Maahanmuuttajat

1. Humanitäärinen maahanmuutto Työperusteiset Maahanmuuttajat Perhesiteet työnhakijat Opiskelijat Elinkeinonharjoittajat Paluumuuttajat Suomessa jo olevat, yli 3 vuotta maassa olleet

2. Työperusteiset • EU-maasta muuttaneet Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioita Suomen lisäksi ovat Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro. Vastaavia vapaan liikkumisoikeuden säännöksiä, jotka koskevat EU:n jäsenvaltioiden kansalaisia, sovelletaan myös Islannin, Liechtensteinin, Norjan sekä Sveitsin kansalaisiin. Näiden valtioiden kansalaiset rinnastetaan siten EU-kansalaisiin. • EU:n ulkopuolelta muuttaneet

3. Eu-maasta muuttaneettyöperusteiset maahanmuuttajat Ulkomaalaisen työntekijän luvat ja rekisteröinnit (mol.fi) • EU-maiden kansalaiset ja heidän perheenjäsenensä eivät tarvitse oleskelulupaa. • Työnantaja ja työntekijä solmivat työsopimuksen. • Oleskeluoikeuden rekisteröinti poliisilla, ulkomaalaisluvat (english) • mukaan työsopimus, passi, 40e • poliisi ohjaa maahanmuuttajan maistraattiin, esite (english) • Muuttoilmoitus asuinkunnan maistraattiin • kun maahanmuuttajalla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus / yli 2 vuoden työsopimus, hänellä on oikeus kotikuntaan (Kotikuntalaki) • Maistraatista saa suomalaisen henkilöturvatunnuksen • KELA:ssa tehdään hakemus suomalaiseen sosiaaliturvaan kuulumisesta, lomake y77 • Verotoimistosta haetaan verokortti

4. EU:n ulkopuolelta muuttaneet työperusteiset maahanmuuttajat Ulkomaalaisen työntekijän luvat ja rekisteröinnit (mol.fi) EU:n ulkopuolelta muuttaneet tarvitsevat työntekijän oleskeluluvan, joka pitää yleensä hakea ennen Suomeen saapumista • Työntekijän oleskelulupahakemuksen voi jättää työntekijä itse tai työnantaja • Työnantaja ja työntekijä solmivat työsopimuksen. • Oleskeluoikeuden rekisteröinti poliisilla, ulkomaalaisluvat (english) • mukaan työsopimus, passi, 40e • poliisi ohjaa maahanmuuttajan maistraattiin, esite (english) • Muuttoilmoitus asuinkunnan maistraattiin • kun maahanmuuttajalla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus / yli 2 vuoden työsopimus, hänellä on oikeus kotikuntaan (Kotikuntalaki) • Maistraatista saa suomalaisen henkilöturvatunnuksen KELA:ssa tehdään hakemus suomalaiseen sosiaaliturvaan kuulumisesta, lomake y77 • Verotoimistosta haetaan verokortti

5. Ulkomaalaisluvat • Paikallispoliisi myöntää: - maassa oleskelevan Suomen kansalaisen ulkomaalaiselle perheenjäsenelle ja tämän alaikäiselle naimattomalle lapselle ensimmäisen oleskeluluvan - Suomessa oleskelevien ulkomaalaisten määräaikaisia jatko-oleskelulupia sekä pysyviä oleskelulupia - työntekijän ja elinkeinonharjoittajien oleskelulupia jatkolupina sekä pysyviä oleskelulupia.

6. Ulkomaalaisluvat • Lupahakemukset tulee toimittaa oleskelupaikkakunnan poliisille henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Henkilökohtainen käynti on tarpeen henkilöllisyyden varmistamiseksi ennen lupapäätöksen tekemistä. Ulkomailla lupahakemukset toimitetaan Suomen edustustoon. • EU-kansalaisten osalta paikallispoliisi suorittaa oleskeluoikeuden rekisteröintitoimenpiteet ja EU-kansalaisten perheenjäsenten oleskelulupakorttien käsittelyn, jos perheenjäsenet eivät ole EU-kansalaisia. • Pohjoismaiden kansalaiset eivät tarvitse viisumia tai oleskelulupaa oleskellessaan tai työskennellessään Suomessa. Pohjoismaiden kansalainen ei matkustaessaan suoraan toiseen Pohjoismaahan tarvitse passia tai muuta henkilöllisyysasiakirjaa. Kuitenkin hänen tulee tarvittaessa kyetä osoittamaan henkilöllisyytensä ja pohjoismaan kansalaisuutensa, joten passia tai henkilökorttia on hyvä pitää mukanaan. Muussa kuin lyhytaikaisessa tarkoituksessa maahan tulevan Pohjoismaan kansalaisen on rekisteröitävä oleskelunsa maistraatissa, joten oleskeluoikeuden rekisteröiminenpaikallispoliisissa ei koske heitä.

7. Ulkomaalaisluvat • Poliisi voi myöntää ulkomaalaisille ulkomaalaisten henkilökortteja. Niillä ei voi matkustaa Suomen ulkopuolelle, koska ne eivät ole matkustusasiakirjoja. Lisäksi poliisi voi hakemuksesta vaihtaa EU- tai ETA-valtiossa annetun ajokortin vastaavaan suomalaiseen ajokorttiin. • Ulkomaalaisluvista saa lisätietoja asuinpaikkakunnan poliisilta, maahanmuuttovirastosta, työ- ja elinkeinotoimistoista ja Suomen edustustoista ulkomailla. • Ennen uuden ulkomaalaislain voimaantuloa (1.5.2004) vireille tulleisiin asioihin sovelletaan vanhaa ulkomaalaislakia. Uutta käsittelyä varten palautettuihin asioihin sovelletaan uutta ulkomaalaislakia.

