Taloudellisen avustamisen periaatteet ja toimintamallit

1. Taloudellisen avustamisen periaatteet ja toimintamallit Kirkon diakoniarahasto 2013

2. Taloudellisen avustamisen prosessikaavio DTT + asiakas DTT + asiakas HPK / KDR

3. Taloudellisen avustamisen prosessimalli PRO sosiaalityöntekijä sosiaalityöntekijä velkaneuvoja DTT + asiakas DTT + asiakas velkojat Muut tukihenkilöt Muut tukihenkilöt HPK / KDR

4. 1. Selvittelyvaihe • Mitä on tapahtunut? • Äkillinen tapaus: tulipalo, kiireellinen poismuutto hometalosta, läheisen kuolema tai vakava onnettomuus, perheväkivalta • Pitkään kehittynyt tilanne, joka nyt kärjistynyt kiireelliseksi: sähköt katkaistu tai katkaisu-uhka, häätöpäätös tullut, avio/avoero voimaan, konkurssi tai sen uhka, irtisanominen tai sen uhka, etuudelta toiselle siirtymävaihe, huostaanotto • Pitkäkestoinen vaikea tilanne: sairaus, pienet tulot (työttömyys, pieni eläke, yh), päihdeongelma, ylivelkaantuminen

5. 1. Selvittelyvaihe B • Mikä on taloudellinen tilanne? • Äkilliset: vaikka normaalitilanteessa selviäisi, oleellista on tämän hetken selviytyminen. Onko rahaa ruokaan, mistä asunto täksi yöksi? • Pitkittyneestä kriisiksi: Rauhoita mieli, mikä on tarpeellinen paniikin aste (yleensä pienempi kuin asiakkaan tunne edellyttäisi)? Toimi sen mukaan, eli joko äkillisten tai pitkäkestoisten tavalla. • Pitkäkestoiset: Kuukausittaiset nettotulot - asuminen - sairaskulut= sosiaalitoimen perusosa eli normi. Jääkö normivajetta? Onko haettu toimeentulotukea? Mitä velkoja, osamaksuja, rästilaskuja, vippejä jne. on? Millä summalla lyhentää niitä? Mitä muita menoja on kuukausittain (eli onko niiden osuus enemmän kuin normi sallisi?)

6. 2. Toimintavaihe, paikallinen yhteistyö • Äkilliset: Kartoita avun lähteet. SPR edellyttää avun hakemista tuntien, korkeintaan päivän sisään tapahtuneesta. Sosiaalitoimella suuri vastuu kriisistä selviämiseen, joskin resurssit rajalliset. Tuttavat, suku, lahjoitukset. • Pitkittyneestä kriisi: Sähköt ja veden sekä lapsiperheen osalta asumisen turvaa sosiaalitoimi. Laskujen meno ulosottoon ei ole kriisi. Etuuden viivästyessä sosiaalitoimi myöntää tukea ja perii sen takaisin etuuden tultua. Henkinen tuki tärkeää.

7. 2. Toimintavaihe, paikallinen yhteistyö B • Pitkäkestoiset: • etuuksien tarkistaminen: asumistuki, lapsilisä (yh-korotus), elatustuki, päiväraha, toimeentulotuki. Onko haettu? Myös silloin syytä hakea, vaikka ei ehkä saa. Varsinkin, jos sairauskuluja enemmän. • Velkatilanteen tarkistaminen. Mitä kaikkea maksamatonta on? Pankkilainat, osamaksut, rästilaskut, perintään edenneet laskut, ulosotto, luottokortit, vipit? Lyhennyssuunnitelman muutos? Lyhennysvapaat? Mikä osuus veloista (varsinkin perinnässä ja ulosotossa) on pääomaa ja mikä korkoja ja kuluja? Mieti, selvitätkö itse, asiakas itse vai velkaneuvoja? • Kulutuksen tarkistaminen, mihin raha menee?

8. Kestoaiheita taloudenhallinnasta • ”Luottotietojen menettäminen ei tule kysymykseen” • Suomi on pullollaan maksuhäiriöisiä. Elämä jatkuu, velat maksetaan sitten kun pystytään. Toki moni asia vaikeutuu, mutta elämä ei lopu. • Raha ei riitä elämiseen (vuokraan, ruokaan) • Ensin on maksettava vuokra, vesi, sähkö ja ruoka ja sitten vasta velat, jos jää rahaa. EI toisinpäin. Elämiseen aina on rahaa, velkojenmaksuun ei aina. • Ei sossusta mitään saa • Normit ovat tiukat eikä toimeentulotukena kuulukaan maksaa kenenkään velkoja. Sosiaalitoimi kuitenkin turvaa elämistä silloin kun tuloja ei ole. Apua kannattaa hakea varsinkin silloin, kun sairaskulut ovat kasvaneet huomattavasti. • Avun hakeminen viime tipassa • On toki hyvä, jos työntekijä voi venyä ”vihreiden” kanssa. Tärkeää itse huomata ja korostaa asiakkaalle, että pitkään jatkunut velkaantuminen ei korjaannu hetkessä. Tavoitteena on tasapainoinen talous, mutta tässä välissä saattavat luottotiedotkin mennä väliaikaisesti. • Sama tilanne taas kuukauden kuluttua • Tämän vuoksi talouden selvittäminen on tärkeää! Avustetaan niin, että se muuttaa jotain. • Toisaalta diakonia on luonteeltaan luottavaa. Huomisesta ei kukaan tiedä. Epäonnistua saa uudelleen, mutta avustusta ei silti ehkä saa kuin kerran.

