Korkeakoulujen valtakunnallinen tietovaranto osana opiskelun ja opetuksen tukipaveluiden kehitystä
This presentation is the property of its rightful owner.
Sponsored Links
1 / 40

Korkeakoulujen valtakunnallinen tietovaranto osana opiskelun ja opetuksen tukipaveluiden kehitystä PowerPoint PPT Presentation


  • 66 Views
  • Uploaded on
  • Presentation posted in: General

Korkeakoulujen valtakunnallinen tietovaranto osana opiskelun ja opetuksen tukipaveluiden kehitystä. 14.11.2012 , Antti Mäki www.csc.fi/opi. Eri palvelut, jotka käsittelevät eri tietovarantoja eri lähteistä reaaliaikaisesti. Tietovarannon tiedot palveluiden käytössä: 1. askel (lain nojalla).

Download Presentation

Korkeakoulujen valtakunnallinen tietovaranto osana opiskelun ja opetuksen tukipaveluiden kehitystä

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Presentation Transcript


Korkeakoulujen valtakunnallinen tietovaranto osana opiskelun ja opetuksen tukipaveluiden kehityst

Korkeakoulujen valtakunnallinen tietovaranto osana opiskelun ja opetuksen tukipaveluiden kehitystä

14.11.2012, Antti Mäki

www.csc.fi/opi


Tietovarannon tiedot palveluiden k yt ss 1 askel lain nojalla

Eri palvelut, jotka käsittelevät eri tietovarantoja eri lähteistä reaaliaikaisesti

Tietovarannon tiedot palveluiden käytössä: 1. askel (lain nojalla)

Opintosuoritukset,

Opiskeluoikeudet,

LK-ilmoittautumiset

kerran kk –

kerran vrk,

eräsiirto

reaaliaikaisesti,

ws-soap

Nykyiset lähdejärjestelmät, jotka käsittelevät kaikkia tietoja monoliittisesti


Korkeakoulu tietovaranto j rjestelm arkkitehtuurivaihtoehtoja

Korkeakoulu – tietovaranto -järjestelmäarkkitehtuurivaihtoehtoja

”LÄHDE”

”VIRTA”

XML

DW

?

XML

DW

XML

XML


Toimintaa tukevat palvelut yleisimm ll tasolla tunnistetut

Toimintaa tukevat palvelut:yleisimmällä tasolla tunnistetut

Koulutuksen suunnittelu

Koulutuksen suunnittelu

Koulutustarjon-nan esittäminen

Opetustarjonnan esittäminen

HOPS

HOPS

Haku- ja valintapalvelu

Haku- ja valintapalvelu

Arviointipalvelut

Ilmoittautumis-palvelu

Opetuksen toteuttamisen palvelut

Opintojen etenemisen seuranta


Tietovarannon tiedot palveluiden k yt ss 1 askel lain nojalla1

Eri palvelut, jotka käsittelevät eri tietovarantoja eri lähteistä reaaliaikaisesti

Tietovarannon tiedot palveluiden käytössä: 1. askel (lain nojalla)

Opintosuoritukset,

Opiskeluoikeudet,

LK-ilmoittautumiset

kerran kk –

kerran vrk,

eräsiirto

reaaliaikaisesti,

ws-soap

Nykyiset lähdejärjestelmät, jotka käsittelevät kaikkia tietoja monoliittisesti


Tietovarannon tiedot palveluiden k yt ss seuraavat askeleet

Eri palvelut, jotka käsittelevät ja tallentavat tietoja eri tietovarannoissa reaaliaikaisesti

Tietovarannon tiedot palveluiden käytössä:seuraavat askeleet

Opintosuoritukset,

Opiskeluoikeudet,

LK-ilmoittautumiset

kerran kk –

kerran vrk,

eräsiirto

reaaliaikaisesti,

ws-soap

Nykyiset lähdejärjestelmät, jotka käsittelevät kaikkia tietoja monoliittisesti


Toimintaa tukevat palvelut miten n it rakennetaan

Toimintaa tukevat palvelut:miten näitä rakennetaan?

Koulutuksen suunnittelu

Koulutustarjon-nan esittäminen

Opetustarjonnan esittäminen

HOPS

Haku- ja valintapalvelu

Arviointipalvelut

Ilmoittautumis-palvelu

Opetuksen toteuttamisen palvelut

Opintojen etenemisen seuranta

OPH

PEPPI

TIPTOP

???