8. Permits and licences for foreigners The local police issue: • first residence permits to foreign family members of Finnish citizens residing in Finland, and to the family members' unmarried minor children • extended fixed-term residence permits and permanent residence permits to foreign nationals residing in Finland • extended residence permits for employed and self-employed persons, and permanent residence permits.

9. Permits and licences for foreigners Applications for the above permits must be submitted to the District Police of the applicants' place of residence in person or through an attorney. Applicants must go to the police station in person to prove their identity before a decision on a permit is made. Abroad, permit applications are filed with a Finnish mission.As regards EU citizens, the local police register EU citizens' right of residence, and handle matters relating to the issue of residence cards to EU citizens' family members' if the family members are not EU citizens.Nordic citizens do not need a visa or residence permit for residing or working in Finland. When travelling between Nordic countries, they do not need a passport or any other identity document. Nordic citizens must, however, be able to prove their identity, if necessary, which is why they should hold a passport or identity card when travelling. When entering Finland for purposes other than short-term residence, Nordic citizens must register their residence at a Register Office. That is why the local police do not register their right of residence.

10. Permits and licences for foreigners The police may issue identity cards to foreigners. Such identity cards are not travel documents, which is why they cannot be used for travelling outside Finland. The police may also, upon application, exchange a driving licence issued in an EU or EEC country to a comparable Finnish driving licence.For further information about permits and licences for foreigners, please contact the District Police of your place of residence, the Directorate of Immigration, an employment office or a Finnish mission abroad.The Aliens Act in force before the entry into force of the new Aliens Act applies to matters initiated before the new Act's entry into force on 1 May 2004. The new Act applies to matters returned to the authorities to be processed again.

11. SATAKUNNAN MAISTRAATTI avoinna ma-pe 9.00-16.15 Yhteystiedot • Porin yksikkö, Isolinnankatu 28/ PL 191, 28101 Pori puhelin 071 87 41310, telefax 071 87 41315 sähköposti: info.pori@maistraatti.fi • Rauman yksikkö, Aittakarinkatu 21/ PL 30, 26101 Rauma puhelin 071 87 41108, telefax 071 87 41101 sähköposti: info.rauma@maistraatti.fi • Huittisten yksikkö, Karpintie 16-18/ PL 34, 32701 Huittinen puhelin 071 87 41313, telefax 071 87 41317 sähköposti: info.huittinen@maistraatti.fi Maanantaisin klo 9-12 ja 13-16 • Maistraatin palvelupiste Kelan toimitiloissa Sastamalassa, osoite: Puistokatu 3, Sastamala, puhelin 050 4561 467, posti- ja sähköpostiosoite samat kuin Huittisten yksiköllä

12. ULKOMAALAISEN REKISTERÖINTI • Mitä rekisteröinnillä tarkoitetaan? • Suomessa asuvista henkilöistä merkitään perustiedot väestötietojärjestelmään. Rekisteröitäviä tietoja ovat mm. nimi, syntymäaika, kansalaisuus, perhesuhdetiedot ja osoite. • Vakinaisesti Suomeen muuttaville rekisteröidään kotikunta ja he saavat henkilötunnuksen. Oleskeluluvan on oltava voimassa vähintään vuoden. Pohjoismaiden kansalaiset eivät tarvitse oleskelulupaa. EU- ja ETA-kansalaiset eivät pääsääntöisesti tarvitse oleskelulupaa alle kolmen kuukauden oleskeluissa. Mikäli oleskelu kestää yli 3 kuukautta, on henkilön rekisteröitävä oleskeluoikeutensa paikallisen poliisilaitoksen lupahallinnossa. Rekisteröinnin jälkeen hän saa Euroopan unionin kansalaisen oleskeluoikeuden rekisteröintitodistuksen. • Myös tilapäisesti Suomessa asuva ulkomaalainen voi saada henkilötunnuksen, jos hän tarvitsee sitä esimerkiksi työntekoa varten. Hänelle ei kuitenkaan rekisteröidä kotikuntaa Suomessa eikä hän saa kotikuntaan liittyviä oikeuksia. • Rekisteritietoja käytetään mm. oikeushallinnossa, terveydenhuollossa, tilastoinnissa, vaalien järjestämisessä ja verotuksessa.

13. Miten rekisteröinti tapahtuu? • Henkilön tulee henkilökohtaisesti käydä asuinpaikkansa maistraatissa, jossa hän allekirjoittaa rekisteröintilomakkeen. • EU-kansalaisen, joka aikoo asua Suomessa vakituisesti, on käytävä aina henkilökohtaisesti asuinpaikkansa maistraatissa. Mukana on oltavaa passi tai virallinen kuvallinen henkilökortti sekä vakituisen kotikunnan saamiseksi Euroopan unionin kansalaisen oleskeluoikeiden rekisteröintitodistus, jonka saa paikalliselta poliisilaitokselta. • EU-kansalainen, joka aikoo asua Suomessa tilapäisesti, voi käydä rekisteröitymässä missä tahansa maistraatissa, verotoimistossa tai Kelan toimistossa. Mukana on oltava passi tai virallinen kuvallinen henkilökortti sekä työsopimus tai muu selvitys, miksi tarvitsee henkilötunnuksen. • Muiden kuin EU-maiden kansalaisilla on oltava mukanaan passi ja voimassa oleva oleskelulupa. • Muita rekisteröinnissä tarvittavia asiakirjoja ovat laillistetut todistukset mahdollisesta avioliitosta, avioero- ja kuolintodistukset ja lasten syntymätodistukset, jotta perhesuhteet voidaan rekisteröidä. • Kun ulkomaalaisen perhetietoja rekisteröidään Suomen väestötietojärjestelmään, niin kaikkiin ulkomailta toimitettuihin asiakirjoihin on liitettävä ns. Apostille-todistus, jos ko. valtio on liittynyt Haagin sopimukseen. Sopimukseen liittyneet maat voi tarkistaa internet-osoitteesta: http://hcch.e-vision.nl/index_en.php?act=conventions.authorities&cid=41

