Klo 14.30-17

1. Työryhmä 3Selonteosta käytäntöön. Maaseutupoliittisen periaatepäätöksen/toimenpideohjelman valmistelu: linjauksista toimenpiteisiin Klo 14.30-17

2. 1 Minkälaisia toimenpiteitä tarvitaan maaseudun elinkeinojen ja yrittäjyyden kehittämiseksi? Keskustelun pohjaksi esim.: • Millaista osaamispääomaa maaseudulla on ja miten sitä voisi hyödyntää paremmin alueen kehittämisessä? • Miten maaseudun elinkeinoja ja yrittäjyyttä monipuolistetaan kestävällä tavalla? • Miten edistetään uutta innovatiivista yritystoimintaa? • Miten yrityspalveluja tulisi kehittää?

3. Yrittäjyys: toimenpide-ehdotuksia • Palveluyrittäjyys vahvemmin esille, tällä on potentiaalia monenlaisiin yrityksiin • Tuotava esiin yrittäjät, ovat alueen draivereita  maaseudun yrittäjäpankki? • Hallitustyöskentelyssä on potentiaalia • ”Toimitusjohtajapalvelu” • Monikulttuurisuustörmäytys • Yrittäjyyden ja työttömyyden yhdistäminen, hallinnollisten esteiden poistaminen, osa-aikayrittäjyys, Starttiraha myös kausiyrittäjille • Miten syöttötariffit muuttaisivat elinkeinotoimintaa? • Markkinoiden luominen, maaseudulla piilossa olevaa kysyntää, tarvitaan apu käynnistymiseen, syötetään markkinoille • Sisältöpalvelujen tuottaminen/luovat alat, maaseudulla voidaan tuottaa suoraan maailmalle • Kotimarkkinat haaste – palvelut tulisi tuottaa suoraan ulkomaalaisille ja ohittaa kotimarkkinat • Rohkeus strategisiin valintoihin • Maatilasidonnainen yritystoiminta: jos maatilat häviävät, myös yrittäjyyden infra häviää

4. Yrityspalvelut: toimenpide-ehdotuksia • Maaseudun yrityspalvelujärjestelmä – ei ole/ajetaan alas tai resursseja ja osaamista kohdennetaan kaupunkiseutujen tarpeisiin • Järjestelmä ei löydä kaikkia potentiaalisia yrittäjiä, miten voidaan generoida uutta? • Nivominen innovaatiojärjestelmään: On skannattava kenttää ja oltava nostamassa yrityksiä mm. Tekesin tuen piiriin • ”innovaatioasiamies” kulkee yrityksiä läpi, tuntee verkostot ja osaa linkittää toimijat • Yrityspalvelut on hajautettu, ei tiedetä, mistä haetaan apua  Ketjutus • Neuvojien jalkautuminen • Tarvitaan tulostavoitteet • Onko kestävää, että yritysneuvonta on kuntien tehtävä? (Ei ole lakisäänteinen, vaan tekevät, koska haluaa kehittää elinkeinotoimintaa)

5. 2) Minkälaisia toimenpiteitä tarvitaan maaseudun innovaatioympäristöjen kehittämiseksi? • Miten maaseudulla voidaan edistää pienten osaamiskeskittymien syntymistä ja kiinnittymistä isompiin osaamiskeskittymiin? • ”Markkinadraiverit” – Mikä on maaseudulle erityinen markkinadraiveri? • Sektorien ylittäminen – Onko maaseudulla helpompaa? • Koulutusjärjestelmän kytkeytyminen? • Yritykset mukana järjestöissä (esim. toimialajärjestelmät) • Uudet innovaatiot syntyvät positiivisessa ilmapiirissä • Maaseudun keskittymät (esim. turkistarhat, mattokutomot) • Miten maaseudun innovaatioympäristöjä voidaan kehittää? • ”Positiivisen ajattelun kurssi” • Ison yrityksen sijoittuminen maaseudulle → Kuinka sen ympärille luodaan ”ekosysteemi”? • Miten maaseudun innovaatiojärjestelmät voidaan kytkeä osaksi alueellisia ja kansallisia innovaatioverkostoja? • Maaseudun yrityksiä ei saa eristää omaksi rodukseen, eikä niille pidä luoda omaa, eristävää järjestelmää • Pitäisikö ympäristöjen kehittämisen sijasta keskittyä yritysten kehittämiseen? • Mikroyritysten innovaatiopalvelut • Elinkeinoasiamiehistä innovaatioasiamiehiä?

6. Toimenpide-ehdotuksia • Maaseudun yritykset täytyy saattaa osaksi kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja ↔ Ei erillistä ”maaseudun innovaatiojärjestelmää” • Toimialajärjestöt ja muut yritysten yhteenliittymät • Politiikkavetoiset instrumentit (esim. oske:t) • Maaseutumaisissa ympäristöissä yhtäkään ”markkinadraiveria” ei saa jättää hyödyntämättä, esim. • Ison toimijan (esim. yritys) mahdollistamat liiketoimintapotentiaalit hyötykäyttöön → paikallisten ”ekosysteemien” synnyttäminen • Maaseutumaisten alueiden kyky ylittää sektoreita; Kuinka ottaa hyötykäyttöön maaseudun tiiviit sosiaaliset kontaktit? • Maaseudun kehittämiseen liittyvien hyvien käytäntöjen jatkaminen ja siirtäminen myös innovaatiopuolelle • Elinkeinoasiamiehet, teknologia-asiamiehet, innovaatioaktivaattorit → lähelle yrityksiä, yritysten sisään, jalkatyö • Uusien mallien luominen myös oppilaitosten toimintaan sekä niiden legitimiteetin vahvistaminen • Maaseudun oppilaitokset ”kehittämiskeskuksina” (esim. ammatillinen 2. asteen oppilaitos)

7. 3) Miten alueellisen maaseutupolitiikan valmistelua ja suunnittelua vahvistetaan? Keskustelun pohjaksi esim.: • Miten kansalaistoiminnan ja kansalaisjärjestöjen osallistumista ja roolia alueen kehittämisessä vahvistetaan? • Miten maaseudun erityispiirteet voidaan ottaa paremmin huomioon alueen päätöksenteossa?

8. Toimenpide-ehdotuksia • ”Yhden asian” yhdistyksiin matalin kynnys osallistua (matalampi kynnys kuin poliittiseen toimintaan), myös niiden kautta virtautuu kehittämisideoita; hyödyntäminen vahvemmaksi • Onko osallistuminen suunnitteluun itseisarvo; spontaani, konkreettinen tekeminen voi olla tärkeämpää • Kunnallisvaalien yhteydessä maaseutupoliittiset kysymykset selvemmin esiin; kuntataso on keskeinen päätöksentekotaso • Sosiaalisen median hyödyntäminen ja sitominen päätöksentekoon, välineet kansalaisten kuulemiseen • Alueellisten strategioiden valmisteluun laajat foorumit • Maakuntaohjelman lisäksi on maaseutuohjelmia, mutta eriytetäänkö maaseutu näin pois makosta ja strategiasta? • Maakuntaohjelman maaseutuvaikutusten arviointi • Elyjen ja maakunnanliittojen strategioiden suhde? Keskustelevatko riittävästi?  pohdittava totsu/tujo –neuvottelut marraskuussa • MYRiin mukaan toimintaryhmän edustus • Toimintaryhmien alueellisten kehittämisstrategioiden suhde maakuntasuunnitelmiin  kehitettävä