Viisumipolitiikka maahanmuuton väylänä

1. Viisumipolitiikka maahanmuuton väylänä 27.9.2011

2. Viisumipolitiikka maahanmuuton väylänä • Tutkimuksen tavoitteena pohtia, mikä vaikutus viisumipolitiikalla on maahanmuuttoon ja maahanmuuttopolitiikkaan: • laillisen maahanmuuton edistäminen • laittoman maahantulon estäminen • Tiedot on hankittu pääasiassa haastattelemalla relevantteja viranomaisia (UM, SM, Rajavartiolaitos, Poliisi, Maahanmuuttovirasto)

3. "Ei meillä ole enää viisumipolitiikkaa" • Schengen-säännöstön mukaiset viisumit 2001 alkaen, kansalliset viisumit lopetettiin • Viisumisäännöstö (810/2009 EY) ja sen soveltamista ohjaavat Viisumikäsikirja I ja II, Suomen kansallinen lainsäädäntö on enää täydentävässä roolissa • Schengen-alueen yhteiset viisumivapaus- ja viisumihelpotussopimukset sitovat Suomea  perinteinen viisumipolitiikka osana ulkopolitiikkaa on loppunut • Toisaalta: valinnat ja ratkaisut EU-viisumisäännöstön tulkinnasta ja hallinnon järjestämisestä tuottavat eroja eri Schengen-maiden välille • UM:n linjauksen mukaan Suomi pyrkii olemaan joustava ja tulkitsemaan säännöksiä hakijalle myönteisellä tavalla – viisumi myönnetään hakijalle aina kun perusteet sen myöntämiseen täyttyvät  käytännön tasolla on viisumipolitiikkaa

4. Viisumitilastoja Viisumihakemusten määrän kasvu on ollut huikeaa, tarkastelujaksolla 2005 - 2010 viisumihakemusten määrä on yli kaksinkertaistunut:

5. Viisumitilastoja Eniten viisumeita tarkastelujaksolla 2005 - 2010 on myönnetty Venäjällä, Kiinassa ja Ukrainassa. Vuonna 2010 näissä maissa myönnetyt viisumit:

6. Laillisen maahanmuuton edistäminen viisumipolitiikalla? • Hallitun maahanmuuton periaate • viisumit ja oleskeluluvat ovat rinnakkaiset järjestelmät, erilaiset luvat eri tarkoituksiin, eri myöntöperusteet • viisumi on tarkoitettu lyhytaikaista (max 3kk) oleskelua varten ja viisumia myönnettäessä lähtökohta on että henkilö poistuu Schengen-alueelta viisumin voimassaoloaikana • pidempään oleskeluun oleskelulupa, jota haetaan ennen maahan saapumista • viisumia ei myönnetä pysyvään Suomessa oleskeluun tai sellaisen aloittamista varten  Suomessa viisumipolitiikalla ei pyritä edistämään laillista maahanmuuttoa

7. Laittoman maahantulon torjunta viisumipolitiikalla • Suomen viisumipolitiikassa tämä on keskeinen piirre • Laittoman maahantulon torjunta viisuminmyöntöprosessissa: • Suvi-viisumirekisterin tiedot, noin 10 muuta viranomaisrekisteriä • asiakirjojen aitouden selvittäminen • tarvittaessa hakijan haastattelu • tarvittaessa lausuntopyyntö hakemuksesta Suojelupoliisiin tai Ulkoministeriöön • Ongelmallista: eri Schengen-maiden erilaiset tulkinnat säännöksistä, erilaiset hallintokulttuurit, korruptio  viisumishoppailu