14. Mikäli lähtömaa ei ole mukana Haagin sopimuksessa, lähtömaan julkinen notaari varmentaa ensin asiakirjat. Tämän jälkeen asiakirjat toimitetaan kyseisen maan ulkoministeriöön, joka varmentaa julkisen • notaarin allekirjoituksen. Tämän jälkeen asiakirjat toimitetaan Suomen edustustoon, joka puolestaan varmentaa ulkoministeriön laillistamisvahvistuksen. • Pohjoismaista muuttavan tiedot siirretään sähköisesti asianomaisten viranomaisten välillä. Henkilön muuttaessa toisesta Pohjoismaasta Suomeen on hänen käytävä henkilökohtaisesti siinä maistraatissa, jonka alueelle hän muuttaa. Muuttajan on esitettävä henkilöllisyyden osoittava asiakirja, passi tai kuvallinen virallinen henkilötodistus. Hänen on annettava ne tiedot, jotka tarvitaan tulovaltiossa sekä tiedot henkilönumerostaan, asuinosoitteestaan ja asuinkunnastaan lähtömaassa.

15. SATAKUNNAN MAISTRAATTI / SATAKUNTA LOCAL REGISTER OFFICE • Office hours Monday – Friday 9.00 a.m-16.15 p.m • Contact details • Service unit of Pori, Isolinnankatu 28/ PL 191, 28101 Pori • tel. 071 87 41310, telefax 071 87 41315 • email: info.pori@maistraatti.fi • Service unit of Rauma, Aittakarinkatu 21/ PL 30, 26101 Rauma • tel. 071 87 41108, telefax 071 87 41101 • email: info.rauma@maistraatti.fi • Service unit of Huittinen, Karpintie 16-18/ PL 34, 32701 Huittinen • tel. 071 87 41313, telefax 071 87 41 317 • email: info.huittinen@maistraatti.fi • On Mondays, 9-12 a.m. and 13-16 p.m • Citizen service point in Sastamala’s Kela building • visiting address: Puistokatu 3, 38200 SASTAMALApostal and email address the same as service unit of Huittinentel. 050 4561467 • Sources and more information: • www.vrk.fi • www.maistraatti.fi

16. REGISTERING IN FINLAND • What is registration? • The Finnish Population Information System is a central database used to record basic personal data, including name, date of birth, nationality, family relationships and address, on all people domiciled in Finland. As part of the registration process you will be issued with a Finnish personal identity code.The Finnish register offices are known as “maistraatti”. • If you intend to reside in Finland perma­nently and are in possession of a permanent residence permit or a temporary residence permit for a period of at least one year, you will be registered with a municipality of residence. • Details of a foreign citizen residing in Finland temporarily – in practice for less than a year – can also be entered in the Population Information System. Foreign citizens residing in Finland on a temporary basis can submit their registration with the Population Information System to a local register office but also to a local tax office or branch of the Social Insurance Institution of Finland (Kela). They will be issued a personal identity code on the basis of their registration. • The information in the register is used by the electoral, tax, health­care and judicial authorities as well as to generate statistical information.

17. How does registration work? • To register, please visit your local register office. • EU citizens: If you are an EU citizen and intend to settle permanently in Finland, please register at your local register office. To register, bring with you your passport or other form of formal photograph ID, and in order to be registered with a municipality of residence, the registration certificate confirming your right of residence in the EU. This can be issue to you at your local police station. • If you are in Finland temporarily, you can choose register at any register office, tax office or KELA (Social Insurance Institution of Finland) office. Please bring with you your passport or other national form of photograph ID as well as your contract of employment or other documentation in support of your personal identity code application. • Other citizens than EU or Nordic countries: If you have arrived in Finland from outside the EU, please bring along your passport and valid residence permit. • Depending on your personal circumstances, you may also be required to present further documenta­tion such as a certified marriage certificate, divorce and death certificates and your children’s birth certificates, if any, for the purpose of registering familial relationships. • If you are not a citizen of Finland, all personal documents issued in a Hague-signatory country other than Finland must be certified by means of an Apostille stamp, in order for your familial informa­tion to be entered into the Population Information System. • The Apostille certification confirms that the document has been issued and signed by a competent authority. Certification can be carried out by means of an Apostille or a three-stage certifi­cation procedure.

18. If your country of departure is not a signatory to the Hague Convention, you should first have your documents certified by a notary public. The documents are then to be forwarded to the relevant Foreign Ministry, where the signature of the notary public will be certified. Finally, the documents should be sent to the local Finnish embassy or other repre­sentative where the signature issued by the Foreign Ministry will again be certified. • Information on the Hague Convention as well as an English language list of its member states can be found at: • http://hcch.e-vision.nl/index_en.php?act=conventions.authorities&cid=41. • Citizens of Nordic countries do not need residence permits and your details will be transferred electronically between the relevant authorities. You should register in person at your local register office. To register, bring with you an identity document such as a passport or your formal identity card with a photograph. At the register office, you will be asked to provide information required for the purposes of the Finnish Population Infor­mation System and details of your personal number, address and municipality of resi­dence in your country of departure. • Finnish legislation related to the topic: • www.finlex.fi • for example: • Population Information Act (507/1993) • Population Information Decree (886/1993) • Municipality of Residence Act (201/1994) • Personal Data Act (523/1999) • Nationality Act (359/2003) • Aliens Act (301/2004) • The decree on enforcement inter-Nordic agreement on population registration (851/1990)

