghaus 2007) Keskimäärin 7.4% väestöstä Skandinavia, Australia, P-Amerikka > 10% Ei tietoa: Afrikka, E-Amerikka

  8. VK:n lukumäärä • Maailmassa 500 miljoonaa vapaa-ajankalastajaa • Euroopassa 25 miljoonaa vapaa-ajankalastajaa, 6.5% EUn kansalaisista • Määrä vähenee teollistuneissa maissa, mutta kasvaa nopeasti siirtymätalouksien maissa • Australia Queensland 1996/28.1% 2004/20.6% • Ajanpuute, mielenkiinnon puute, kalastuksen huono laatu, ei pääsyä kalavesille, kalastuskumppanien puute • British Columbia 30% vähennys 1990→2005

  9. Sisävesikalastuksen kehityskaaret (Cowx & Arlinghaus 2008)

  10. SWOT/VK ja vesiluonnon monimuo-toisuuden suojelu (Cowx et al. 2010) VAHVUUDET HEIKKOUDET Kalaston populaatiodynamiikan heikko tuntemus Innokkuus kalanistutuksiin Aliarvostus VKa ei kuunnella Käyttäjäryhmien ristiriidat • VKn sosiaalinen ja taloudellinen merkitys • VKt ympäristön vartijoina • Toiminta suojelun hyväksi • Lupatuloja ohjataan suojeluohjelmiin

  11. SWOT/VK ja vesiluonnon monimuo-toisuuden suojelu (Cowx et al. 2010) MAHDOLLISUUDET UHAT Ympäristön kuormitus, ajattelemattomat istutukset, vieraslajit, tulokaslajit Paikallinen ylikalastus VKn paine kalakantoihin ja ympäristöön VKn aiheuttama häiriö muulle luonnolle Eläinaktivistit • VKn suojelumyönteisyys • Ympäristöä vahingoittavien hankkeiden vastustaminen • Kalakantoihin kohdistuvan kalastusrasituksen aleneminen KK→VK • Ekosysteemiajattelu

  12. Urbaani vapaa-ajankalastus Ruotsissa 50% VK-aktiviteeteista 30 km etäisyydellä kodista vv. 2007-2009 (Fiskeriverket ) • Yleistyy maailmalla • Helppo pääsy kalavedelle • Julkinen liikenne, heittolaiturit, polut • Rakennetaan miellyttävä ympäristö • Asiakkaina nuoriso, vanhempi väestönosa, liikuntarajoitteiset

  13. VK ja biologinen paine • Ekosysteemiajattelu • myös vapaa-ajankalastus voi vaikuttaa kielteisesti kalakantoihin ja siksi sitä tulee tarkastella osana kalastuspainetta • Kohdelajin populaation koon pieneneminen • Kohdelajin keskikoon ja –iän aleneminen • Evolutiiviset muutokset / valikoiva kalastus, C & R • Maapallon VK-saalis 47.1 Mrd kalayksilöä, joista 17 Mrd yksilöä (36%) pidetään ja loput 30.1 Mrd yksilöä (64%) vapautetaan (Cooke & Cowx 2004) • Australiassa 50% VK:n saaliista vapautetaan vuosittain (47 M kalaa vuonna 2000) • Kanadassa VK saivat 215 M kalaa ja ottivat 72 M (33%)v. 2005

  14. VKn tuottamat hyödyt (EIFAC OP 46, painossa) Maksuhalukkuus • Saksa: erikoistunut karpin onginta 881 €/a 2004 • Berliini: kalastus kaupungissa 21 €/kerta 2004 • Pohjoismaat: virtavesikalastus 62-375 €/h/a 2004 • Suomi: lohenkalastuksen uusi säätely 28 €/h/a 2009 • Ruotsi: kalatien rakentaminen, lohestus 4-15 €/h/kertakaikkinen 2007 • UK: lohen palautusistutus 4 €/kotitalous/a 2001 • UK: nykyinen kalastus Teifi-joessa 3 €/h/d 2001 • Terveystieteet

  15. VK:n aluetaloudellisia vaikutuksia • Ruotsi: VKn hankinnat eli kustannukset 200 M€ (tuhansia työpaikkoja) • England and Wales: jos vapaa-ajankalastus loppuisi ja vaikka osa palveluiden kysynnästä kohdistuisi muihin aktiviteetteihin, £ 130 M ($ 250 M) kotitalouksien tuloja ja 5000 työpaikkaa menetettäisiin • USA: $ 45 Mrd myynti vähittäiskaupassa (900 $ per kalastaja) → kerrannaisvaikutukset $ 125 Mrd ja 1 M työpaikkaa • Australia: AUD 1.8 Mrd (AUD 552 per kalastaja vuodessa) • Kalastusmatkailun tulovirrat merkittäviä

  16. VK:n globaalit näkymät • Väestönkasvu • Ilmastonmuutos • Uhanalaiset kalalajit & vieraslajit • Kalojen hyvinvointi • yleisön hyväksyntä harrastukselle tärkeätä • kalayksilön terveys, vesiympäristön toimivuus • ”Suuri bisnes”→ tuotetaan sosioekonomisia hyötyjä erilaisille ihmisryhmille • Instituutioiden kehittäminen: tieteellinen neuvo käytännön politiikaksi osallistavan ja läpinäkyvän prosessin kautta

More Related