Sopimusoikeus
This presentation is the property of its rightful owner.
Sponsored Links
1 / 93

Sopimusoikeus PowerPoint PPT Presentation


  • 184 Views
  • Uploaded on
  • Presentation posted in: General

Sopimusoikeus. Eija Heikkinen Luennot 2014 / syksy. SOPIMUSOIKEUDEN NORMISTO JA SOPIMUSRISKIT. Yritystoiminta perustuu yrityksen toiminta-ajatuksen ja valitun toimintastrategian toteuttamiseen . toiminnan tulee tapahtua lainmukaisella tavalla

Download Presentation

Sopimusoikeus

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Presentation Transcript


Sopimusoikeus

Sopimusoikeus

Eija Heikkinen

Luennot 2014 / syksy


Sopimusoikeuden normisto ja sopimusriskit

SOPIMUSOIKEUDEN NORMISTO JA SOPIMUSRISKIT

  • Yritystoiminta perustuu yrityksen toiminta-ajatuksen ja valitun toimintastrategian toteuttamiseen.

    • toiminnan tulee tapahtua lainmukaisella tavalla

    • tarkastamaan, että kyseiset toimet ovat myös juridisesti mahdollisia

  • Se, kuinka suuria kulueriä sopimuksen valmisteluun kannattaa käyttää,

    • riippuu mm. sopimuksen merkityksestä kyseiselle yritykselle ja

    • sen toiminnalle sekä sopimuksesta mahdollisesti koituvista vahingonkorvausvastuista.


Sopimusoikeus

  • Arvoltaan vähäinenkin sopimus saattaa johtaa merkittävään vahingonkorvausvastuuseen, jollei sopimuksen vastuunrajoitusehtoja tehdä huolella

  • Markkinointioikeudellisessa lainsäädännössä on säännelty tietynlaisten markkinointikeinojen käyttöä,

    • kuten kylkiäismarkkinointia, markkinointiarpajaisia ja tietojen antoa markkinoinnissa.

  • Vaikka markkinointitoimenpide olisi markkinointioikeudellisten normien mukaan lainvastainen, saattaa sillä siitä huolimatta olla sopimusoikeudellisia vaikutuksia.

  • Lainvastainen markkinointikin saattaa aiheuttaa sopimussidonnaisuuden, tai markkinoinnissa annetut tiedot saattavat tulla osaksi sopimusta.


Sopimusten jaottelu

Sopimusten jaottelu

  • Sopimukset voidaan jaotella usealla eri perusteella

  • Sopimusoikeuden kannalta ovat merkittäviä jaottelut, joilla on oikeudellista vaikutusta

  • käsitepareihin

    • kuluttajasopimus–liikesopimus,

    • yksilöllinen sopimus-vakiosopimus sekä

    • kertasopimus–kestosopimus.


Kuluttajasopimukset

Kuluttajasopimukset

  • Kuluttajasopimukset ovat sopimuksia, joita elinkeinonharjoittaja solmii kuluttajan kanssa

  • sovelletaan kuluttajansuojasäännöksiä (pakottavia)

  • tarkoituksena on suojata kuluttajaa, jonka katsotaan olevan elinkeinonharjoittajaa heikommassa asemassa


Liikesopimukset

Liikesopimukset

  • ovat elinkeinonharjoittajien välisiä sopimuksia

  • sääntelee yleensä tahdonvaltainen lainsäädäntö, joten sopimusehdoilla voidaan vaikuttaa omaan oikeusasemaan

  • Liikesopimuksien osapuolilta voidaan edellyttää syvällisempää sopimusoikeuden tuntemista kuin kuluttajalta


Yksil llinen sopimus

Yksilöllinen sopimus

  • on sellainen sopimus, jossa käytetään osapuolten keskenään neuvottelemia ehtoja

  • ehdot eivät ole kummankaan sopijakumppanin yksin laatimia

  • Yksilölliset ehdot sopimuksissa ovat monesti tasapuolisempia kuin vakioehdot


Vakioehdot

Vakioehdot

  • käyttäminen erityisesti nk. massasopimuksissa on yhä yleisempää

  • käyttäminen säästää usein kustannuksia

  • hyvin laaditut vakioehdot selkeyttävät osapuolten välistä vastuunjakoa

  • Epäkohtia

    • toisen osapuolen yksin laatimia, jolloin ehdoissa turvataan lähinnä ehtojen laatijan oikeudellinen asema

    • kuluttajasopimuksissa kuluttajalla ei yleensä ole neuvotteluvoimaa sopimusehtojen muuttamiseksi


Kestosopimus

Kestosopimus

  • tarkoitetaan sopimusta, joka on pitkäkestoinen, usein voimassa toistaiseksi

  • aiheutuu usein riitoja sen suhteen, missä tilanteissa sopijakumppani on oikeutettu päättämään sopimuksen, esim. irtisanomaan sen