19. SUOMEN SOSIAALITURVAAN KUULUMINEN • Minne ensiksi: • ensin maistraattiin • sitten Kelaan, jossa henkilö hakee Suomen sosiaaliturvaan kuulumista • lomake Y77 • liitteeksi esim. työsopimusjäljennös, kaksi ensimmäistä palkkakuittia • 18-vuotta täyttäneeltä oma hakemus • Kela antaa kirjallisen päätöksen sosiaaliturvan piiriin pääsystä (jos päätös on myönteinen, hakijalle lähetetään sairausvakuutuskortti eli Kela-kortti)

20. SUOMEN SOSIAALITURVAAN KUULUMINEN • Kela hoitaa sosiaaliturvaa monissa eri elämäntilantilanteissa. Kelan etuuksia ovat esim: • kansaneläke, perhe-eläke, lapsikorotus, eläkkeensaajan asumistuki, rintamalisät, maahanmuuttajan erityistuki ja pitkäaikaistyöttömien eläketuki • äitiys-, isyys- ja vanhempainrahat • sairauspäivärahat ja sairauskulukorvaukset • työttömän peruspäiväraha, työmarkkinatuki, koulutustuki, koulutuspäiväraha ja vuorottelukorvaus • äitiysavustus, adoptiotuki, lapsilisä ja lastenhoidon tuet • alle 16-vuotiaan vammaistuki, 16 vuotta täyttäneen vammaistuki ja eläkettä saavan hoitotuki • kuntoutus, kuntoutusraha ja sairauksien ehkäisy • yleinen asumistuki • opintotuki ja koulumatkatuki sekä sotilasavustus.

21. SUOMEN SOSIAALITURVAAN KUULUMINEN • Hakijalla on yleensä oikeus Kelan sosiaaliturvaetuuksiin siitä päivästä lukien, kun hän on päässyt Suomen sosiaaliturvan piiriin. Joitakin etuuksia maksetaan kuitenkin vain niille, jotka ovat asuneet Suomessa tietyn ajan ennen etuuden myöntämistä. • Esimerkiksi äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoja saadakseen hakijan on asuttava 180 päivää Suomessa välittömästi ennen lapsesi laskettua synnytysaikaa. Jos kuitenkin hakija muuttaa Suomeen toisesta EU- tai ETA-maasta tai Sveitsistä, myös näissä maissa täytettyjä vakuutuskausia voidaan ottaa huomioon. • Suomen sosiaaliturvaan kuulumisen edellytykset löytyvät www.kela.fi ja Kelan esitteestä ’Kun muutat Suomeen’. • Lait: - Soveltamisalalaki (SovAL) 3 § - Kotikuntalaki 4 §

22. SUOMEN SOSIAALITURVAAN KUULUMINEN • KUN VAKUUTTAMISASIA RATKAISTU, voidaan antaa päätös muista Kelan etuuksista esim. kotouttamistukena maksettavasta työmarkkinatuesta. • KOTOUTUMISTUKI • Työ- ja elinkeinotoimisto antaa Kelalle työvoimapoliittisen lausunnon kotoutumistuen maksamisesta. Lausunto annetaan kerralla kolmeksi vuodeksi. Kolmen vuoden aika lasketaan siitä, kun henkilön ensimmäinen kotikunta Suomessa on merkitty väestötietojärjestelmään. Päivämäärä on merkitty työvoimapoliittiseen lausuntoon. • lausunnon saamiseksi hakijan tulee ensin käydä työ- ja elinkeinotoimistossa, jossa laaditaan kotouttamissuunnitelma • kotoutumistuki haetaan Kelasta työmarkkinatuen hakemuksella eli ’työttömyysturvanperuspäiväraha-/työmarkkinatuki hakemus’ (TT1) • liitteeksi: puolison tuloista selvitykset, EU-maasta tulevalta Kelan lomake E301 (jos on ollut työssä eu-maassa) • työttömyysajan ilmoitusta olisi hyvä täyttää kolmelta viikolta ennen hakemuksen jättämistä • jos hakija on työvoimapoliittisessa toimenpiteessä (esim. koulutuksessa) kotoutumistuen lisäksi maksetaan yleensä ylläpitokorvaus 8 euroa/päivä (veroton etuus) • kotoutumistuki maksetaan viideltä päivältä viikossa ja päiväkohtaiseen määrään saa lapsikorotuksen alle 18-vuotiasta lapsista (lapsikorotuksen määrä riippuu lasten lukumäärästä) • Lait: Työmarkkinatuki kotoutumistukena (Työttömyysturvalaki 7 luku 4 §)

23. Perhesiteet • Puoliso • Lapset • Yleistä: Perhesiteen perusteella Suomeen (migri.fi)

24. Lapsetperhesiteet • Sosiaalinen hyvinvointi ja toimintakyky • Lasten ja nuorten kasvatus • Koulutus

25. Puolisoperhesiteet • Sastamalan työ- ja elinkeinotoimisto (Työ- ja elinkeinotoimisto) • Sosiaalinen hyvinvointi ja toimintakyky • Perheenjäsenen oleskelulupaan liittyy aina rajoittamaton työnteko-oikeus Suomessa.

26. Humanitäärinen maahanmuutto • Sosiaalinen hyvinvointi ja toimintakyky • Sastamalan työ- ja elinkeinotoimisto (Työvoimatoimisto) Yleistä: • Maahanmuuttovirasto • Tietoa pakolaisuudesta (Suomen pakolaisapu) • Pakolaisneuvonta ry • Turvapaikanhakijat • Turvapaikanhakija on henkilö, joka anoo kansainvälistä suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. • Turvapaikanhakijalla on työnteko-oikeus 3 kk:n maassa oleskelun jälkeen • Kiintiöpakolaiset • Henkilö, jolle UNHCR on myöntänyt pakolaisaseman ja jolle on myönnetty maahantulolupa valtion budjetissa vahvistetun pakolaiskiintiön puitteissa. • Kiintiöpakolaisille myönnetään kotikunta • Pakolaisten kuntaan sijoittaminen perustuu kunnan ja TE-keskuksen väliseen sopimukseen. TE-keskus korvaa kunnalle pakolaisista aiheutuvia kustannuksia tehtävän sopimuksen nojalla. • Kiintiöpakolaisten vastaanotto pdf (mol.fi)

