M ritelm pyk l s d stekstin funktionaalisena jaksona
This presentation is the property of its rightful owner.
Sponsored Links
1 / 23

Määritelmäpykälä säädöstekstin funktionaalisena jaksona PowerPoint PPT Presentation


  • 68 Views
  • Uploaded on
  • Presentation posted in: General

Määritelmäpykälä säädöstekstin funktionaalisena jaksona. Vesa Heikkinen [email protected] Kielitieteen päivät, Tampere, 2. t oukokuuta 2013. Laatijan näkökulma, 1.

Download Presentation

Määritelmäpykälä säädöstekstin funktionaalisena jaksona

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Presentation Transcript


M ritelm pyk l s d stekstin funktionaalisena jaksona

Määritelmäpykälä säädöstekstin funktionaalisena jaksona

Vesa Heikkinen [email protected]

Kielitieteen päivät, Tampere, 2. toukokuuta 2013


Laatijan n k kulma 1

Laatijan näkökulma, 1

Määritelmien tarkoituksena on jäntevöittää ja tiivistää säädöstekstiä. Määritelmien avulla pitkät, monisanaiset ilmaukset tai kuvaukset voidaan korvata yhdellä lyhyehköllä termillä.

Yleiskieleen kuulumattomien ja muuten vaikeasti ymmärrettävien ilmaisujen käyttämistä säädöksissä on vältettävä. Jos niitä joudutaan käyttämään, ne on määriteltävä.

(LO 2010.)


Laatijan n k kulma 2

Laatijan näkökulma, 2

Pykälää käytetään, jos määritelmiä on paljon. Muutoin määrittely tekstin sisällä.

Määritellään vaikeasti ymmärrettävät ja yleiskielelle vieraat termit, joita säädöksessä tarpeen käyttää.

Yleiskielen sanoja ei tarvitse määritellä. Yleiskielen sanoille ei tavallisuudesta poikkeavaa sisältöä. Termi voitava korvata määritelmällä merkityksen muuttumatta.

(Honkanen 2013.)


Tutkijan n k kulma 1

Tutkijan näkökulma, 1

Juridinen kieli määritelmäpitoista.

Yleisenä tavoitteena se, että sanojen ja termien merkityksestä ei synny lain soveltamistilanteessa väärinkäsityksiä.

Tarkoituksena tulkinnanvaraisuuden vähentäminen. Erityisen seikkaperäinen määritelmä voi lisätä tulkinnanvaraisuutta.

(Mattila 2002.)


Tutkijan n k kulma 2

Tutkijan näkökulma, 2

Määritelmät luovat (toisinaan harhaanjohtavaa) vaikutelmaa oikeuskielen tarkkuudesta ja yksiselitteisyydestä.

Oikeuskäytäntö laajentaa tai supistaa laissa esitettyä määritelmää. Todellinen määritelmä ei siis käykään ilmi pelkästään kyseisestä säädöspykälästä.

(Mattila 2002.)


Tutkijan n k kulma 3

Tutkijan näkökulma, 3

Määritelmät olennaisia lakidiskurssissa. Perustehtävät: 1) estää monitulkintaisuutta, 2) taata lain soveltaminen tapaukseen.

Määritelmän on ajateltu viittaavan asian ”olemukseen” (Aristoteles). Nykyään ajatellaan pikemminkin, että määritelmä on suhteellinen käsite. Kyse vallasta ja valinnoista. Määritelmistä keskustellaan, esitetään argumentteja.

(Macagno 2010.)


Tutkijan n k kulma 4

Tutkijan näkökulma, 4

1) pragmaattinen funktio (käsitteen kuvaaminen tai uuden merkityksen vakiinnuttaminen termille)

2) propositionaalinen funktio (määritelläänkö esimerkkejä antamalla, esittämällä käsitteen peruspiirteet vai luettelemalla asian perusosat)

3) eri määrittelytavoilla erilaiset argumentatiiviset roolit lakidiskurssissa.

(Macagno 2010.)