”OI”?


Tietojoukot yleisimm ll tasolla

Tietojoukot yleisimmällä tasolla


Tietovirrat

Haku ja valinta

Tietovirrat

?

Tarjonta

”VIRTA”

?

LVI

opiskelija

opiskeluoikeus

suoritus/tutkinto

luovutusluvat

KK-oprek

läsnäolotieto

sisällön kuvaus

koulutusmoduulin tunniste


Kokonaisarkkitehtuurin periaatteita

RAKETTI-Opin kokonaisarkkitehtuurityö, ”Arkki”

Kokonaisarkkitehtuurin periaatteita


Korkeakoulujen valtakunnallinen tietovaranto osana opiskelun ja opetuksen tukipaveluiden kehityst

Opiskelun ja opetuksen tiedot ulottuvat usealle KA-työn tasolle

Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalve-

luiden

KA


Korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet tulossopimuksessa

Korkeakoululaitoksenyhteiset tavoitteet tulossopimuksessa

”Korkeakoulut ja OKM kehittävät ja ylläpitävät tietojärjestelmien yhteentoimivuutta, tietojen ja käsitteiden yhteismitallisuutta sekä valtakunnallista tietovarantoa korkeakoulujen toiminnan ja OKM:n ohjauksen tueksi. Korkeakoulut päättävät omien strategisten tavoitteidensa nojalla, mitä tietojärjestelmiä ne yhdessä tai erikseen tuottavat.”


1 yhteisty ll yhteentoimivuus

1. Yhteistyöllä yhteentoimivuus

  • Korkeakoulut sekä opetus- ja kulttuuriministeriö yhdessä muiden viranomaisten kanssa tuottavat yhteismitallisen tietomallin, joka palvelee myös korkeakoulujen omia tietojärjestelmätarpeita, ja toteuttavat yhteentoimivuutta edistävät ratkaisut muun muassa kokoamalla viranomaisten edellyttämät tiedot korkeakoulujen valtakunnalliseen tietovarantoon, josta tiedot ovat myös korkeakoulun käytettävissä.


2 korkeakoulukeskeisyys

2. Korkeakoulukeskeisyys

  • Yhteisen tietomallin ja tietovarannon ohella korkeakoulu päättää, mitä tietojärjestelmiä ja miten ne yhdessä tai erikseen tuottavat. Tietojärjestelmillä tarkoitetaan sekä korkeakoulun tarjoamia palveluita että sovellustoteutuksia. Korkeakoulu päättää miten käyttää resurssinsa eikä korkeakoulujen resursseja oteta korkeakoulujen ohi palveluiden tuottamiseen.


Opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden seuraavan sukupolven arkkitehtuuri

RAKETTI-Opin kokonaisarkkitehtuurityö, ”Arkki”

Opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden seuraavan sukupolven arkkitehtuuri


Toimintaymp rist n muutos opiskelu ja tutkinnot

Toimintaympäristön muutos:Opiskelujatutkinnot

  • Opiskelijat hakeutuvat nykyistä laaja-alaisempiin koulutuskokonaisuuksiin.

  • Tutkinnon tavoitteet yleismaailmallisempia; erityisosaaminen syntyy aktiivisen työelämäosallistumisen avulla.

  • Yhteistyö koulutuksen järjestämisessä on lisääntynyt kansallisesti ja kansainvälisesti. Opetustarjonta on pirstaloitunut eli yhteen tutkintoon opetusta tuottavien toimijoiden määrä on kasvanut.

  • Liikkuvuus on muuttunut vallitsevaksi toimintamalliksi. Opiskelijat suorittavat opintoja useammassa korkeakoulussa.


Toimintaymp rist n muutos tietoon perustuvien palveluiden merkitys

Toimintaympäristön muutos:Tietoonperustuvienpalveluidenmerkitys

  • Seurannan merkitys on kasvanut suunnittelun lähtökohtana.

  • Opiskelijoiden tuen tarve kasvanut "itseohjautuvuuden" vuoksi.


Toimintaymp rist n muutos tietovarannot ja tietoj rjestelm t

Toimintaympäristön muutos:Tietovarannotjatietojärjestelmät

  • Kansalliset ja kansainväliset tietovarannot ovat korvanneet nykyisiä organisaatiokohtaisia tietovarantoja.

