Metso metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016
Download
1 / 37

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 - PowerPoint PPT Presentation


  • 146 Views
  • Uploaded on

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016. 5.5.2011 Juha Juuti. Kuva: Juha Juuti. Mikä on METSO?. Valtioneuvosto päätti maaliskuussa 2008 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toiminta-ohjelmasta vuosille 2008-2016 (METSO-ohjelma)

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about ' METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016' - dick


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
Metso metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016

METSOMetsien monimuotoisuudentoimintaohjelma 2008-2016

5.5.2011 Juha Juuti

Kuva: Juha Juuti


Mik on metso
Mikä on METSO?

Valtioneuvosto päätti maaliskuussa 2008 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toiminta-ohjelmasta vuosille 2008-2016 (METSO-ohjelma)

  • METSO –ohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen ja vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys vuoteen 2016 mennessä.

  • Valtioneuvoston asettamissa tavoitteissa yksityisten maanomistajien vapaaehtoisesti tarjoamia alueita perustetaan yksityisiksi luonnonsuojelualueiksi tai hankitaan valtiolle yhteensä 96000 ha vuoteen 2016 mennessä.

  • Lisäksi yksityismetsissä lisätään monimuotoisuutta turvaavia kohteita 82000-173000 ha vuoteen 2016 mennessä. Näihin kohteisiin sisältyy 400-800 kpl luonnonhoitohankkeita.

Kuva: Juha Juuti


Metso turvaa monimuotoisuutta
METSO turvaa monimuotoisuutta

  • METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus

  • Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia tai taantuvia lajeja ja luontotyyppejä

  • METSOlla voidaan samalla edistää luonnon virkistyskäyttöä ja yritystoimintaa sekä huolehtia maisemasta

Kuva: Juha Juuti

Kuva: Juha Juuti


Luonnontieteelliset valintaperusteet

  • I, II ja III luokan kohteet eroavat monimuotoisuusmerkitykseltään toisistaan

    - Ensimmäisen (I) ja toisen (II) luokan kohteet ovat jo tällä

    hetkellä monimuotoisuudelle merkittäviä ja METSO-kohteiksi

    sopivia. (Luokassa I puustoltaan luokkaa II vanhempia ja

    runsaslahopuustoisempia tai lajistoltaan arvokkaampia)

    - Kolmannen luokan III kohteet ovat luontoarvoiltaan kehittyviä,

    usein luonnonhoitoa tarvitsevia kohteita ja niiden merkitykseen

    vaikuttaa sijainti muiden monimuotoisuuskohteiden tuntumassa

  • Kohteita voi verrata tarkasteltavan alueen samaa kasvupaikka-

    tyyppiä edustaviin hoidettuihin talousmetsiin, joista ne eroavat muun

    muassa puuston rakennepiirteiden monimuotoisuuden perusteella

    tai elinympäristön muiden ominaispiirteiden suhteen.

4


Luonnontieteelliset valintaperusteet

  • Valintaperusteet on esitelty elinympäristöittäin

  • Monimuotoisuuden kannalta merkittäviä elinympäristöjä:

  • Lehdot

  • Runsaslahopuustoiset kangasmetsät

  • Pienvesien lähimetsät

  • Puustoiset suot

  • Metsäluhdat ja tulvametsät

  • Harjujen paahdeympäristöt

  • Maankohoamisrannikon metsät

  • Puustoiset perinneympäristöt

  • Kalkkikallioilla kasvavat metsät

  • Metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot


Luonnontieteelliset valintaperusteet
Luonnontieteelliset valintaperusteet

  • Monimuotoisuuden kannalta merkittäviä rakennepiirteitä, ekologisia vaihtelusuuntia ja muita elinympäristöjen ominaisuuksia:

  • Lahopuu: lahot maapuut, pökkelöt, kelot, pystypuut, kolopuut, tuulenkaadot

  • Kookkaat ja vanhat lehtipuut: haavat, koivut, raidat, pihlajat

  • Jalot lehtipuut

  • Palanut järeä puuaines

  • Lehtoisuus, korpisuus, lähteisyys, tihkuisuus, luhtaisuus ja lettoisuus

  • Pohjavesivaikutus, kalkkivaikutus, ravinteinen kallioperä

  • Luonnontilainen tai ennallistamiskelpoinen vesitalous; sekä

  • Puuston erirakenteisuus, latvusaukkoisuus


Metson eteneminen
METSOn eteneminen

Hakemusten käsittelyaika vaihtelee 0,5-1 vuoteen


Pysyv suojelu

SUOJELUMUODOT

  • Pysyvä suojelu

  • Määräaikainen suojelu

Pysyvä suojelu

Kun metsäalue suojellaan pysyvästi, se on poissa metsätalouskäytöstä, mutta esimerkiksi virkistyskäyttöä suojelu ei yleensä rajoita. Metsän pysyvän suojelun vaihtoehtoja on kolme