  • saattaa olla suuri merkitys jommankumman sopijakumppanin liiketoiminnalle (Esimerkiksi tietty alihankintasopimus)


Sopimuksiin sovellettavien normien soveltamisj rjestys

Sopimuksiin sovellettavien normien soveltamisjärjestys

  • Lainsäädännön toissijaisuus

    • Merkittävä osa liikesopimuksia koskevista säännöksistä on tahdonvaltaisia. Tällöin sopijapuolet voivat sopimusehdoin syrjäyttää kyseistä oikeussuhdetta koskevat lakinormit

  • Lain säännökset tulevat sovellettaviksi ainoastaan, jollei muusta ole sovittu

  • Mikäli sopimusehtoja ei kuitenkaan ole tietystä asiasta otettu kauppasopimukseen, sovellettavaksi tulee tahdonvaltainen lainsäädäntö


Sopimusoikeus

...

  • Esimerkiksi voidaan ottaa tilanne, jossa myyjä ja ostaja sopivat toimistokalusteiden kaupasta. Kun sovittu toimituspäivä on ohitettu, ostaja tiedustelee myyjältä, milloin tämä tuo kalusteet. Myyjä ilmoittaa, että ne ovat noudettavissa myyjän myyntipisteessä ja ostajan tulee hakea ne. Ostajan mielestä myyjän tulee tuoda ne. Kun erimielisyyttä ratkaistaan, on ensin selvitettävä, mitä osapuolet ovat sopineet ja menetellä sen mukaisesti. Jos sopimuksessa ei kuitenkaan ole määritelty, onko kyseessä toimitus- vai noutokauppa, tulee tahdonvaltainen lainsäädäntö toissijaisesti sovellettavaksi. Tällöin asia ratkaistaan kauppalain nojalla, jonka mukaan kyseessä on noutokauppa, jollei muusta ole sovittu. Näin ollen ostajan tulee noutaa kalusteet.


Normien soveltamisj rjestys

Normien soveltamisjärjestys

  • Sopimusten asiantunteva hallinta edellyttää tietoa sopimuksiin sovellettavasta normipohjasta

  • Usein sopimuksiin saattaa soveltua useampia eri sisältöisiä normeja, jotka ovat ristiriidassa keskenään

  • Tällöin tulee olla selvillä eri normien soveltamisjärjestyksestä, jotta voi tehokkaasti käyttää sopimuksia yrityksen riskinhallinnan välineenä


Soveltamisj rjestys

soveltamisjärjestys

  • Sopimuksiin sovellettavien normien soveltamisjärjestys on seuraava:

    • pakottava lainsäädäntö

    • sopimusehdot

    • osapuolten vakiintunut käytäntö

    • alalla vallitseva kauppatapa

    • tahdonvaltainen lainsäädäntö


Pakottava lains d nt

Pakottava lainsäädäntö

  • Kaiken muun edelle menee sopimukseen sovellettava pakottava lainsäädäntö.

  • Vaikka sopimusehdoissa olisi jostain asiasta sovittu pakottavasta lainsäädännöstä poikkeavasti, jätetään sopimusehto huomiotta ja sovelletaan pakottavia lain säännöksiä.

  • Yleensä pakottavat lain säännökset sääntelevät sopimussuhdetta vain tietyiltä osin, jolloin pakottavan sääntelyn ulkopuolelle jäävistä asioista voidaan sopia sopimusehdoilla. (Esimerkiksi KSL)


Sopimus

Sopimus

  • Pakottavan lainsäädännön jälkeen seuraavana normien soveltamisjärjestyksessä on sopijakumppanien välinen sopimus

  • Sopimusehdot syrjättävät esim. tahdonvaltaisen lainsäädännön normit

  • Mikäli osapuolten välinen sopimusriita etenee tuomioistuinratkaisuun asti, soveltaa tuomioistuin tahdonvaltaisen lainsäädännön sijasta osapuolten välisen sopimuksen sopimusehtoja tapaukseen sovellettavina oikeusnormeina


Vakiintunut k yt nt

Vakiintunut käytäntö

  • Sopimusehtojen jälkeen seuraavana soveltamisjärjestyksessä on osapuolten välinen vakiintunut käytäntö, ts. osapuolten vakiintunut käytäntö syrjäyttää tahdonvaltaisen lainsäädännön normit

  • Ajatuksena, että osapuolten ei välttämättä tarvitse nimenomaisesti sopia tietystä menettelytavasta sopimussuhteen aikana, vaan

    • se voi oikeussuhteen aikana muodostua normiksi pelkästään omaksutusta vakiintuneesta käytännöstä


Sopimusoikeus

  • Jos osapuolet ovat tehdyn sopimuksen sopimusehdoista poiketen noudattaneet välillään jo pidemmän aikaa sopimuksessa sovitusta poikkeavaa käytäntöä, saatetaan sopijapuolten katsoa muuttaneen sopimusta käytännön kautta

