Ideologiset dilemmat miesten ja feminismin suhteessa

1. Ideologiset dilemmat miesten ja feminismin suhteessa Jouni Varanka 23.1.2012 Jouni Varanka

2. Rakenne 1) Miehet ja tasa-arvo – mistä on kysymys? 2) Feminismi, feminismin suhde miehiin sekä miesliike 3) Tutkimuksen asetelma 4) Analyysi 5) Pohdintaa tuloksista Jouni Varanka

3. 1) Miehet ja tasa-arvo – mistä on kysymys? • Suomalaiselle keskustelulle tyypillistä samastaa ”sukupuoli”, ”naiset” ja ”tasa-arvo” (Holli 2002) Tasa-arvo naiskysymyksenä  Ongelmallista, koska: • Este tasa-arvotyön kehittämisessä miesten passiivisuus ja vaikeneminen (Pincus 1997) • Myös miehillä sukupuoleen liittyviä ongelmia • Naisten ja miesten ongelmat yhteen kietoutuneita Uusi teema: Miehet ja tasa-arvo • Noussut yhä voimakkaammin tasa-arvopolitiikan agendalle, mm. • Pohjoismainen ministerineuvosto (1995) • Euroopan neuvosto (1995 ? ) • Suomen hallitus (???, 2003) • YK:n Naisten asema –toimikunta (2004) Jouni Varanka

4. Miehet, tasa-arvo ja tasa-arvopolitiikka • Miesten asema > naisten asema (= konsensus) • Miesten osallisuus tärkeätä naisten aseman parantamisessa (ns. tasa-arvon portinvartijat), ollut vähäistä • Osallistuminen joskus oppositiossa vallitsevaan tasa-arvopolitiikkaan tai –retoriikkaan(esim. Lyndon 1992, ks. Messner 1997) Miten saataisiin miehet osallistumaan tasa-arvotyöhön nykyistä enemmän? (ja rakentavalla tavalla) = Keskeinen työtä motivoiva kysymys Jouni Varanka

5. … • Jännite: Jos miesten asema > naisten asema, niin identiteettipoliittinen osallistuminen on ongelmallista (Identiteettipolitiikka = oman edun ajaminen) • 2000-luvun kehitys: kaikki voittavat –retoriikka (ks. esim. Connell 2003) • Miten tutkia työtä motivoivaa kysymystä? • Tasa-arvoa kannattavat kaikki • Tutkitaankin miesten ja feminismin suhdetta Paikannetaan keskeisiä ongelmia • Ongelmat osoittavat jatkotutkimusalueet Jouni Varanka

6. 2) Feminismi, feminismin suhde miehiin sekä miesliike • Feminismi: akateeminen, poliittinen, kulttuurinen ja sosiaalinen ilmiö Määritelmä On sosiaalinen liike, joka pyrkii oikaisemaan yhteiskunnassa vallitsevaa vääryyttä (Thompson 2001) Naisten asema on yhteiskunnassa huonompi kuin miesten • Pirstoutunut moniin haaroihin  sanalla ’feminismi’ ei yhtä merkitystä Jouni Varanka

7. Feminismin kolme aaltoa 1. aalto (n. 1850 ) naisille samat oikeudet 2. aalto (n. 1960 ) mieskeskeisen yhteiskunnan ja sukupuoliroolien kritiikki, "henkilökohtainen on poliittista", naiserityisyys 3. aalto (n. 1990 ) sukupuolijaon kyseenalaistus, naisten väliset erot, marginaalin (esim. musta, lesbo, afrikkalainen) esiinmarssi Jouni Varanka

8. Feminismi ja miehet • Feminismin subjekti naiset, miehet lähinnä passiivisia tai aktiivisia vastuksia • Feministisen tutkimuksen fokus naisissa • Miehet "luonnonvoimana": ei usein yritystä ymmärtää motiiveja tms. • Osa feminismistä miesvastaista, media korostanut tätä • Muutakin: esim. bellhooks. Miehet: kumppaneita taistelussa seksismiä ja sortoa vastaan •  Feminismi tarjoaa miehille vapautta haitallisesta sukupuoliroolista • Suomessa feminismi verrattain integroitunut poliittiseen järjestelmään  valtiofeminismi  maltillisuus ja sovinnollisuus Jouni Varanka