Yksityisen suojelualueen perustaminen

Alueen myyminen valtiolle

Alueen vaihto valtion maahan


Yksityinen suojelualue
Yksityinen suojelualue

  • Yksityisen suojelualueen perustaminen soveltuu metsänomistajille, jotka haluavat säilyttää alueen omistuksen ja mahdollisuuden vaikuttaa alueen luonnonhoitoon.

  • Yksityisen suojelualueen rauhoitusmääräykset räätälöidään aluekohtaisesti yhteistyössä maanomistajan kanssa.

Kuva: Juha Juuti


Alueen myynti valtiolle
Alueen myynti valtiolle

  • Alueen myyminen valtiolle on vaihtoehto niille, jotka haluavat luopua suojeltavasta kohteesta kokonaan.

  • Kaupan kohteena voi olla kokonainen metsätila tai määräala.

  • Metsähallitus vastaa valtion metsien hallinnasta ja voi tehdä suojelualueilla luonnonarvoja parantavia hoitotoimenpiteitä.

Alueen vaihto

  • Vaihtomaiden saatavuus vaihtelee maan eri osissa.

  • Alueen vaihto valtion maahan on sopiva vaihtoehto

  • metsänomistajille, jotka haluavat suojella kohteen,

  • mutta jatkaa toisaalla metsätalouden harjoittamista.


M r aikainen suojelu

Luonnonsuojelulain mukainen määräaikainen suojelu

Määräaikainen suojelu

  • Luonnonarvoiltaan merkittäviä METSO-ohjelman elinympäristöjä voidaan perustaa luonnonsuojelulain nojalla määräaikaisiksi suojelualueiksi.

    • Suojelujakson pituus määritellään luonnonarvojen ja maanomistajan toiveiden perusteella. Tavallisesti se on 20 vuotta.

    • Soveltuu kohteille, joiden luonnonarvot muuttuvat nopeasti (esim. metsittynyt pelto ennallistetaan lehdoksi)

Luonnonsuojelulain mukaiset määräaikaiset suojelualueet

Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaiset

ympäristötukisopimukset

Ympäristötukisopimukset

  • Kestävän metsätalouden rahoituslain mukainen ympäristötukisopimus tehdään kymmeneksi vuodeksi kerrallaan

    • Tyypillisiä ympäristötukikohteita ovat esimerkiksi metsälain suojaamat tärkeät elinympäristöt


Metsäluonnonhoito

  • Luonnonhoito voi olla luonnonarvojen ylläpitämistä, lisäämistä tai metsän palauttamista luonnontilaisemmaksi.

  • Luonnonhoitotyöt suunnitellaan yhdessä metsänomistajan kanssa eikä metsänomistajalle aiheudu hoidosta kuluja.

  • Luonnonhoitotöitä voidaan tehdä suojeltujen METSO elinympäristöjen lisäksi myös sellaisilla kohteilla, joihin ei liity määräaikaista tai pysyvää suojelupäätöstä

Esimerkkejämetsäluonnonhoidosta

  • Vesitaloudeltaan muuttuneet pienvedet

    • lähteet ja purot

  • Ojitetut korvet, letot ja muut rehevät puustoiset suot

  • Harjujen paahdeympäristöt

  • Puustoiset perinneympäristöt

  • Hoitoa tarvitsevat lehdot

    • esim. jalopuustoiset tai lehtipuuvaltaiset


Metso on hyv tulol hde

Korvaukset pysyvästä suojelusta

METSO on hyvä tulolähde

  • Yksityisen suojelualueen perustaminen: metsänomistajalle korvataan rauhoituksesta aiheutuvat taloudelliset menetykset

  • Korvaus sovitaan maanomistajan kanssa, ja se perustuu pääsääntöisesti alueen puuston arvoon

  • Korvaus on verovapaata

Alueen myynti valtiolle

METSO-ohjelman mukaisesta vapaaehtoisesta suojelusta maksetaan korvausta metsänomistajille, jotka haluavat perinteisen metsätalouden ohella vaikuttaa Suomen metsäluonnon monimuotoisuuteen.