  • Tietojärjestelmät ovat palvelupohjaisia ja niiden moduulit joustavasti vaihdettavissa tarvittaessa.

  • Korkeakoulut kehittävät aktiivisesti palveluja. Ratkaisut noudattavat standardeja.


Arkkitehtuuriperiaateen omaisia tosiasioita

Arkkitehtuuriperiaateen omaisia tosiasioita

  • Palveltava toiminta on jatkuvasti uudistuvaa

  • Käytettävät palvelut ja palveluita käyttävät prosessit poikkeavat eri asiakkailla

  • Korkeakoulut päättävät, miten korkeakoulujen tietohallinnon kehittämiseen käytettävissä olevat resurssit käytetään

  • Opetus- ja kulttuuriministeriö järjestää korkeakoulujen ja viranomaisten yhteistyön puitteita (CSC:n avulla)


Korkeakoulujen valtakunnallinen tietovaranto osana opiskelun ja opetuksen tukipaveluiden kehityst

Opiskelun ja opetuksen tiedot ulottuvat usealle KA-työn tasolle

Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalve-

luiden

KA


3 tieto ytimess

3. Tieto ytimessä

  • Opiskelijan ja opetuksen tukipalveluiden yhteisen ytimen muodostavat tietovarannot, jotka sisältävät yhteisesti määriteltyä ja yhteisesti käytettävissä olevaa tietoa. Tietovarannot yhdistävät eri KA-tasoja ja toimijoita. Tietovarannot ovat erillinen kerros, joka eroaa sovelluksista, käyttöliittymistä ja järjestelmäpalveluista eli kyseessä eivät ole yhteisiä tietoja sisältävät yhteiset sovellukset joita kaikki käyttävät (kuten yhteiset rekisterijärjestelmät) vaan kyseessä on tallennettu tieto, jota erikseen toteutetut tietojärjestelmät voivat rajapintojen avulla käyttää.


3 tieto ytimess1

3. Tieto ytimessä

VAHVUUKSIA

  • Tietoa ylläpitää vain sen tuottanut taho ja muilla on mahdollisuus hyödyntää samaa tietoa ilman, että tiedosta tarvitsee erikseen antaa, esittää ja todeta todistusta

  • Sekä opiskelijoita että tiedon perusteella ohjattavia korkeakouluja käsitellään tasapuolisesti luotettavasti yhteismitallisen tiedon perusteella 


3 tieto ytimess2

3. Tieto ytimessä

HEIKKOUKSIA

  • Tietovarannot ja tietoa käsittelevät tietojärjestelmäpalvelut erottava arkkitehtuuri on vaikeampi hallita kuin yhtenäisiin, erillisiin tai keskitettyihin rekisterijärjestelmiin perustuva malli

  • Tiedon varsinaiseen kirjaamiseen ei yhteisten tietojärjestelmienkään ohjaamana synny yhteisiä kirjauskäytäntöjä 


Korkeakoulujen valtakunnallinen tietovaranto osana opiskelun ja opetuksen tukipaveluiden kehityst

Korkeakoulun opiskelun ja opetuksen tukipalveluita tuottavat tietojärjestelmät ovat laaja kokonaisuus, jossa tiedon liikkuminen ratkaisusta toiseen on tärkeää

Esimerkiksi

MobilityOnline

Syllabus

Moodle

Esimerkiksi

Oodi (win, web,

hops, palaute)

Valssi-opiskelija-

valintajärjestelmä

Esimerkiksi

YSHJ (=> KSHJ)

YO-OPAS (=> opintopolku.fi)

HAKA

Esimerkiksi

Opiskelijan

työpöytä ym.

”intraratkaisut”


Korkeakoulujen valtakunnallinen tietovaranto osana opiskelun ja opetuksen tukipaveluiden kehityst

Pääsääntöisesti eri tietojärjestelmät käsittelevät tietoja opiskelijoista, opiskeluoikeuksista, suorituksista, opetustarjonnasta ja ilmoittautumisista jne.

Näiden tietojen ensisijainen tallennuspaikka (ml. ”opiskelijarekisteri”) on niitä varten räätälöity ratkaisu, opintohallinnon tietojärjestelmä (Winha, Oodi…)

Eri palat ovat eri korkeakouluilla eri kokoisia, eivätkä siististi neliöitä.