Tutkimuskysymyksi s d skielihankkeessa

Tutkimuskysymyksiä säädöskielihankkeessa

Millaisissa säädöksissä määritelmiä ja määritelmäpykäliä käytetään? Millaisissa ei käytetä?

Kuinka usein määritelmiä käytetään? Mitä määritellään?Mitä ei?

Millaisia määritelmät ovat kielellisesti? Mikä on niiden suhde ymmärrettävyyteen?

Miten määriteltyjä sanoja ja termejä käytetään tekstissä?


Kysymyksi tekstilajista ja funktionaalisista jaksoista

Kysymyksiä tekstilajista ja funktionaalisista jaksoista

Erillinen määritelmäpykälä vs. määritelmät tekstissä – sama vai eri tehtävä?

Määritelmäpykälien sisäinen rakenne: eivät yhtenäisiä?

Määritelmäpykälien sisäviittaukset ja viittaukset ulos: hajottavat?

Määritelmäpykälien oletetut tehtävät ja todelliset tehtävät: ristiriita?


Kuinka monessa s d ksess on m ritelm pyk l

Kuinka monessa säädöksessä on määritelmäpykälä?


Montako m ritelt v sanaa tai termi pyk l ss keskim rin on

Montako määriteltävääsanaa tai termiä pykälässä keskimäärin on?


Mit m ritell n mit ei esimerkkin vanhuspalvelulaki

Mitä määritellään? Mitä ei?Esimerkkinä vanhuspalvelulaki

MÄÄRITELLÄÄN: ikääntynyt väestö; iäkäs henkilö; toimintayksikkö.

EI MÄÄRITELLÄ: hyvinvointi, itsenäinen suoriutuminen, sosiaalipalveluiden riittävyys ja laatu, yhdenvertaisuus, riittävät voimavarat, sosiaali- ja terveyspalvelujen laadukas järjestäminen, pitkäaikainen hoito ja huolenpito.


Laki porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista

Laki porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista

porotalous, luontaiselinkeino, luontaiselinkeinoon liittyvä elinkeino

porotaloustila, porotalousyritys, luontaiselinkeinotila, luontaiselinkeinoyritys

saamelaisten kotiseutualue

rahoitus, julkinen rahoitus, yksityinen rahoitus, tuki, muu tuki, tuettava toimenpide, investointi, hyväksytty luotonantaja, keskusrahalaitos


Mit m ritell n mit ei yleistyst

Mitä määritellään? Mitä ei?Yleistystä

yleiskielisiä ja erikoiskielisiä sanoja

säädöksen olennaiseen topiikkiin eri tavoin liittyviä asioita

säädöksissä mainittuja muita tekstejä

säädökseen liittyviä viranomaisia, organisaatioita tms.

jne.


Miten m ritell n

Miten määritellään?

X:llä Y:tä

X:llä Y:tä, joka… (ja joka…) jne.

ilmalla

ilmanlaadun seurannalla, pitkän ajan tavoitteella

kriittisellä tasolla, kansallisella altistumisen pitoisuuskatolla

hengitettävillä hiukkasilla


Miten m riteltyj termej k ytet n s d ksess

Miten määriteltyjä termejä käytetään säädöksessä?

Käytetään toisten termien määritelmissä: syntyykö kehiä?

Käytetään muualla kuin määritelmäpykälässä: Oletetaanko tutuiksi vai ei? Käytetäänkö määritelmän mukaisesti? Tuoko käyttö määritelmään lisämerkityksiä? Jne.


Alustavia tuloksia kootusti 1

Alustavia tuloksia kootusti, 1

Säädöksissä on selviä muodollisia osia (nimike, johtolause, pykälät, voimaantulosäännös; osat > luvut > pykälät > momentit > kohdat > alakohdat), mutta tekstien funktionaalinen jaksottuminen ei ole yhtä selvää.

Määritelmäpykälä ei ole säädöksen pakollinen jakso. Läheskään kaikissa säädöksissä ei siis ole määritelmäpykäliä. Toisaalta määritelmiä on muissakin pykälissä kuin määritelmäpykälissä.