8. Tapaustutkimus I - Venäjä • Suomen suurin viisumimaa, vuonna 2010 noin 950 000 viisumihakemusta eli noin 95 % kaikista viisumihakemuksista jätettiin Venäjällä • Suomi myöntää Schengen-maista eniten viisumeita Venäjällä • Suomen viisumipolitiikka Venäjällä on joustavaa ja asiakaslähtöistä: • liitteitä vaaditaan vähemmän kuin muiden Schengen-maiden edustustoissa • kaikkia hakijoita ei haastatella, vaan hakijoista profiloidaan ne joita on tarpeen haastatella • ulkoistettu viisumikeskus, intialainen VFS Global • Kielteisten päätösten osuus alhainen, alle 1 %

9. Tapaustutkimus I - Venäjä • Muut Schengen-maat ovat syyttäneet Suomea lepsusta viisuminmyönnöstä • Suomea käytetään porttina muihin Schengen-maihin • Suurista viisumimääristä ja joustavista käytännöistä huolimatta ongelmia laittoman maahantulon suhteen on vähän • laittomasti maassa tavattujen tilastossa viime vuonna vain 545 Venäjän kansalaista • Keskusrikospoliisin mukaan muut Schengen-maat eivät ole raportoineet ongelmista Suomen-viisumeilla saapuneiden laittomien venäläisten maahanmuuttajien suhteen  suomalainen joustava ja asiakaslähtöinen viisumipolitiikka on toiminut hyvin laittoman maahantulon torjunnassa suurista viisumimääristä huolimatta

10. Tapaustutkimus II - Nigeria • Laittoman maahantulon paine suuri, tämä näkyy sekä viisumi- että oleskelulupahakemuksissa • Vuonna 2010 Abujassa 714 viisumihakemusta, kielteisten päätösten osuus noin 68 % • Oleskelulupahakemuksia vuonna 2010 yhteensä 489, kielteisten osuus noin 58 % • Hakemusten käsittely erittäin työlästä ja vaatii paljon erityisosaamista • Viisumipolitiikan ja maahanmuuttopolitiikan yhteys: suuri osa oleskeluluvan hakijoista on ensin saanut kielteisen viisumipäätöksen

11. Tapaustutkimus II - Nigeria • Erityistoimia: yhdyshenkilö-toiminta – hyvät tulokset • kesästä 2008 lähtien yhdyshenkilöitä Rajavartiolaitoksesta, poliisista ja Maahanmuuttovirastosta • asiakirjatutkinta, viisumi- ja oleskelulupahaastattelut, prosessien kehittäminen, edustuston henkilöstön kouluttaminen • Esimerkki: asiakirjatutkinta - aiemmin noin kolmannes asiakirjoista todettu väärennöksiksi, RVL:n yhdyshenkilön johtaessa asiakirjatutkintaa yli 60 % todettiin väärennöksiksi • Ongelmallista on politiikan tempoilevuus: konsulit vaihtuvat, yhdyshenkilötoiminta on projektiluonteista, ei selkeitä linjauksia toimintatavoista • Viisumi- ja maahanmuuttohallinnon jakautuminen eri ministeriöiden alaisuuteen, säästöpaineet molemmissa – yksittäisten hallinnonalojen budjettien sijaan tulisi tarkastella ilmiön koko kustannuksia sekä valtiolle että ihmisille: laittoman maahanmuuton torjunta on edullisempaa lähtömaassa kuin Suomessa

12. Yhteenveto • Kansallisten viisumien poistumisen myötä viisumipolitiikan ja ulkopolitiikan yhteys on katkennut • Viisumit ovat suomalaisessa maahanmuuttopolitiikassa tiiveimmin yhteydessä laittoman maahantulon torjuntaan • Suomalaisella joustavalla ja hakijaystävällisellä viisumipolitiikalla on päästy hyviin tuloksiin laittoman maahantulon torjunnassa, mutta viisumipolitiikan tulee jatkossakin olla erilaista eri lähtömaissa • Käytännön viranomaisyhteistyötä laittoman maahantulon torjunnassa kannattaa jatkaa ja edelleen kehittää

13. Kiitos Euroopan muuttoliikeverkosto