27. Paluumuuttajat • Sosiaalinen hyvinvointi ja toimintakyky • Sastamalan työ- ja elinkeinotoimisto (Työvoimatoimisto) • Tietyt ulkomaalaiset, joilla on suomalaiset sukujuuret tai muuten läheinen yhteys Suomeen, voivat tietyin edellytyksin saada oleskeluluvan Suomeen. Luvan saamiseksi ei tarvita muita syitä kuten esimerkiksi työntekoa tai opiskelua. • Maahanmuuttovirasto • Verohallinto

28. Suomessa jo oleskelevat (yli 3 v.) • Suomessa jo oleskelevat, yli 3 vuotta maassa oleskelleet

29. Työnhakijat • EU-maasta tulleet työnhakijat • EU:n ulkopuoliset työnhakijat - Kotimaastaan käsin työtä hakevat - Viisumilla Suomessa olevat

30. EU-maasta tulleet työnhakijat • Työnvälitys, tietoa koulutuksesta > vastuutaho: Sastamalan Työ- ja elinkeinotoimisto • Oikeus oleskella maassa 3 kk, oleskelulupaa ei vaadita • Oleskeluoikeus on rekisteröitävä poliisilla 3 kk:n jälkeen • Toimeentulon on oltava turvattu • Työ- ja elinkeinotoimistoon voi ilmoittautua työnhakijaksi • Ei oikeutta Suomen sosiaaliturvaan • Verotietoa ulkomailta Suomeen tuleville työntekijöille

31. EU-KANSALAINEN Julkinen työvoimapalvelulaki (jäljempänä JTPL) 3:7.1 mukaan niiden valtioiden kansalaisten, joilla Suomea velvoittavien, työvoiman vapaata liikkuvuutta koskevien kansainvälisten sopimusten perusteella on oikeus saapua Suomeen hakemaan työtä ja tehdä ansiotyötä ilman työvoimatoimiston työvoimapoliittista harkintaa, rekisteröidään JTPL:ssä säädetyllä tavalla työnhakijoiksi, jollei näistä sopimuksista muuta johdu. Työvoiman vapaata liikkuvuutta koskevat kansainväliset sopimukset ovat sopimus Euroopan talousalueesta (OJ No L1 3.1.1994) ja Suomen liittymissopimus Euroopan unioniin (SopS 102-103/94) ja Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Sveitsin valaliiton välillä tehty sopimus henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta (SopS 37-38/2002) sekä sopimus Pohjoismaiden yhteisistä työmarkkinoista (SopS40/83),. Kaikki Pohjoismaat ovat joko EU-tai ETA-maita. Euroopan talousalueen (ETA) valtioiden kansalaisia ovat Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioiden Alankomaan, Belgian, Bulgarian, Espanjan, Kreikan, Luxemburgin, Irlannin, Ison-Britannian, Italian, Itävallan, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Maltan, portugalin, Puolan, Ranskan, Ruotsin, Romanian, Saksan, Slovakian, Slovenian, Suomen, Tanskan, Tsekin, Unkarin ja Viron sekä EU:n ulkopuolisten Islannin, Liechtensteinin ja Norjan kansalaiset. Edellä mainittujen valtioiden kansalaiset rekisteröidään työnhakijoiksi ja he voivat käyttää julkisia työvoimapalveluja rajoituksitta samoin edellytyksin kuin Suomen kansalaiset. Sama koskee myös Eu- ja ETA-maan kansalaisten perheenjäseniä, vaikka nämä eivät olisi EU-tai ETA-maiden kansalaisia. Tämä johtuu siitä, ulkomaalaislain ( 301/2004) mukaan myös näillä henkilöillä on rajaton oikeus työntekoon Suomessa. EU-ja ETA-maan kansalaisen perheenjäseksi katostaan ulkomaalaislain mukaan avio-ja avopuoliso sukupuolesta riippumatta, alle 21- vuotias tai huollettavana oleva oma tai puolison jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa sekä eräät muut ulkomaalaislain 154 §:ssä määritellyt henkilöt.

32. TYÖNHAKU SUOMESSA E303-LOMAKKEELLA EU:n sosiaaliturva-asetuksen (1408/71) 69 artiklan mukaan henkilö voi lähteä työnhakijaksi toiseen EU/ETA-maahan ja säilyttää oikeutensa lähtömaan lainsäädännön mukaisiin etuuksiin tietyin edellytyksin. Asetuksen mukaan henkilön täytyy mm. rekisteröityä työn hakijana jokaisen sellaisen jäsenvaltion työvoimaviranomaisissa,joihin hän lähtee, ja kuulua niiden valvontamenettelyn alaisuuteen. Sen paikan laitos (Suomessa Kansaneläkelaitos), johon työtön on lähtenyt, huolehtii tarkistuksista tai järjestää tarkistukset niin kuin kysymys olisi työttömästä, jolla on oikeus etuuksiin sen soveltaman lainsäädännön mukaan. Se ilmoittaa myös toimivaltaiselle laitokselle lähtömaahan kaikista sen tietoon tulleista tapahtumista, jotka vaikuttavat etuuden maksamiseen. Muusta EU/ETA-maasta Suomeen työnhakijaksi tuleva henkilö ilmoittautuu työnhakijaksi työ-ja elinkeinotoimistoon valitsemallaan paikkakunnalla ja esittää lähtömaan viranomaisilta saamansa lomakkeet E303/1-E303/5. Työ-ja elinkeinotoimisto ottaa henkilön työnhakijaksi ja kirjaa hänen tietonsa työ-ja elinkeinotoimiston asiakaspalvelun tietojärjestelmään samoin kuin kenen tahansa työnhakijaksi ilmoittautuvan henkilön tiedot. Työnhaun alkamisesta tehdään merkintä E303/2-lomakkeelle (kohtaan7.1).Työnhakija ohjataan tämän jälkeen ottamaan yhteyttä kyseisen paikkakunnan Kansaneläkelaitoksen toimistoon. Työnhaun uusimisväli määrätään kuten muidenkin työnhakijoiden palvelussa. Työnhakijalle voidaan myös tehdä työhönosoituksia ja tarjota muita tarkoituksenmukaisia palveluja. Jos ilmeneejokin seikka,joka E303-lomakkeen mukaan saattaa aiheuttaa muutoksia etuuden maksamiseen, Kansaneläkelaitos ilmoitaa asiasta lähtömaan viranomaisille. Myös etuuden saamisen työvoimapoliittisten edellytysten osalta yhteys ulkomaisiin viranomaisiin hoidetaan Kansaneläkelaitoksen välityksellä. Työ-ja elinkeinotoimiston onkin välittömästi ilmoitettava Kansaneläkelaitoksen toimistolle esim. työnhakijan työllistymisestä, työhakemuksen uusimatta jättämisestä sekä työstä kieltäytymisestä. Työvoimapoliittisista edellytyksistä ei anneta työvoimapoliittista lausuntoa, vaan ilmoitukset Kansaneläkelaitokselle voidaan tehdä esim. puhelimitse tai sähköpostilla.