Alustavia tuloksia kootusti 2

Alustavia tuloksia kootusti, 2

Määritelmäpykäliä on monenlaisia. Ne poikkeavat toisistaan siinä, mitä määritellään ja miten määritellään.

Määriteltävänä on sekä yleiskielisiä sanoja että erikoiskielisiä termejä.

Määritelmissä viitataan toisiin määritelmiin ja muihin teksteihin.


G enren ja ymm rrett vyyden pohdintaa

Genren ja ymmärrettävyyden pohdintaa

Miten säädösten heterogeenisyys (määritelmämielessä) vaikuttaa mahdollisuuksiin ymmärtää niitä?

Määritelmät eivät sanakirjamääritelmiä!

Saavutettavuus? Pääsy?

Millaista genretietoisuutta edellytetään säädösten laatijoilta, soveltajilta ja muilta käyttäjiltä?


Mit voisi tehd tosin

Mitä voisi tehdä tosin?

Kohti yleiskielistä määrittelyä?Sanaston ja rakenteiden yksinkertaistaminen.

Määriteltävien asioiden ryhmittely pykälän sisällä > ryhmittelylogiikka ja -perusteet?

Määritelmäpykälien ”itseriittoisuus”? Ei (avaamattomia) viittauksia toisiin pykäliin eikä teksteihin?

Genren systemaattisuus: Pykälä pakolliseksi jaksoksi? Suhde oikeustieteen termitietokantaan tms.? Verkon keinot?


L hteet 1

Lähteet, 1

Heikkinen, Vesa (2012). Ymmärrettävyystutkimuksen kysymyksiä. Kielikuvia 2: 40–44.

Heikkinen, Vesa & Hanna Hämäläinen (2011). Onko laki sama kaikille? Lakitekstien viittaukset. Kielikello 4: 4–7.

Heikkinen, Vesa, Eero Voutilainen, Petri Lauerma, Ulla Tiililä & Mikko Lounela toim. (2012). Genreanalyysi – tekstilajitutkimuksen käsikirja. Helsinki: Gaudeamus.

Honkanen, Tiina (2013). Säädöstekniikka. Luento Joensuussa 9.1.2013. Oikeusministeriö. http://wanda.uef.fi/oikeustieteet/luennot12-13/joensuu2013.pdf. Haettu 25.4.2013.

Kotus = Kotimaisten kielten keskus. Säädöskieli ja sen ymmärrettävyys -hankkeen verkkosivu. http://www.kotus.fi/index.phtml?s=3938. Haettu 28.2.2013.

Macago, Fabrizio (2010). Definitions in Law. Bulletin Suisse de LinguistiqueAppliquée. Vol. 2, pp. 199–217. Available at SSRN: http://ssrn.com/abstract=1742946. Haettu 25.4.2013.


L hteet 2

Lähteet, 2

LO (2010) = Lainlaatijan opas. Osa 2. Lakitekniikka. Oikeusministeriö. http://www.om.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/432010lainlaatijanopas-osa2.lakitekniikka/Files/43_2010_Lainlaatijan_opas.pdf. Haettu 25.4.2013.

Mattila, Heikki (2002). Vertaileva oikeuslingvistiikka. Helsinki: Kauppakaari. Lakimiesliiton Kustannus.

Mattila, Heikki (2012). Oikeustieteentermityö. http://blogs.helsinki.fi/tieteentermipankki/2012/06/26/oikeustieteen-termityo/. Haettu 25.4.2013.

Shore, Susanna (2012). Systeemis-funktionaalinen teoria tekstien tutkimisessa. Teoksessa Vesa Heikkinen, Eero Voutilainen, Petri Lauerma, Ulla Tiililä & Mikko Lounela toim.: Genreanalyysi – tekstilajitutkimuksen käsikirja, 158–185. Helsinki: Gaudeamus.


Kiitos

Kiitos!


  • Login