1 / 12

Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Vientiteollisuuden tulevaisuuden näkymät

Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Vientiteollisuuden tulevaisuuden näkymät. Kari Stenman Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ELLO väliseminaari 13.12.2010 Kokous- ja juhlatila Alvarium , Turku. Vientiteollisuuden kehitysnäkymät.

derick
Download Presentation

Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Vientiteollisuuden tulevaisuuden näkymät

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Vientiteollisuuden tulevaisuuden näkymät Kari StenmanKymenlaakson ammattikorkeakouluELLO väliseminaari 13.12.2010Kokous- ja juhlatila Alvarium, Turku

  2. Vientiteollisuuden kehitysnäkymät • Suomen vientiteollisuus nojaa vahvasti metalli-, metsä- ja kemianteollisuuteen • Globaalin taloustaantuman myötä Suomen tavaravienti supistui lähes neljänneksellä. • Palvelutoimiala sen sijaan kutistui huomattavasti maltillisemmin. • Metsä- metalli- ja kemianteollisuus ovat jälleen kasvussa kriisin jälkeen – teknologiateollisuuden vaikeudet jatkuvat • Aasia-painotus voimistuu entisestään tulevaisuudessa • Kaivosteollisuuden merkitys kasvaa voimakkaasti tulevaisuudessa

  3. Metsäteollisuus • Metsäteollisuus vastaa noin 17% Suomen viennin arvosta • Ala toipumassa 2000-luvun ylikapasiteetti- ja tehottomuusongelmista • Tulevaisuuden haasteina/kysymyksinä Venäjä markkinana ja raaka-ainealustana ”Venäjän puutuonnin loppuminen lisää puun kuljetusmatkoja, koska venäläinen puu tuli rajan yli aika lähelle Kaakkois-Suomen tehtaita. Nyt niille hankintaan puuta tuolta Keski-Suomesta, Keski-Suomeen Pohjois-Suomesta jne.”

  4. Metsäteollisuus • Ala voimakkaasti riippuvainen merikuljetuksista, joita uhkaa Itämeren rikkipäästödirektiivin aiheuttama kustannusnousu • Kuljetukset siirtyneet yhä voimakkaammin konttikuljetuksiin ”Konttikuljetukset ovat lisääntyneet koko ajan ja varsinkin metsäteollisuuden vienti mikä menee Euroopan ulkopuolelle, suurin piirtein kaikki kulkee konteissa nykyään. Ja tyhjiä kontteja, niitähän on tuotu Euroopastakin laivoilla tänne, kun ei ole muuten saatu.”

  5. Metalliteollisuus • Metalliteollisuus sisältää metallien jalostuksen, kone- ja metalliteollisuuden ja elektroniikka- ja sähköteollisuuden • Metalliteollisuus vastaa noin 60% Suomen viennin arvosta • Erittäin riippuvainen globaaleista markkinoista sekä raaka-ainealustana että vientimarkkinoiden osalta • Perusmetallit kulkevat merikuljetuksina, arvotavara myös lentorahtina • Kuljetusten haasteena tulevaisuudessa liki reaaliaikaiset toimitukset varastojen supistuessa minimiin

  6. Metalliteollisuus • Metallien jalostus toipunut taantumasta parhaiten • Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilauskanta Suomessa romahti laman myötä, eikä ole noussut taantuman jälkeen • Elektroniikkateollisuus hakee kasvua globaaleilta markkinoilta, metallinjalostuksen volyymien uskotaan kasvavan Suomessa ”Kyllä teknologiateollisuus uskaltaa ja investoikin myös näinä aikoina, mutta ne investoinnit vaan suuntautuu ulkomaille. Suomessa investoinnit ovat jo läpi tämän vuosikymmenen olleet ns. tuotannon rationalisointi-investointeja. Eli korvataan olemassa olevia koneita ja laitteita entistä tehokkaammilla ja sitä kautta saadaan tehokkuutta parannettua. Mutta sen sijaan tämmöiset teolliset uusinvestoinnit, uudet tehtaat ja tämän tyyppiset, suuntautuu kyllä kehittyviin maihin.”