33. EU:n ulkopuoliset työnhakijat • Työnhaku kotimaasta käsin • Eures –Eurooppalaisen ammatillisen liikkuvuuden portaali • Verotietoa ulkomailta Suomeen tuleville työntekijöille • Viisumilla maassa olevat • turistit • marjanpoimijat

34. EU:N ULKOPUOLELTA TULEVA EU-ja ETA alueen ulkopuolisen valtion kansalainen voidaan rekisteröidä hakijaksi, jos hänellä on oikeus ansiotyöhön myönnetyn jatkuvaluonteisen oleskeluluvan nojalla eikä oleskelulupaan liity työnantajaa koskevia rajoituksia. Oleskelulupalajia koskeva kirjainmerkintä näkyy henkilön passin oleskelulupatarrassa. Ulkomaalaiselle myönnettäviä oleskelulupia voivat olla määräaikainen jatkuva (A), määräaikainen tilapäinen (B), pysyvä (P) tai pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EY-oleskelulupa (P-EY). Henkilö voidaan rekisteröidä työnhakijaksi, jos hänellä on oikeus ansiotyöhön myönnetyn jatkuvaluonteisen oleskeluluvan (A) nojalla, , eikä oleskelulupaan liity työnantajaa koskevia rajoituksia. Työntekoa varten on voitu myöntää työntekijän oleskelulupa tai muu oleskelulupa. Työnantajakohtaisia rajoituksia voi liittyä vain työntekijän oleskelulupaan, mutta ei muihin oleskelulupiin. Työnantajakohtainen rajoitus on yleensä se, että oleskelulupa on voimassa vain yhden tai useamman työnantajan työssä. Tällöin henkilöä ei voida rekisteröidä työnhakijaksi. Henkilöä ei voida rekisteröidä työnhakijaksi, jos hänelle on myönnetty määräaikainen tilapäinen oleskelulupa (B). Vaikka oleskelulupa olisi myönnetty ammattialakohtaisena, rekisteröinti ei ole lain mukaan mahdollista. Henkilö,jolle on myönnetty pysyvä (P) tai pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EY-oleskelulupa (P-EY), voidaan rekisteröidä työnhakijaksi. Ulkomaalaisella voi olla oikeus oleskella ja työskennellä Suomessa eräissä tapauksissa myös silloin, kun hänellä ei ole oleskelulupaa lainkaan. Näistä tilanteista säädetään ulkomaalaislain 81 §:ssä. Työnhakijaksi rekisteröiminen ei kuitenkaan ole mahdollista,koska JTPL 3:7.2:n edellytykset eivät täyty.

35. EU:N ULKOPUOLELTA TULEVA Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) ja Sierra Leonen tuomioistuimen todistajien sijoittamisesta tehty Suomen valtion ja tuomioistuinten välillä sopimukset, jotka on saatettu lain tasolla voimaan. Sopimuksissa taataan todistajille ja heidän läheisilleen pakolaisia vastaavat etuudet, avustukset ja oikeudet sekä samoin perustein kuin Suomen kansalaisille muun muassa mahdollisuus työnhakuun. Ulkomaalaislain 113 §:n mukaan pakolaiselle myönnetään jatkuva oleskelulupa (A), joka JTPL 3:7.2 perusteella antaa mahdollisuuden rekisteröityä työnhakijaksi. Siksi myös edellä mainituissa sopimuksissa tarkoitetut henkilöt rekisteröidään työvoimapalvelulaissa säädetyllä tavalla työnhakijoiksi riippumatta siitä onko heille myönnetty oleskelulupa. Nämä henkilöt voivat siten osallistua esim. työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena järjestettävään kotouttamiskoulutukseen ja muuhun työvoimakoulutukseen. Opiskelijoiden valitsemisesta koulutukseen päättää työ- ja elinkeinotoimisto.