  • Kauppahintana käytetään alueen käypää hintaa, joka lasketaan pääsääntöisesti metsätaloudellisten arvojen perusteella

  • Yksityishenkilölle kaupasta saatu tulo on verovapaata

  • Esimerkki

    • Jos metsänomistaja myy maataan valtiolle luonnonsuojelualueeksi esimerkiksi 100 000 eurolla, verottaja ei peri myyntivoiton veroa lainkaan. Jos myy alueen yksityiselle, niin verottaja lähestyy useimmiten 16 800 euron laskulla.


Vaihto valtion maahan
Vaihto valtion maahan

  • Vaihto valtion maahan on mahdollista jos tarjolla on sijainniltaan ja arvoltaan sopivaa vaihtomaata

Kuva: Juha Juuti


Korvaukset m r aikaisesta suojelusta
Korvaukset määräaikaisesta suojelusta

  • Metsätalouden ympäristötuki

    • Laskennan pohjana käytetään kohteelta välittömästi hakattavissa olevan puuston määrää

    • Korvausten laskennassa käytetään vuosittain vaihtuvia keskikantohintoja

    • Korvaus on verovapaata

  • Luonnonsuojelulain mukainen määräaikainen rauhoitus

    • Maanomistajalle korvataan suojelun ajalta aiheutuvan taloudellisen hyödyn menetys, arvioidaan tapauskohtaisesti

    • Korvaus on verovapaata


Luonnonhoidosta kulukorvauksia
Luonnonhoidosta kulukorvauksia

  • Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisessa luonnonhoitohankkeessa tuki kattaa luonnonhoidon suunnittelun ja toteutuksen kulut METSO –ohjelmaan soveltuvassa elinympäristössä

  • Luonnonhoitotöistä ja -korvauksista sopiminen voi liittyä myös määräaikaiseen tai pysyvään suojelupäätökseen

  • Metsänomistaja saa hoidetun tai kunnostetun luontokohteen

Korven vesitalous on palautunut ennalleen

Kuva: Juha Juuti



Kaakkois suomen metsien suojelutaso
Kaakkois-Suomen metsien suojelutaso Etelä-Karjalassa 2005-2010

  • Etelä-Karjalan maapinta-ala on n. 567000ha, josta metsäalueita on suojelun piirissä n. 0,15%

  • Kymenlaakson maapinta-ala on n. 511000ha, josta metsäalueita on suojelun piirissä n. 0,4%

  • Kokonaismaapinta-ala on n. 1078000ha ja suojeltuja metsäalueita n. 0,26%


”Suomen luontotyyppien uhanalaisuus” -arvioinnissa vuonna 2008 arvioitiin koko maan tasolla yhteensä 73 metsäluontotyypin uhanalaisuus

  • Uhanalaisiksi (CR,EN,VU) Etelä-Suomen luontotyypeistä arvioitiin 75%

- CR äärimmäisen uhanalainen

- EN erittäin uhanalainen

- VU vaarantunut

- NT silmälläpidettävä

- LC säilyvä

Kuva: Juha Juuti


Suomessa on 77 suoluontotyyppi joiden uhanalaisuus on selvitetty 2003 2007

Suomessa on 77 suoluontotyyppiä, joiden uhanalaisuus on selvitetty 2003-2007.

Etelä-Suomensoista 77% on uhanalaisia, silmälläpidettäviä19% ja vain 4% on arvioitu säilyviksi.

Korvet, letot, neva- ja lettokorvet ovat kaikkein uhanalaisimpia.

- CR äärimmäisen uhanalainen

- EN erittäin uhanalainen

- VU vaarantunut

- NT silmälläpidettävä

- LC säilyvä

Kuva: Juha Juuti


Etelä-Suomen suoluontotyyppien määrä on 52, joista uhanalaisia (CR, EN, VU) on 40 (77%) ja silmälläpidettäviä (NT) 10 (19%) sekä säilyviksi (LC) arvioituja 2 (4%).

K korvet

NLK nevat- ja lettokorvet

R rämeet

NLR nevat- ja lettorämeet

N nevat

Le letot

Lu luhdat


Muutamia kuvia toteutuneesta metso kohteesta
Muutamia kuvia toteutuneesta uhanalaisia (CR, EN, VU) on 40 (77%) ja silmälläpidettäviä (NT) 10 (19%) sekä säilyviksi (LC) arvioituja 2 (4%).METSO -kohteesta

Kuva: Juha Juuti


Metso suojelukohde ruokolahdella

METSO –suojelukohde Ruokolahdella uhanalaisia (CR, EN, VU) on 40 (77%) ja silmälläpidettäviä (NT) 10 (19%) sekä säilyviksi (LC) arvioituja 2 (4%).