9. Moderni miesliike syntyi 1970-luvulla • Reaktio feminismiin ja "mieheyden kriisiin" • Molemmat haastaneet miehet muutokseen • Messner (1997), miespolitiikan maasto: Miesliike Miesten etuoikeudet (miehinä) Jakolinja Suomessa Miesten väliset erot Miehenä olemisen hinta Jouni Varanka

10. Näkökulmien peruserot Jouni Varanka

11. Profeministinen miesliike • Tuottanut eniten akateemista materiaalia (esim. Connell, Hearn, Kaufman, Kimmell) • Profeministinen näkemys miesten tehtävästä: Kaksi vaatimusta ("keppi") • Miesten tulee luopua sukupuolesta johtuvista etuoikeuksistaan (esim. jakaa kotityöt) • Miesten tulee vastustaa miesten ongelmallista käyttäytymistä (esim. väkivalta) Kaksi syytä motivoitua ("porkkana") • Oikeudenmukaisuuden periaate • 2) Miesten oma etu: oma hyvinvointi, paremmat ihmissuhteet, läheisten naisten hyvinvointi, yhteisön paras Jouni Varanka

12. Pohjoismainen variantti • Erityisesti Holter, Gíslason • Hoivaavan maskuliinisuuden rakentaminen ja institutionaalinen tukeminen (mm. isien perhevapaat) • Pohjoismaissa on HUOMATTAVASTI vahvempana teemana kytkös tasa-arvopolitiikkaan ja lainsäädäntöön Jouni Varanka

13. 3) Tutkimuksen asetelma Aineisto • Mistä löytää miesten keskustelua feminismistä? • Aineisto suomalaisen Man-sähköpostilistan arkisto vuosilta 1997-2002 (yli 1500 sähköpostia) • Keskustelulista, käynnissä vuodesta 1997-n. 2006 (?) (sähköpostilista on alkeellinen keskustelufoorumi) • Kirjoittajat miestutkijoita ja -aktiiveja, lähes kaikki miehiä  osa miesliikettä • Keskitytty viesteihin, joissa kirjoitetaan feminismistä tai feministeistä (=rajaus) • ns. luonnollisesti kertynyt aineisto Jouni Varanka

14. Analyyttiset työkalut: ideologinen dilemma* ja tulkinnallinen repertuaari* Viitekehyksenä • sosiaalinen konstruktionismi(=tarkastellaan miten tutkittavat esittävät asian) ja • kriittinen tutkimus (=tässä lähinnä poliittisesti sitoutunut näkökulma tulkinnassa) • Diskurssianalyyttinen lähestymistapa Jouni Varanka

15. Tutkimuskysymykset 1) Millainen konteksti Man-lista on feminismikeskusteluissa? (auttaa tulkitsemaan pääkysymystä) 2) Mitä miehiin ja feminismiin liittyviä ideologisia dilemmoja listalla esiintyy? • Dilemmat ovat keskeisiä jännitteitä. • Oletus siitä, että listalla esiintyvät dilemmat ovat relevantteja myös listan ulkopuolella(Keskeinen kvalitatiivisen tutkimuksen ongelma) Tuloksilla relevanssia pyrittäessä rakentamaan tasa-arvopoliittista strategiaa miesten ja tasa-arvon suhteen Jouni Varanka

16. Ideologinen dilemma Ongelma Retorinen suhde Vaihtoehto A, Tulkinnallinen repertuaari Vaihtoehto B, Tulkinnallinen repertuaari Ideologinen dilemma: Toisaalta mutta toisaalta Olennaista toistuvuus. Sama rakenne esiintyy useita kertoja Vaihtoehdoilla laajoja, yksittäiset tilanteet ylittäviä ideologisia seurauksia On diagnostinen työkalu. Tunnistaa jännitteet, ei tarjoa ratkaisuja Jouni Varanka

17. 4) Analyysi I Man-listalla feminismistä kirjoitettiin feminismimyönteisessä ilmapiirissä  kumoaa myytin: miehet ja feminismi aina vastakkain II Kaksi ideologista dilemmaa: Voiko mies olla feministi? Miten miehiin tulisi suhtautua: To Pator To Bat? Kaksitasoinen analyysi dilemmoissa • Tarkka analyyttinen lähestymistapa (toistettavuus) • Teoreettisempi ”kriittinen” lähestymistapa (nousee aineiston yli, tulkitsee, hyödyntää taustatietoja) Jouni Varanka