36. Opiskelijat • Koulutus • Koulutus (infopankki.fi) • Opiskelu Suomessa: Myös ulkomaalaiset voivat opiskella suomalaisissa oppilaitoksissa. Kun ulkomaalainen on hyväksytty opiskelijaksi oppilaitokseen, hänen on yleensä haettava myös oleskelulupaa.  Jos opinnot kestävät alle kolme kuukautta, oleskelulupaa ei tarvita. Opiskelija voi tällöin suorittaa opintonsa viisumin tai viisumivapausaikansa puitteissa. Lisätietoja viisumin hakemisesta, viisumien voimassaoloajoista ja viisumimaksuista sekä siitä, minkä maiden kansalaiset ovat viisumivapaita saa ulkoasianministeriön nettisivulta kohdasta Passi ja viisumi. EU-kansalaiset ja heihin rinnastettavat eivät tarvitse oleskelulupaa. Heidän on kuitenkin rekisteröitävä oleskeluoikeutensa Suomessa, jos oleskelu kestää yli kolme kuukautta. • Verohallinto / ulkomaiset opiskelijat ja harjoittelijat

37. Elinkeinonharjoittajat • Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy • EU-kansalaiset ja heihin rinnastettavat eivät tarvitse oleskelulupaa. Heidän on kuitenkin rekisteröitävä oleskeluoikeutensa Suomessa, jos oleskelu kestää yli kolme kuukautta. • Muut kuin EU-kansalaiset ja heihin rinnastettavat tarvitsevat elinkeinonharjoittajan oleskeluluvan harjoittaakseen elinkeinoa Suomessa. • Elinkeinonharjoittajan oleskeluluvan voi panna vireille vain ulkomaalainen itse ja yleensä jo ennen Suomeen muuttoa • Lupahakemus jätetään Suomen edustustoon tai Suomessa poliisille • Jatkolupa haetaan poliisilta, joka myöntää sen TE-keskuksen myönteisen osaratkaisun jälkeen • Jotta luvan voi saada, toiminnalta edellytetään kannattavuutta (toimeentulon on oltava turvattu) • Kannattavuutta arvioidaan liiketoimintasuunnitelman, sitovien esisopimusten ja rahoituksen perusteella • Yrittäjän toimeentulon täytyy ylittää toimeentulotuen perusosan alarajan, eli 900e/kk. • Lounais-Pirkanmaalla arvioinnin suorittaa Pirkanmaan TE-keskus • Oleskeluluvan hakulomakkeita saa maahanmuuttoviraston kotisivuilta www.migri.fi • Verohallinto

38. Self-employed persons EU citizens EU citizens and citizens of Iceland, Liechtenstein, Norway and Switzerlandand can freely engage in business in Finland after they have registered their right to reside in Finland. The right applies to those who are either private entrepreneurs or self-employed persons (those with a right of establishment). Also, service providers and receivers, such as doctors, hairdressers, and those seeking medical care at their own expense, may belong to this group. They do not need a separate residence permit. Non-EU citizens Non-EU citizens need a residence permit for a self-employed person in order to engage in business activities in Finland. In order to be granted a permit, the applicant's business activity must be profitable. The profitability of the business activity is estimated on the basis of various reports that are obtained in advance, such as the business plan or binding preliminary contracts and funding agreements. The deliberation is conducted by the Employment and Economic Development Centre.

39. EU citizens • The right of EU citizens and equivalent persons to engage in business in Finland • EU citizens and citizens of Iceland, Liechtenstein, Norway and Switzerlandand can freely engage in business in Finland after they have registered their right to reside in Finland. The right applies to those who are either private entrepreneurs or self-employed persons (those with a right of establishment). Also, service providers and receivers, such as doctors, hairdressers, and those seeking medical care at their own expense, may belong to this group. They do not need a separate residence permit. • How to register the right to reside in Finland • A self-employed person must go to the local police department to register his or her right to reside in Finland. The police register the right to reside in Finland of a self-employed person in the Register of Aliens and issue a registration certificate verifying the registration. • When registering his or her right to reside in Finland, the self-employed person must present a certificate of the registration of a trade or other reliable account of self-employment. • Further information • For additional information, please contact the police. • Registration of EU citizens’ and family members’ residence cards • Police departments • Or you can contact the regional business development center www.yrityssastamala.fi

40. Non-EU citizens • Residence permit for a self-employed non-EU citizen • Non-EU citizens need a residence permit for a self-employed person in order to engage in business activities in Finland. In order to be granted a permit, the applicant's business activity must be profitable. The profitability of the business activity is estimated on the basis of various reports that are obtained in advance, such as the business plan or binding preliminary contracts and funding agreements. The deliberation is conducted by the Employment and Economic Development Centre. • Granting a residence permit for a self-employed person requires that the individual's means of support be guaranteed. He or she must gain a regular income from the profits of the operations, salary received, personal funding withdrawals, or such items as sales profits, in an amount above the threshold for basic income support throughout the residence permit's period of validity. The sufficiency of the income is determined by the Employment and Economic Development Centre. • Additional informationwww.yrityssastamala.fi Police departments

41. Asunnonhaku • Vuokra-asuntoja tarjoavat mm. Sastamalan Tilakeskus Liikelaitos ja Sastamalan Vuokratalot Oy • Tiedustelut asuntosihteeri (03) 5213 4804 (also in English) • Hakukaavake- ja ohjeet sekä tiedot vapaista asunnoista http://www.sastamalankaupunki.fi tai tilakeskuksen toimisto Aarnontie 2A

42. Housing questions • Sastamalan Tilakeskus Liikelaitos and Sastamalan Vuokratalot Oy are renting apartments in Sastamala • Inquiries Housing Secretary (03) 5213 4804 (also in English) • Application forms and instructions and also information of available apartmentswww.sastamalankaupunki.fi or office of Tilakeskus Aarnontie 2A