9. Diakonianavustustoiminnanulottuvuudet AINEELLINEN HENKINEN HENGELLINEN Elina Juntunen / Viimeisellä luukulla 2006

10. 3. Kirkon osuus taloudellisen avustamisen verkostotyössä • Taloudellista avustamista (auttamista) on jo kaikki tämä, eli kun selvitetään taloustilannetta ja etsitään yhdessä yhteistyötahojen kanssa ratkaisuvaihtoehtoja. • Keskeisintä on dtt:n antama toivon näkökulma rinnalla kulkien, kuunnellen ja todesta ottaen. • Joskus on hyvä sen lisäksi käyttää kirkon mahdollisuuksia rahalliseen tukeen. • Kirkon avustuskanavat: seurakunnan, (rovastikunnan), seurakuntayhtymän, hiippakunnan ja Kirkon diakoniarahasto. Haetaan summan mukaisesti, ei jokaisesta vaan siitä, mitä avun tarve edellyttää.

11. 3. Kirkon osuus taloudellisen avustamisen verkostotyössä B • Äkilliset: KDR avustaa max 4 000€ tulipalo- ja homevauriotapauksissa kodin hankintoihin. • Pitkittyneestä kriisi: Kriisitilanteen laskuja voi maksaa, joskin harkintaa käyttäen. Ilman taloustilanteen selvitystä sama kriisi on kohta edessä. Osana kokonaistilanteen ratkaisua. • Pitkäkestoiset: Oleellisinta saada talous pysyvästi paremmalle tolalle. Keskeisintä syy, miksi tilanteeseen ollaan jouduttu. Apu voidaan kohdentaa velkaan tai laskuihin. Voiko velkatilanteen ratkaisuun käyttää sovittelua? Ennen avustusta käytettävä lyhennysvapaat, mahdollisen omaisuuden realisointi (ei asunto tai auto ainakaan ensimmäiseksi) ym. omat keinot.

12. kolmen polun reittikaavio

13. Avustushakemuksen täyttämisestä • Jo aluksi selvitä tulot, menot ja velat (=lainat, osamaksut, rästilaskut, luottokortit, ulosotto, perintätoimistot, vipit jne.), sillä vain niiden perusteella osaat arvioida, tarvitaanko avustusta. • Kirjaa hakemukseen taloustilanne tällä hetkellä. Jos on normivajetta, sos. toimen kantaa kysytään joka tapauksessa, joten laita asiakkaan kanssa se vireille. • Kirjoita tekstiosaan mahdollisimman perusteellisesti miten tähän tilanteeseen on tultu ja mitä on jo tehty. • Kirjoita oma näkemyksesi avun perusteista. Miksi juuri tätä asiakasta tulisi auttaa tällä tavalla? • Ei niittejä, vain harkiten liitteitä

14. Avustushakemuksen täyttämisestä B

15. Omassa seurakunnassa hyvä tehdä: • Keskustella tyypillisistä asiakastilanteista ja luoda toimintamallit • Tehdä prosessikuvaus päätösten tekemisestä. • Huom! Valitusoikeus kaikkiin virkamiespäätöksiin. Diakonia-avustusten kohdalta ei päätöksen sisältöön (ei subjektiivista oikeutta avustukseen) vaan päätöksentekotapaan. Valitusoikeus syytä ottaa todesta sikäli, että päätösten on oltava johdonmukaisia ja perusteltavissa. • Seurata budjetin käyttöä säännöllisesti • Raportoida sovitusti avustuksista luottamushenkilöille • esim. summat, käyttökohteet, ahdingon alkusyyt ym. asioita vuositason yhteissummina

16. Hyödyllisiä verkko-osoitteita • Toimeentulotuen perusosa ja soveltamisohjeet löytyvät kaupungin sosiaalipalvelujen sivuilta. • Monipuoliset tiedot esim. Tampereen ja Lahden kaupungin sivuilla • www.raha-asiat.fi (Kuluttajaliitto) • www.takuu-saatio.fi • www.martat.fi/rahat • http://sakasti.evl.fi/diakoniarahasto/ • Diakonia-lehti 1/2010 Kohtuullinen elämä, • Monia hyviä kirjoituksia, esim. ”Kohtuuttoman elämän keventäminen” s. 20–21 (Titi Gävert) • http://sakasti .evl.fi → Tutkimukset ja julkaisut → Lehdet → Diakonia-lehti

17. Toivon näkökulma on tärkeintä!