Kuva: Juha Juuti


Luonnon monimuotoisuutta edist v mets nhoitoa
Luonnon monimuotoisuutta edistävää metsänhoitoa uhanalaisia (CR, EN, VU) on 40 (77%) ja silmälläpidettäviä (NT) 10 (19%) sekä säilyviksi (LC) arvioituja 2 (4%).

Kuva: Juha Juuti


Haavat ovat t rkeit monimuotoisuudelle
Haavat ovat tärkeitä monimuotoisuudelle uhanalaisia (CR, EN, VU) on 40 (77%) ja silmälläpidettäviä (NT) 10 (19%) sekä säilyviksi (LC) arvioituja 2 (4%).

Kuva: Juha Juuti


Lahopuuta tikoille
Lahopuuta tikoille uhanalaisia (CR, EN, VU) on 40 (77%) ja silmälläpidettäviä (NT) 10 (19%) sekä säilyviksi (LC) arvioituja 2 (4%).

Kuva: Juha Juuti


Kuva: Juha Juuti uhanalaisia (CR, EN, VU) on 40 (77%) ja silmälläpidettäviä (NT) 10 (19%) sekä säilyviksi (LC) arvioituja 2 (4%).


Pohjantikan elinpiirien suojeluun tulee panostaa

Pohjantikan elinpiirien suojeluun tulee panostaa ! uhanalaisia (CR, EN, VU) on 40 (77%) ja silmälläpidettäviä (NT) 10 (19%) sekä säilyviksi (LC) arvioituja 2 (4%).

- Eteläsuomen vanhat kuusimetsät ovat vähentyneet

merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana

=> Kaikki vanhat kuusimetsät tulee säilyttää

luonnontilaisina tai luonnontilaisen kaltaisina

Kuva: Juha Juuti


Suo j tetty luonnontilaan
Suo jätetty luonnontilaan uhanalaisia (CR, EN, VU) on 40 (77%) ja silmälläpidettäviä (NT) 10 (19%) sekä säilyviksi (LC) arvioituja 2 (4%).

Kuva: Juha Juuti


Korpi
Korpi uhanalaisia (CR, EN, VU) on 40 (77%) ja silmälläpidettäviä (NT) 10 (19%) sekä säilyviksi (LC) arvioituja 2 (4%).

Kuva: Juha Juuti


Korpi1
Korpi uhanalaisia (CR, EN, VU) on 40 (77%) ja silmälläpidettäviä (NT) 10 (19%) sekä säilyviksi (LC) arvioituja 2 (4%).

Kuva: Juha Juuti


Ruoho ja hein korpi
Ruoho- ja heinäkorpi uhanalaisia (CR, EN, VU) on 40 (77%) ja silmälläpidettäviä (NT) 10 (19%) sekä säilyviksi (LC) arvioituja 2 (4%).

Kuva: Juha Juuti


Muurainkorpi
Muurainkorpi uhanalaisia (CR, EN, VU) on 40 (77%) ja silmälläpidettäviä (NT) 10 (19%) sekä säilyviksi (LC) arvioituja 2 (4%).

Kuva: Juha Juuti


Kiitos mielenkiinnosta
Kiitos mielenkiinnosta ! uhanalaisia (CR, EN, VU) on 40 (77%) ja silmälläpidettäviä (NT) 10 (19%) sekä säilyviksi (LC) arvioituja 2 (4%).

Kuva: Juha Juuti


Kiitos mielenkiinnosta1
Kiitos mielenkiinnosta ! uhanalaisia (CR, EN, VU) on 40 (77%) ja silmälläpidettäviä (NT) 10 (19%) sekä säilyviksi (LC) arvioituja 2 (4%).

Kuva: Juha Juuti


Metso on mets nomistajan valinta suomen mets luonnon hyv ksi
METSO on metsänomistajan valinta Suomen metsäluonnon hyväksi

  • Jos olet kiinnostunut METSO-ohjelmasta ja haluat selvittää, onko metsässäsi siihen soveltuvia kohteita, ota yhteyttä

  • Email: [email protected] tai GSM 0500221213

  • Lisätietoa: www.metsonpolku.fi


ad