43. SOSIAALINEN HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY • Sosiaalipalvelut • Sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön suorittamaa ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä sekä muita tukitoimia, jotka ylläpitävät ja edistävät yksilöiden ja perheiden turvallisuutta ja suoriutumista sekä yhteisöjen toimivuutta • Palvelut ovat kaikkien kotikuntalain (1944/201) mukaisesti kunnassa asuvien saatavilla, kiireellisissä tapauksissa kaikkien kunnassa oleskelevien saatavissa • Sosiaalihuoltolaki 14-15 § • Sastamala: aluesosiaalityön päällikkö puh. (03) 5213 4170 • Punkalaidun: sosiaalityöntekijä puh. (02) 7608 0232 • Punkalaitumen kunta ja Sastamalan kaupunki • Terveyspalvelut ja kotihoito • Kansanterveystyöllä tarkoitetaan yksilöön ja hänen elinympäristöönsä kohdistuvaa terveydenhoitoa ja yksilön sairaanhoitoa sekä terveydentilan ylläpitämistä ja edistämistä • Kiireellinen hoito on järjestettävä kaikille hoitoon hakeutuville • Kansanterveyslaki 16 § • Sastamalan perusturvakuntayhtymä: johtava ylilääkäri (03) 5210 2638 • Saspe

44. Social Welfare and Ability to function • Social Services • Social services brings help to those who need it in different life situations. If your income and benefits are not enough for you to live on, you can apply for income support • Punkalaitumen kunta , contact number (02) 7608 0232 • Sastamalan kaupunki, contact number (03) 5213 4114 • Health Care • There is health care centre in each municipality and town which take care of the basic health care of its residentials. • Further information at the home page of social and health services • Saspe, contact number (03) 5210 2638

45. Sosiaalityö • Sosiaalipalvelut ovat tasavertaisesti kaikkien kuntalain mukaisesti kunnassa asuvien käytettävissä ja saatavilla. Maahanmuuttajien oikeudet kaikkiin etuusmuotoihin ja velvollisuudet palvelujen käyttäjinä ovat samat kuin kenellä tahansa kuntalaisella • Sosiaalitoimi vastaa kotoutumistuen maksamisesta niille henkilöille, jotka ovat työmarkkinoiden ulkopuolella, esimerkiksi vanhukset, vammaiset yms. • Asiakastilanteessa käytetään tarvittaessa tulkkia, asiakkaan toive tulkin sukupuolesta huomioidaan, mikäli se on mahdollista • Sosiaalityön tavoitteena on tarjota maahanmuuttajille niitä taitoja valmiuksia, jotka auttavat heitä selviytymään itsenäisesti. Tavoitteena on tukea heidän kotoutumistaan, saada maahanmuuttajat ymmärtämään suomalaista elämäntapaa ja kulttuuria ja vahvistaa heidän omaa kulttuuri-identiteettiään sekä ehkäistä sopeutumisprosessissa syntyviä vaikeuksia. Sosiaalityö pyrkii huomioimaan maahanmuuttajien tarpeet ja resurssit kokonaisvaltaisesti. Työntekijä etsii yhdessä asiakkaan kanssa ratkaisuja ongelmiin keskustelemalla ja järjestämällä erilaisia palveluja. Tavoitteena on asiakkaan elämänhallinta ja omatoimisuus. Sosiaalityön työvälineinä ovat säännölliset perhetapaamiset sekä yhteistyö eri hallintokuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Perussosiaalityön sosiaalityöntekijät tekevät eriytettyä sosiaalityötä • Turvapaikanhakijoiden sosiaalityöstä ja toimeentulotuesta vastaa vastaanottokeskus • Opas toimeentulotukilain soveltajille, ks. sivut 42-54 • Infopankki

46. LASTEN JA NUORTEN KASVATUS • Kotouttaminen varhaiskasvatuksessa • Kotouttaminen perusopetuksessa • Kotouttaminen verkostolukiossa • Kotouttaminen nuorisotyössä

47. VARHAISKASVATUS • Vaihtoehtoiset palvelut ovat kunnan järjestämä päivähoito, yksityinen päivähoito yksityisen hoidon tuella tai lasten kotihoidon tuki • Subjektiivinen oikeus päivähoitoon on vanhempainrahakauden päättymisestä perusopetuksen alkuun lapsilla, jotka huoltajansa / huoltajiensa kanssa asuvat Sastamalassa • Laki lasten päivähoidosta 2 luku 11 a § • Lisätietoja varhaiskasvatuspalveluista löytyy varhaiskasvatuksen kotisivuilta www.sastamalankaupunki.fi→ Palvelut →Lapset ja nuoret →Varhaiskasvatus • Yhteyshenkilö varhaiskasvatuksen aluejohtaja Sari Välilä puh. (03) 5213 4121; sari.valila@sastamala.fi

48. EARLY EDUCATION • The available services are: daycare organised by the council, private daycare supported with private care benefit, or financial support for home education • Every child below the age of 7 (below the age of compulsory education) is entitled to early education if they and their parent(s) or carer(s) live in Sastamala • Early Education Act Chapter 2 Paragraph 11 a • Further information at the home page of early education www.sastamalankaupunki.fi→ Services → Children and young people → Early education • Contact person: early education district manager Sari Välilä, Tel. (03) 5213 4121; sari.valila@sastamala.fi

49. SASTAMALAN KAUPUNKI Lasten ja nuorten kotouttamista edistävät toimenpiteet

50. PERUSOPETUS • Tukee lasten ja nuorten kasvua ja oppimista • Opetuksen toteuttaminen: esiopetus, perusopetus: (luokanopetus vuosiluokat 1 – 6, aineenopetus vuosiluokat 7 – 9) • Opetuksen erityinen tuki: erityisopetus, oppilaanohjaus, oppilashuolto, aamu- ja iltapäivätoiminta sekä kerhotoiminta • Suomen perustuslaki, Perusopetuslaki 628/1998 ja –asetus 852/1998 • Lisätietoja löytyy perusopetuksen kotisivuilta www.sastamalankaupunki.fi → Palvelut → Lapset ja nuoret → Perusopetus • Yhteyshenkilö: perusopetuksen johtava rehtori Jouni Inna, puh. (03) 5213 4390; jouni.inna@sastamala.fi