Tarvitaan (korkeakoulukohtainen) siirtymispolku vanhasta kohti uutta ja lopulta kokonaan uuteen


4 kokonaisuuden hallinta

4. Kokonaisuuden hallinta

  • Arkkitehtuuri- ja integraatiotason kontrolli halutaan säilyttää ”in house”. Opiskelun ja opetuksen tukipalvelut koostuvat useista eri palveluista, joiden omistajat saattavat olla eri kokonaisarkkitehtuurien tasoilla (esim. väestötietojärjestelmä, OKM, OPH, korkeakoulujen yhteistyö, korkeakoulu). Korkeakoulun tukipalveluiden kokonaisuus muodostuu rakentamalla, hankkimalla, käyttämällä tarjolla olevia palveluita ja kokoamalla palveluista kokonaisuuksia. Kokonaisarkkitehtuurinäkemys on palvelukeskeinen (SOA) tässä ja sidosarkkitehtuureissa, mikä tarkoittaa, että sama asia pyritään hoitamaan yhdellä ratkaisulla.


Korkeakoulujen valtakunnallinen tietovaranto osana opiskelun ja opetuksen tukipaveluiden kehityst

Opiskelun ja opetuksentukipalveluidenarkkitehtuurin ”Tvärminnen risti”


4 kokonaisuuden hallinta1

4. Kokonaisuuden hallinta

VAHVUUKSIA

  • Toimintaa tukevien ja helpottavien tietojärjestelmäpaveluiden hankkiminen ja vaihtaminen on korkeakoulun hallinnassa

  • Korkeakoulu pystyy yhdistämään valtakunnalliset velvoitteensa, korkeakoulujen välisen yhteistyön ja oman toimintansa tarpeet korkeakoulun (esimerkiksi sen opiskelijoiden) kannalta tarkoituksenmukaisimmaksi kokonaisuudeksi 

  • Vanhaa ja toimivaa ei tarvitse poistaa käytöstä vaan voidaan helposti ottaa mukaan uusia osia.


4 kokonaisuuden hallinta2

4. Kokonaisuuden hallinta

HEIKKOUKSIA

  • Korkeakoulun on hankittava itse tai yhteisesti riittävä osaaminen ja näkemys palveluarkkitehtuurinsa hallitsemista varten

  • Joidenkin korkeakoulujen palvelukokonaisuus ei välttämättä muodostu sellaiseksi, että tiedot liikkuvat eri järjestelmien välillä vaan tietoa joudutaan kirjaamaan moneen kertaan järjestelmästä toiseen 


Korkeakoulujen valtakunnallinen tietovaranto osana opiskelun ja opetuksen tukipaveluiden kehityst

…uudempitulkinta


Tv rminnen risti sovellettuna case tiptop projekti

Tvärminnen risti sovellettuna, case TIPTOP-projekti


Valittu ratkaisutapa assemble

Valitturatkaisutapa ”Assemble”

Peoplesoft

HiSinOne

Mobility Online etc.

Syllabus etc.

Etc.

Integrated solutions

External suppliers

Internal activities

Platform:

LADOK3 (SWE)

RAKETTI (FIN)

RS3G (EU)

Kuali (USA)

Admissions

Contact information

Components

LADOK3, Reijo Soréus, Arkkitehtuurileirillä 29.3.2011 (Ruusuke lainattu Gartnerilta; muokattu sovelluksien ja alustojen listaa)


5 asteittain korkeakoulukohtaisesti

5. Asteittain korkeakoulukohtaisesti

  • Siirtymä kohti tavoitetilaa on asteittainen, korkeakoulukohtainen ja ”modulaarinen”. Korkeakoulu päättää toimintansa tarpeiden ja nykyisten tietojärjestelmiensä pohjalta, mitä tietojärjestelmiä ja miten ne yhdessä tai erikseen tuottavat ja ottavat käyttöönsä. Palveluita varten käytetään ja tuotetaan sovelluksia, käyttöliittymiä, järjestelmäpalveluita jne. Palveluiden käyttämiseksi ja toteuttamiseksi korkeakoulu muodostaa tarpeelliset yhteenliittymät, konsortiot, verkostot, osakeyhtiöt ym.