18. Dilemma 1: Voiko mies olla feministi? Voi: Arvot ratkaisevat Ei voi: Feminismi on vain naisille Retorinen suhde • Arvojen merkitys nostettiin sukupuolta tärkeämmäksi feministin määrittelyssä • Esitettiin naisen kokemus feministinä olon ehdoksi Jouni Varanka

19. Sitaatteja: Arvot ratkaisevat "En tiedä tarkkaan kuinka feministi on määritelty mutta minusta vaikuttaa että henkilön arvot ovat tärkeämmat kuin sen sukupuoli. Eli minusta voin kylla kutsua itseäni feministiksi.” "Minä olen feministi tänään, koska kannatan feminismin em. suuria linjauksia.” "[...]miten feminisTin määritelmä voidaan sitoa sukupuoleen, kun feminisMi itsessään kyseenalaistaa tuon sukupuolen (joka olisi siis aidon feminisTinedellys)." Jouni Varanka

20. Sitaatteja: Vain naisille "Tuolla feministipuolueen sivulla sanotaan mm että: Naisena oleminen on kuin kävelisi hiertävissä kengissä. Feministi ymmärtää miksi ja kehottaa muita (naisia) ymmärtämään ettei syy ole että jalat olisivat liian isot vaan että kengät ovat liian pieniä. Hyvin sanottu. Ja hyvin myös ilmaistu että mies ei voi olla feministi, muutoin kuin teoreettisesti - miehellä kengät eivät hierrä." Jouni Varanka

21. … "[eräältä henkilöltä] tuli kompaktia feminismin määritelmää, joka mahdollistaa miehenkin olla feministi, mutta itse puolustan toista näkemystä, joka pitää feminismin edellytyksenä kokemusta naisena olemisesta ei pelkkää feminismin kannattamista." "Miehenä siis sanon jotakin tunnettua historiallista henkilöä varmasti ihan väärin ymmärtäen että 'naisia emme ole, feministeiksi emme voi muuttua, olkaamme siis profeministejä'." Jouni Varanka

22. Dilemman rakenteesta Erimielisyys koskee ennen kaikkea sitä, miten feminismi määritellään: "Se, voiko mies olla feministi vai ei, riippuu tykkänään siitä, miten feminismi määritellään" "En tiedä tarkkaan kuinka feministi on määritelty mutta" Ja yksimielisiä ollaan siitä, että feminismin vaihtoehto voi olla profeministi: "Onko mies sitten vain 'pro-feministi'..." "miksi mies ei voi olla feministi - mutta kyllä pro-feministi, näistä toisella kertaa" Jouni Varanka

23. Tutkijan tulkinta dilemmasta • Laajemmat ideologiset kytkennät jäävät kirjoittajilta tekemättä • Tulkinta: sopiiko miesten asettua feminismin subjekteiksi eli määritellä feminismissä on kyse • Tasa-arvopoliittinen sovellus: sopiiko miesten osallistua tasa-arvokeskusteluun täysivaltaisina jäseninä? Vaiko vain kyseisen puheen objektina? • Mutta: Käymällä tätä keskustelua kyseiset miehet jo asettautuvat subjektin asemaan Jouni Varanka

24. Ideologiset seuraukset Kirjoittajat: miehet voivat vallata feminismin "En tiedä kuinka se feministipuolue toimii, mutta olisi järkevä jos se on puolue jolla on feministisiä arvoja (tasa-arvo-arvoja) eikä puolue naisille. Ja siinä tapauksessa myös miehiä voi osallistua JOS heillä on feministisiä arvoja. [...] En kuitenkaan haluaisi että miehet valtaisi myös feministipuolueen. ....mietiskely Mikko [nimi muutettu] feministi (kunnes toista todistettu)" Jouni Varanka

