Kansalaisopistojen toimintamahdollisuudet maaseudulla

1. Kansalaisopistojen toimintamahdollisuudet maaseudulla Leea Keto Järviseudun Opisto

2. Kansalaisopistoista • Kansalaisopistoja on Suomessa vajaa 240 • Toimintaa kaikissa Suomen kunnissa • Toimipisteitä n. 10 000 • Opiskelijoita vuosittain noin 625 000 • Osallistumisprosentti toimintaan vaihtelee – alueen muu opetustarjonta ja harrastusmahdollisuudet vaikuttavat opiskeluaktiivisuuteen kansalaisopistossa (esim. Helsingin ja Tampereen työväenopistoissa osallistumisprosentti n. 6 %, Järviseudun Opistossa 21 %)

3. Laki vapaasta sivistystyöstä 21.8.1998/632 • 1 § Vapaan sivistystyön tarkoitus Vapaan sivistystyön tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa. • 2 § Lain piiriin kuuluva toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Kansalaisopistot ovat paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin pohjautuvia oppilaitoksia, jotka tarjoavat mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle.

4. Selvitys kansalaisopistoista alueensa kulttuuritoimijoina • Nettikysely keväällä 2007 Kansalais- ja työväenopistojen liiton kautta rehtoreille (231 henkilöä, vastausprosentti 45) sekä lisäksi haastatteluja • Vastanneista opistoista noin 80 % toimii väestöpohjaltaan alle 25 000 asukkaan alueella • Selvityksen lähtökohtana näkemys vapaasta sivistystyöstä sosiaalisen pääoman kasvattajana ja tukijana

5. Kansalaisopiston roolista kyselyn perusteella • Kansalaisopistot määrittelevät itsensä mieluummin kulttuuritoiminnan mahdollistajiksi kuin kulttuuritoimijoiksi • Kansalaisopiston rooli sosiaalisen pääoman rakentajana välillinen • Musiikin, näyttämötaiteen ja tanssin opetusryhmistä toimii esiintyvinä ryhminä keskimäärin 11,6 ryhmää opistoa kohden. Yhdistyspohjaisia ryhmiä kansalaisopiston opetusryhmistä on 37% • Keskimäärin 3,7 opettajaa kansalaisopistoa kohden työllistyy opetustyön lisäksi myös kulttuurialan yrittäjänä • Kansalaisopistojen yhteiskunnallista merkitystä olisi syytä korostaa • ”Tällaisten maaseutukuntien kulttuurielämälle kansalaisopisto on lähes kaiken perusta. Ilman opistoa täällä ei olisi orkestereita, nuorisoteattereita, harrastajateattereita eikä juuri mitään muitakaan paikallisia esiintyviä taitajaryhmiä eikä näyttelyitä” RaJuPuSu-Opisto

6. Kansalaisopisto maaseudulla • Toteuttaa toiminnassaan maaseutudiskurssia: toiminta määrittyy maaseudun ja sen asukkaiden tarpeista käsin • Säilyttänyt useita kulttuurialan toimintamuotoja, jotka ilman opiston tukea olisivat loppuneet • Hyödyntää toiminnassaan verkostoja: verkostot perustuvat kumppanuuteen ja toteuttavat korkeaa sopimuksellisuutta Tulevaisuuden näkymiä: • Rooli kulttuuritoiminnan kehittäjänä tulee kasvamaan • Rooli kehittäjäorganisaationa korostuu, koska muitten toimijoitten resurssit ovat rajalliset sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä vaativassa toiminnassa • Merkitys kylätoiminnan tukijana tulee kasvamaan – kyse kuitenkin arvovalinnasta: miten resursseja suunnataan • Paikallisuuden merkitys yhteisöllisyyden perustana tulee vähenemään: jotta maaseudun sosiaalista pääomaa pystytään säilyttämään ja lisäämään, rajojen ylittäminen tärkeää • Valtionosuuden tuntiperusteisuus maaseudun opistoille elämän ja kuoleman kysymys!

7. Kansalaisopisto maaseudulla • Ongelmat kasaantuvat harvaan asutulla maaseudulla: ryhmäkoot ovat pieniä, pitkät välimatkat aiheuttavat opettajille matkakustannuksia ja tilojen vuokrat vievät taloudellisia resursseja • Harvaan asutuilla seuduilla kansalaisopiston merkitys kulttuuritoimijana korostuu, koska muita kulttuurialan toimijoita on vähän ja ne toimivat niukoilla resursseilla. • Harvaan asutulla maaseudulla korostuu muita maaseututyyppejä enemmän tasa-arvon ja taloudellisuuden suhde: kuinka säilyttää tasapaino, jotta palvelutaso voidaan edes nimellisesti pitää samantasoisena eri maaseututyyppien alueella? Maaseudun toimijaverkoston keskinäisen vuorovaikutuksen parantaminen tärkeää: • Toimintojen päällekkäisyyksiä syytä karsia • Kilpailevaa toimintaa ehkäistävä sovittamalla aikatauluja yhteen • Luottamus toimijoihin vahvaa ja verkostot kunnossa. Ongelmana taloudellisten resurssien puute = ratkaisuna resurssien tehokas käyttö em. keinojen kautta

8. Kansalaisopisto kylienkehittäjänä: Vieremän kansalaisopisto • Vieremän kansalaisopistolla vastuu opistotoiminnan lisäksi kylien kehittämisestä sekä kunnan kulttuuri- ja matkailutoimesta • Kun kylälle toivotaan kurssia ja mikäli opiskelijoita on tulossa riittävästi, kurssisuunnittelu käynnistetään • Opisto tuottaa kyläiltoihin ohjelmaa: esim. teemailtoja asumisesta, jätevesiasioista ja hanketoiminnasta • Vieremän kunnan lakkautetut kyläkoulut myyty kyläyhdistyksille – kun kyläyhdistykset ovat kaivanneet kouluille toimintaa, yhteyttä on otettu kansalaisopistoon • Vuokra kansalaisopiston kannalta ongelma –koulujen käytöstä ei tarvinnut maksaa kunnille vuokraa. Toisaalta: koulun ylläpito on kunnalle kuitenkin kalliimpaa kuin kyläyhdistyksen kansalaisopistolta käytön mukaan perimä vuokra! • Kansalaisopistolla yhteistyötä myös paikallisen toimintaryhmän Ylä-Savon veturin kanssa • Kyläportti-hankkeen myötä tehty kyläsivut 39 kylälle Ylä-Savossa

9. Entäpä jos…. • Kyläläisten verkostomarkkinoinnin avulla kylätalolle kurssilaisia ja vuokratuloja opistolta (osallistujamäärän mukaan?) • Kurssimaksu kylillä järjestettävillä kursseilla suurempi ja osallistujamäärän minimi pienempi? • Suositun vetäjän kurssi siirretään kirkonkylältä sivukylälle – opiskelijat tulevat vetäjän perästä • Opisto ostaa kyläyhdistykseltä kurssien markkinointia ja talonmiespalveluita? • ATK-opettaja kiertää kirjastoauton mukana ja antaa opastusta pankkiohjelman käytössä • Yhteishankkeita, joissa rahoituksen ehtona useitten kylien edustus (vrt. kv-hankkeet, joissa oltava tietty määrä partnerimaita) • Mikäli kyläkoulu on myyty yritykselle, nuorisoseura purkutuomion alla ja liian suurta kylätaloa ei ole varaa lämmittää, opisto hankkii liikuteltavaksi kurssipaikaksi puolijoukkueteltan… Tai ehkäpä teltta ommellaan tekstiilityön kurssilla ja kootaan liikuntakurssin puitteissa?