Pelis nt ryhm n luonnospalveluiden tuottamisesta erikseen ja yhteisest pohjasta

Pelisääntöryhmän luonnospalveluiden tuottamisesta erikseen ja yhteisestä pohjasta


5 asteittain korkeakoulukohtaisesti1

5. Asteittain korkeakoulukohtaisesti

VAHVUUKSIA

  • Uusia palveluita voidaan ottaa käyttöön pienissä ja hallittavissa osissa, jolloin toiminnan muutokset on helpompi sopeuttaa korkeakoulun toimintaan

  • Uusia palveluita saadaan nopeasti käyttöön, kun ei tarvitse odottaa laajojen hankkeiden monimutkaisten tulosten käyttöönottoa

  • Tietojärjestelmät ovat palvelupohjaisia ja niiden moduulit joustavasti vaihdettavissa tarvittaessa


5 asteittain korkeakoulukohtaisesti2

5. Asteittain korkeakoulukohtaisesti

HEIKKOUKSIA

  • Syntyy päällekkäisiä ja rinnakkaisia palveluita samaan asiaan ja eri palveluiden tuottaman tietosisällön laadun varmistaminen on vaikeampaa

  • Joudutaan ylläpitämään ja kehittämään (integroimaan) sekä uusia että vanhoja tietojärjestelmiä yhtä aikaa, jolloin tietojärjestelmäkustannukset kasvavat


6 yhteiset alemman tason palvelut

6. Yhteiset alemman tason palvelut

  • Yhteiset toimintaa tukevat palvelut keskeisille tiedoille (esim. opiskelijat, suoritukset, opetustarjonta jne.), mikä tarkoittaa, että yhteisen ytimen muodostavilla tietovarannoilla on rajapinnat (atomiset tiedot) ja näitä käsittelemään on yhteisiä alemman tason palveluita (esim. suoritusten esittäminen tai tallentaminen; opiskeluoikeuden lukeminen tai lisääminen). Erillisiä ratkaisuja tuotetaan erityistarpeisiin (kuten kansainväliseen opiskelijavaihtoon liittyviin palveluihin). Loppukäyttäjän palvelut kootaan ja toteutetaan korkeakoulun strategisten valintojen mukaan korkeakoulukohtaisesti.


6 yhteiset alemman tason palvelut1

6. Yhteiset alemman tason palvelut

VAHVUUKSIA

  • Korkeakoulut voivat säästää merkittävästi päällekkäisen työn vähentymisen kautta sekä opiskelun ja opetuksen tukipalveluissa että tietojärjestelmien kehityksessä ja ylläpidossa samalla, kun tietojen yhteismitallisuus ja liikkuminen eri palveluiden välillä varmistuu

  • Uusia innovatiivisia palveluita tarjoavien tietojärjestelmätoimittajien on helpompi tuottaa korkeakoulujen toimintaan ja tietoihin integroituvia palveluita, koska ne voivat keskittyä loppukäyttäjän palvelun muotoiluun eikä perustietojen käsittelyyn


6 yhteiset alemman tason palvelut2

6. Yhteiset alemman tason palvelut

HEIKKOUKSIA

  • Tietovarannot ja yhteistä tietoa käsittelevät tietojärjestelmäpalvelut sekä varsinaiset toiminnan prosesseja tukevat loppukäyttäjän palvelut erottava arkkitehtuuri on vaikeampi hallita kuin yhtenäisiin, erillisiin tai keskitettyihin rekisterijärjestelmiin perustuva malli

  • Sovittujen tietomuotojen merkittävä muuttaminen voi vaatia monen eri toimijan ponnistuksien koordinoimista eri tietojärjestelmäkerroksien uudistamiseksi siten, että kokonaisuus edelleen toimii yhteen


Valitut arkkitehtuuriperiaateet

Valitut arkkitehtuuriperiaateet

  • Korkeakoulut, OKM ja viranomaiset tuottavat yhteismitallisen tietomallin ja yhteentoimivuuden edellytykset (ml. tietovaranto viranomaistiedosta)

  • Korkeakoulut päättävät mitä sovelluksia tuottavat

  • Tietovarannot muodostavat yhteisen ytimen

  • Integraatiotason kontrolli ”in house”

  • Siirtymä tavoitetilaan asteittain, ”modulaarisesti”

  • Yhteiset toimintaa tukevat palvelut keskeisille tiedoille


  • Login