25. … Kirjoittajat: Sukupuolen korostaminen häivyttää muita eroja (luokka, ihonväri) "Tätä argumenttia [että feministillä täytyy olla naisen kokemus sorrettuna] on kritisoitu feministisen teorian sisällä mm. siitä, että se edellyttää yhtenäistä naisen kokemusta maailmasta ja samastaa virheellisesti valkoisen, keskiluokkaisen, heteronaisen kokemuksen naisten yleiseksi kokemukseksi. Samalla unohtuvat naiseuden kokemukset liittyneenä ihonväriin, varallisuuteen, sosiaaliseen statukseen, ei-heteroseksuaalisuuteen jne." Jouni Varanka

26. Mahdollisia muita (ongelmallisia) seurauksia Voi olla feministi: 1 )Keskittyminen vain miesten ongelmiin? ”Miesten ongelmat ovat yhtä tärkeitä” 2) Mies "feministi" silloin kun siitä hyötyä? (Lipservice) Ei voi olla feministi: 3) Vastuu muutoksesta jää naisten harteille? Voiko olla muutosagentti, jos ei ole määrittelyvaltaa? 4) Vastaus mieheyden kriisiin tapahtuu helpommin naisvastaisessa ympäristössä (eikä nais-myönteisessä)? Mieheydestäkiinnostuneet miehet ajautuvat vähemmän progressiivisiin maailmankuviin; yleinen sukupuolikeskustelu jää marginaalisemmaksi Laajempi konteksti: talouden rakennemuutos ja työtaidot Jouni Varanka

27. Erilaisia (ongelmallisia) ratkaisuyrityksiä dilemmaan • Rajataan osallistujat vain tiettyihin miehiin, joilla on oikeat mielipiteet (akateemiset profeministit?) • Kehitetään kilpaileva diskursiivinen maailma, jota miehet dominoivat (”äijäkirjat” ?) • Kannustetaan moniäänistä osallistumista (kakofonia?) Jouni Varanka

28. Dilemma 2: Miten suhtautua miehiin? Miehistä ylpeyttä tuettava Retorinen suhde Miehiä kritisoitava • Myönteinen suhde miehiin tasa-arvotyön lähtökohdaksi • Lähtökohdaksi kriittisyys miehiä kohtaan Jouni Varanka

29. Sitaatteja: Miesmyönteisyys "Olen muuten ollut monesti hämmästynyt listan hengestä. Missä piileksii ylpeys miehistä. Jos halutaanparantaa miehiä, vahvistaa miesten hyviä puolia, vähentää väkivaltaa jne., niin lähtökohta ei minun mielestäni voi olla itsensäruoskiminen. Siinä mielessä man-listan kirjoittajilla on paljon opittavaa feministeiltä. Olen huolestunut suomalaisen miesliikkeen ja miestutkimuksen tulevaisuudesta." Jouni Varanka

30. ”Tasa-arvotyötä tehtäessä puhutaan usein, että miten saataisiin miehet mukaan yleistä tasa-arvoa toteuttamaan. [...] Josmiesten kokemat ongelmat (tasa-arvon näkökulmasta) tiedostettaisiin oikeasti (muutenkin kuin [...] suppean toteamuksen tavoin ongelmien keskittymisenä lähinnä armeijaan ja vanhemmuuteen), voitaisiin päästä eteenpäin yhteisissä tavoitteissa. Kun miehet huomaavat, että heitäkin ymmärretään, on helpompi lähteä mukaan yhteiseen hyvään työhön pelkäämättä "vastapuolta".” Jouni Varanka

31. Sitaatteja: Kriittisyys "Black is beutiful" -teesin oikeutus nousee, jos jostakin, siitä vuosisatojen alistuksesta ja pilkasta, joka mustaan ihonväriin on kohdistunut.Miehuudella ei tällaista alistumisen perintöä ole koskaan ollut. Päinvastoin se on ylistetty ja hierarkisoitu tavalla, jossa miehuudesta on tullut kamppailua ja todistelua miehen kriteereistä ja uhkaa miehuuden menettämisestä. Tämä miehuuden ihailu se juuri ajaa nuoria miehiä kilpa-ajoihin sivuteillä, ja usein kuolettaviin ohituksiin Häkä-Mikkisen tähteä seuraten. En usko miehuuden utooppiseen ja syyllisyydesta vapaaseen uudelleenrakentamiseen (rekonstruktioon) ennen sen rehellisen kriittistä analyysiä ja purkamista (dekonstruktiota), joka on totisesti vielä pahasti kesken!" Jouni Varanka