  7. Kemianteollisuus • Kemianteollisuus vastaa noin 16% viennin arvosta • Ala hyvin riippuvainen globaaleista markkinoista, noin 75% alan tuotannosta suuntautuu joko suoraan tai vientituotteiden panoksina kansainvälisille markkinoille • Kemianteollisuuden tuotannon painopiste siirtynyt Euroopasta (29,5% maailman kemikaalikaupasta) Aasiaan (38%) • Kemianteollisuus elpynyt reippaasti taantumasta, kapasiteetin käyttöaste hipoo jo lamaa edeltänyttä tasoa • Vahva painottuminen yhä jalostetumpaan lopputuotteeseen, systeemeihin ja palveluihin pienentää alan kuljetussuoritetta tulevaisuudessa • Biotekniikkaa pidetään yhtenä lupaavimmista huipputeknologian aloista Suomessa

  8. Vientiteollisuuden kehitysnäkymät • Suomen teollisuuden tuotantorakenne monipuolistunut 1990-luvun laman jälkeen, mutta edelleen melko keskittynyttä. Tämä yhdessä ulkomaankaupan korostumisen kanssa tekee Suomen alttiiksi maailmantalouden heilahteluille • Kansainvälinen vientikaupan tyrehtyminen leikkasi vuonna 2009 Suomen vientiä noin kolmanneksella, eniten putosivat metallituotteiden, sähkö- ja elektroniikkatuotteiden sekä kulkuneuvojen vienti • Maailmankaupan ennustetaan Suomen Pankin talouskatsauksessa palautuvan lamaa edeltävälle tasolleen vuoden 2010 aikana • Suomen viennin ei arvioida yltävän jatkossakaan maailmankaupan kasvulukemiin (Maailmankauppa + 15% vs. Suomen vienti 13%) • SP:n mukaan Suomen vienti ei tulee 2010-2012 saavuttamaan vuoden 2008 huippulukuja

  9. Vientiteollisuuden kehitysnäkymät • Metsä- ja kemianteollisuus jälleen kasvussa kriisin jälkeen, lamaa edeltävä kapasiteetin käyttöaste liki saavutettu • Metsäteollisuuden kuljetusvolyymien ei juuri uskota muuttuvan Suomessa lähivuosina • Kemianteollisuudessa volyymit saattavat kasvaa, mutta henkilöstömäärän odotetaan pienentyvän • Kemianteollisuuden T&K-menojen jakauma selvästi painottunut Suomeen ”Metsäteollisuuden osuus Suomen viennistä on tänä päivänä noin viidennes. Eikä se osuus, minä voin sen sanoa, tule siitä kasvamaan.”

  10. Vientiteollisuuden kehitysnäkymät • Teknologiateollisuuden vaikeudet jatkuvat, investoinnit Suomessa putosivat 2008-2009 reilut 50% • Tuotannon jalostusarvon kasvu heijastuu tiukentuvina vaatimuksina logistiikan joustavuudelle; varastojen minimointi, pienten tavaramäärien just-in-time -kuljetukset ”Meillähän matkapuhelinklusterin ympärille on rakennettu teollisuuden kolmas kivijalka. Mutta se oli kymmenessä vuodessa sen nousu ja tuho. Se on tosi rankka esimerkki siitä mitä tämän päivän globaaleilla markkinoilla voi tapahtua valtava lyhyessä ajassa.”

  11. Vientiteollisuuden kehitysnäkymät • Haastatelluilla asiantuntijoilla epäyhtenäisiä näkemyksiä Suomen tulevista kasvualoista • Osa arveli, että taantumasta noustaan vain kaikkien toimialojen menestyksellä • Toiset näkivät kaivosteollisuudella potentiaalisen roolin Suomen uutena talouden veturina • Kaivosteollisuuden nousu Pohjois- ja Itä-Suomessa • Ennusteet lähentelevät 10 miljoonan tonnin vuosivolyymia • Vaikutukset maantie- ja rautatieinfrastruktuurin tarpeeseen • Vähentää jonkin verran Suomen metalliteollisuuden riippuvuutta ulkomaisista raaka-aineista

  12. KIITOS ! • Kari Stenman • kari.stenman@kyamk.fi • 044 702 8478

More Related