Kartanpiirtäminen

1. Kartanpiirtäminen • piirtäminen tärkeä dokumentointitapa: • valokuvissa värierot eivät välttämättä näy ja värit muuttuvat • sanallisten kuvausten käyttö yksistään hankalampaa kuin kuvien • yksikkökaivauksessa jokaisesta yksiköstä oma kartta • tasokaivauksessa jokainen taso piirretään kartaksi • molemmissa profiilit kaivausalueen reunoista/keskeltä, rakenteiden puolituksesta • rakenteista (seinät, lattiat) omia karttoja/piirroksia • tulkintaa: miten maalajien/värien rajat menevät?, kaivauksenjohtajan ja piirtäjän kannattaa keskustella asiasta, jos rajat ovat kovin tulkinnanvaraisia Kenttätyökurssi/EMV

2. Piirustustarvikkeet • millimetripaperi (A4 ja A3) • millimetrimuovi (A3): kallista, erityinen filmilyijy • piirustusalusta: muovilevy ja metallinipsuja, maalarinteippi • lyijykynä, kumi, viivoitin (mittakaavaviivoitin) • rullamittoja, tuumastukkeja • lasta, harja • luoti (varsinkin rinteillä) • piirustuskehikko: • esim. 2 x 1 m kokoinen liikuteltava kevyt kehikko • sisälle ruudutus tietyin välein mittakaavsta riippuen • röykkiön kanssa käytännöllinen Kenttätyökurssi/EMV

3. Mittakaava ja periaate • mihin mittakaavaan? • alueen suuruudesta ja monimutkaisuudesta riippuen erilaisia • yleensä tasokartta 1:20, 1:25 tai 1:50 • detaljeja voi piirtää suuremmissa mittakaavoissa: 1:10, jopa 1:1 • profiilit yleensä 1:20 tai 1:25, yleensä suurempaan kuin tasokarttojen mittakaava • kopioidaan maassa näkyvät asiat mittakaavassa paperille eli ei tarvita taiteellisuutta • kaksiulotteista piirtämistä • mittakaavan säilyttäminen samana: kaikki asiat samassa mittakaavassa • 1:25 pienin piirrettävä kohde läpimitaltaan 2,5 cm, 1:50 5 cm jne. • rutiini syntyy melko nopeasti, aluksi joutuu mittaamaan kamalasti, mutta ajan myötä oppii sijoittamaan kohteet ruudulle oikein minimaalisella mittaamisella! Kenttätyökurssi/EMV

4. Piirtämään! • piirrettävä kohde ensin puhdistettu, valokuvattu • paperille merkitään piirrettävän alueen rajat/koordinaattipisteet • katsotaan käytännössä mitä piirretään: rajat voi vetää maahan • kuivan tason kastelu vesisuihkulla selventää värejä! • levitetään mitat: • koordinaatiston suuntiin yleensä • rullamitat pitkiin etäisyyksiin • tuumastukit lyhyisiin • suorakulmaisuus, suorat linjat, horisontaalisesti! • aina samaan kohtaan • mittaukset kohtisuoraan ylhäältä: jos katsoo vinosti, syntyy vääristymiä • ei kannata seisoa piirtämättömällä alueella Kenttätyökurssi/EMV

5. Lankojen kanssa • esim. tilanteessa, jossa ei voi käyttää koordinaattipisteitä • lanka horisontaalisesti piirrettävän alueen halki • poikittaislanka/-lankoja tarpeen mukaan suoraan kulmaan pitkittäistä vastaan • mittoja lankojen kohdille (jos tarvitsee) • piirretään lanka paperille ja ruvetaan mittaamaan siitä etäisyyksiä pisteisiin • mitataan pisteiden etäisyys langasta paperille mittakaavan mukaan • ei tarvitse noudattaa koordinaatistoa • langan päille tarkat koordinaatit ja sidotaan se kaivauksen koordinaatistoon Kenttätyökurssi/EMV

6. Yksikkökartta • yksikön määritetyt rajat • pintavaaitus (pohjavaaitus) • ei piirretä profiilia jokaisesta • kartassa näyttävä tarpeeksi monta koordinaattipistettä, jotta yksikön voi varmasti paikallistaa horisontaalisesti • selitysosa: paikan nimi, kaivausvuosi, päivämäärä, kaivausalue, yksikön numero, piirtäjän nimi • mittakaava • pohjoisnuoli • vaaituksista mielellään kaikki tieto: käytetty kiintopiste, koneen korkeus, mittauslukemat ja absoluuttiset korkeudet Kenttätyökurssi/EMV

7. Tasokartta • koko kaivausalue samalla tasolla, piirretään yhdelle kartalle • piirretään erilaisten maavärien rajat (myös luonnolliset), kivet, kannot, löytökeskittymät, kuoppien ja kohoumien reunat, hiililäntit • pintavaaitus, kivistä pinta- ja pohjavaaitus • selitystiedot: paikan nimi, kaivausvuosi, päivämäärä, kaivausalue, yksikön numero, piirtäjän nimi, mittakaava, pohjoisnuoli • karttamerkkien selitykset: voivat olla kuvauksiakin • jos käytetään rasterointeja tai tiettyjä merkkejä, niin samoja kaiken aikaa ja joka alueella • vaaitusluvut tulevat samaan karttaan: ei tiheitä/tummia merkkejä, kivet tyhjiksi alueiksi • kun kartta on piirretty, niin vaaitaan: • pinnat esim. metrin välein • isommista kivistä pinta ja jos ne poistetaan, niin pohja Kenttätyökurssi/EMV