32. … ”Haluan vielä palata [erään henkilön] peräänkuuluttamaan ylpeyteen miehistä tai miehuudesta. Se on aihe, jonka voisi nimetä mieskeskustelun kestoteemaksi. Miehuuden kielteisten piirteiden kritisointi (kuten väkivallan [...]) kimpoaa toistuvasti takaisin huutona miehisen ylpeyden perään. [...] […] Ymmärrän, että miesliike ei ole vain miehuuden kielteisiin piirteisiin paneutumista, vaan sen tehtävänä on luoda myönteistä energiaa. Ongelma vain on, että valtaosa suomalaisesta miesliikkeestä ei ole ollut koskaan valmis paneutumaan miehuuden kielteisiin piirteisiin. Niin kauan kun miehet kieltäytyvät puhumasta mieheyden tuhoavista piirteistä[...] […] Niin kauan se on miehistä pelkuruutta.” Jouni Varanka

33. Dilemman rakenteesta Kyseessä voi tulkita olevan periaatteellinen kiista siitä, kumpi seuraavista lauseista on tässä yhteydessä totta: 1) Osallistuminen onnistuu helpommin, jos siihen liittyy hyvä mieli (Vaihtoehto A) 2) Myös sellaiseen tulee osallistua, mikä ei aina tunnu hyvältä. (Vaihtoehto B) Jouni Varanka

34. … Erimielisyys koskee sitä, mikä on ensisijainen tai ensimmäinen tavoite, ei sitä, mitkä asiat sinänsä ovat tavoittelemisen arvoisia. "kun[miehet]huomaavat että heitäkin ymmärretään, on helpompi lähteä mukaan" "Avioeroisien oikeuksia enemmänminua kiinnostaa isien hoitamattomat velvollisuudet." Jouni Varanka

35. Tutkijan tulkintaa • ylpeys- ja kriittisyys -projektit ovat ns. ikuisuusprojekteja • Tulkinta: keskustelussa kyse voimavarojen sijoittamisesta, mitä tehdään ensin ja mitä "sitten myöhemmin" • Liittyy kansainväliseen miesliikkeeseen: painotetaanko porkkanaa (vaihtoehto A) vai keppiä (vaihtoehto B) • Tasa-arvopoliittinen sovellus: sijoitetaanko miehiin ja tasa-arvoon varatut resurssit miesten kokemien vai miesten aiheuttamien ongelmien hoitamiseen Jouni Varanka

36. Mahdollisia negatiivisia ideologisia seurauksia • Ylpeys: Juuttuminen tilanteeseen, jossa "ei voida puhua väkivallasta, koska se vaarantaa miesten ylpeyttä"? • Kriittisyys: Syyllisyyden tunnon lisääntyminen miehillä  vaikeuttaa entisestään osallistumista • Asetelman ratkaisemattomuus: Potentiaalinen juuttuminen ”teidän jälkeenne” –tilanteeseen. Jouni Varanka

37. Erilaisia tasa-arvopoliittisia ratkaisuyrityksiä • Pyritään korostamaan porkkanan ja kepin yhteyttä (esim. parisuhdeväkivalta) • Pyritään korostamaan miesten ja naisten kokemien ongelmien yhteyksiä ja kaikki voittavat –retoriikkaa • Lähestytään tematiikkaa maskuliinisuuden muutoksen kautta • Kehitetään valtavirtaistamista vastauksena resurssikysymykseen Jouni Varanka

38. 5) Pohdintaa tuloksista • Kaikki tasa-arvopoliittiseen keskusteluun osallistuvat miehet eivät ole samaa mieltä • Angloamerikkalaisen keskustelun teemat esiintyvät myös suomalaisessa aineistossa vaikka feminismi täällä erilaista • Hypoteesi: suomalainen miesliike ei niin polarisoitunut kuin angloamerikkalainen - "vastakkaisia" näkemyksiä prioriteeteista ei kielletä vaan niiden ensisijaisuutta horjutetaan.  Mahdollisuus koalitiopolitiikalle: löytyykö teemoja, joissa saadaan "kaikki mukaan" (win-win-malli) Jouni Varanka