8. Leikkaus- eli profiilikartta • kaivausalueen reunat, profiilikaistat, rakenteiden profiilit • ensin pystysuoriksi: tarkistus langan ja luodin avulla • pinta- ja pohjatasojen suhteen: • mittanauha profiilin pinnalle • vaaitaan tihein välein sekä pinta että pohja • merkitään vaaitetut pisteet kartalle oikeille paikoilleen ja korkeuksilleen • piirretään loput kerrosrajat yms. mitaten pinnasta • langoin: • yksi lanka keskelle profiilia ja mitta sitä pitkin • lanka profiilin yläpuolelle • useampia lankoja profiilin alueelle horisontaalisesti ja pystysuoraan • selitystiedot: paikan nimi, kaivausvuosi, päivämäärä, kaivausalue, piirtäjän nimi, mittakaava, piirtämissuunta tai profiilin ilmansuunta • korkeusjanat selkeästi molemmille puolille! Kenttätyökurssi/EMV

9. Kirjalliset muistiinpanot • päiväkirja: • kaivauksenjohtaja ja aluevalvojat pitävät jonkinlaista päiväkirjaa • vaihtelevasti erilaisia merkintöjä • yleisiä asioita: säätila, työntekijöiden määrä, työtunnit, vierailijat yms. • kaivausta koskevat muistiinpanot: tasokaivauksella kuvauksiakin • ajatuksia ja teorioita!: kokonaistulkinnan etenemisen seuraaminen mahdollista • jos lomakedokumentaatiota niin ei tarvitse kirjoittaa kuvauksia yksiköistä • luonnoksia ja jopa piirroksia: dokumentoinnin ja sen oikeellisuuden seuraaminen, havainnollistaa tulkintoja jne. • luetteloita kaikesta mahdollisesta: valokuvat, kartat, näytteet, erikoislöydöt, lomakkeelle tai vihkoissa Kenttätyökurssi/EMV

10. Takymetri (1) • ”elektro-optinen kulma- ja etäisyysmittauskoje, johon on yhdistetty tietokone laskentaa ja tietojen tallennusta varten” • arkeologiassa käytetty pääosin kahteen tarkoitukseen: • yleiskartoitus ja linjanveto • löytöjen tarkka talteenotto • mittaukseen tarvitaan: • koje (ja tallennusyksikkö, jos kojeessa ei ole omaa muistia) • prisma ja prismasauva, latantasaaja • jalat • virtalähde (akku) • kannettava mittaustiedon siirtoa varten Kenttätyökurssi/EMV

11. Takymetri (2) • prisma: heijastin, kiinnitetty prismasauvaan, jonka pituus säädettävissä, erilaisia sauvoja erilaisiin tarkoituksiin • takymetrin muisti: • sisäinen kovalevy = IMEM tai ulkoinen lisälaite = XMEM • jaettu kahteen tyyppiin: JOB ja AREA • AREA: tallennettu tunnettuja pisteitä asemointia yms. varten • JOB: kentällä tehdyn mittauksen tallennus • mittauksessa takymetristä infrapunasäde prismaan, josta heijastuu takaisin kojeeseen • optinen vaakakehä ja etäisyysmittaus laskevat vaakakiertymän ja etäisyyden eli X- ja Y-koordinaatit • Z-koordinaatti optisen pystykehän pystykietymän perusteella Kenttätyökurssi/EMV

12. Takymetri (3) • pystytys: • tunnetun pisteen (X, Y, Z) päälle tarkasti, kojeen korkeus pisteetä mitataan käsin • vapaa asemapiste: mikä tahansa piste, koje asemoitava vähintään kahden tunnetun pisteen avulla (eivät saa olla samassa linjassa toistensa tai takymetrin kanssa!) • asemointi: • koneelle kerrottava missä se on • tunnetut pisteet AREA-tiedostona • valitaan tarvittavat pisteet ja syötetään tieto kojeeseen • viedään prisma tunnetulle pisteelle ja mitataan • koje antaa omat koordinaattinsa, jotka tarkastettava Kenttätyökurssi/EMV

13. Takymetri (4) • mittauksessa koje siis laskee automaattisesti koordinaatit ja korkeudet, antaa mittapisteelle juoksevan numeron • muistettava muuttaa prisman korkeus kun se muuttuu! • mahdollista mitata: pisteitä, viivoja ja alueita • mittaustiedolle voi antaa myös ominaisuustietoja: esim. eri löytölajit, erilaiset topografiset kohteet, rakennusten osat • mittaustieto tallentuu JOB-tiedostoksi • työstä pidettävä kirjaa: helpottaa purkamista ja virheiden löytymistä • muisti rajallinen: tieto purettava esim. kannettavaan tietokoneeseen säännöllisesti, muokkaus ja esitys muiden ohjelmien kautta Kenttätyökurssi/EMV