  • Sopimusvapauden mukaisesti niin suullista kuin kirjallista sopimusta voidaan muuttaa käytännön kautta

  • vastapuolelle tulisi reklamoida mahdollisimman pikaisesti silloin, kun tämä poikkeaa sopimuksen mukaisesta menettelystä


Kauppatapa

Kauppatapa

  • Osapuolten vakiintuneen käytännön jälkeen normien soveltamisjärjestyksessä on toimialalla vallitseva kauppatapa

  • Jotta kauppatapa tulisi oikeuslähteenä kysymykseen, tulee sen olla yleisesti alalla noudatettu ja vakiintunut

  • Mikäli osapuolet tahtovat poiketa tällaisesta toimialalla vakiintuneesta kauppatavasta, voidaan se syrjäyttää sopimusehdoilla


Tahdonvaltainen lains d nt

Tahdonvaltainen lainsäädäntö

  • Viimeisenä soveltamisjärjestyksessä

  • Monien keskeisten sopimustyyppien, kuten liike-elämän palvelusopimusten, osalta tahdonvaltainen lainsäädäntö kuitenkin puuttuu lähes kokonaan.

  • Tällöin alan sääntely tapahtuu sopimusehtojen ja osapuolten vakiintuneen käytännön puuttuessa alan kauppatavan nojalla.

  • Lisäksi keskeisiä oikeuslähteitä ovat oikeuskäytäntö sekä sopimusoikeudellisten periaatteiden analoginen soveltaminen eri sopimustyyppejä sääntelevistä erityislaeista.


Sopimustyypit

Sopimustyypit

  • Yleinen sopimusoikeus

    Sopimusoikeus voidaan jakaa yleiseen ja erityiseen sopimusoikeuteen.

    1. Yleisen sopimusoikeuden alaan kuuluvat asiat, jotka ovat lähtökohtaisesti yhteisiä kaikille sopimuksille, jollei toisin ole säädetty.

    2. Erityisen sopimusoikeuden alueella käsitellään puolestaan asioita, jotka koskevat vain tiettyä tai tiettyjä sopimustyyppejä.


Sopimusoikeus

  • Esimerkiksi

    • yleisperiaatteen mukaan sopimus voi syntyä vapaamuotoisesti, mutta

    • mm. kiinteistönkaupan osalta on säädetty, että kiinteistönkauppa vaatii määrämuodon.

    • Tältä osin sopimustyypille on säädetty pääsäännöstä poikkeava menettely


Irtaimen kauppa

Irtaimen kauppa

  • Irtaimen esineen kauppa on yleisin sopimustyyppi

  • Kauppalaissa

  • Kauppalaki on tahdonvaltainen ja sen säännökset voidaan siis sopimuksella sivuuttaa


Kiinte n omaisuuden kauppa

Kiinteän omaisuuden kauppa

  • Kiinteän omaisuuden kauppaa sääntelee maakaari

  • pakottavaa lainsäädäntöä


Kuluttajasopimukset1

Kuluttajasopimukset

  • Kuluttajasopimukset ovat sopimuksia,

    • joita elinkeinonharjoittaja solmii kuluttajan kanssa.

  • Kuluttajasopimuksiin sovelletaan kuluttajansuojasäännöksiä, jotka ovat pakottavia.

  • Kun kyseessä on esim. kuluttajan kanssa tehty irtaimen omaisuuden kauppa, tulee ensisijaisesti sovellettavaksi kuluttajansuojalaki.

  • Jos siinä ei ole asiaa koskevaa normia, sovelletaan toissijaisesti kauppalakia


Osamaksukauppa

Osamaksukauppa

  • Osamaksukaupassa on kyseessä irtaimen esineen kauppa,

    • jossa kauppahinta on sovittu suoritettavaksi useammassa erässä,

    • joista vähintään yksi erääntyy kaupanteon jälkeen.

    • Lisäksi edellytetään, että myyjä on joko pidättänyt kaupan kohteen omistusoikeuden tai takaisinotto-oikeuden siihen asti, kunnes kauppahinta kokonaisuudessaan tai tietty osa siitä on maksettu

    • Osamaksukauppaa sääntelee osamaksukaupasta annettu laki (pakottavaa, toissijaisesti sovelletaan kauppalakia)


K ytt oikeudet

Käyttöoikeudet

  • Kauppasopimuksen oikeusvaikutuksena on, että kaupan kohteen omistusoikeus siirtyy ostajalle.

  • Käyttöoikeussopimuksissa puolestaan sopimuksen kohteen käyttöoikeus siirtyy sopijakumppanille sopimuksessa määritellyin ehdoin.

  • Tyypillisimmät käyttöoikeussopimukset ovat irtaimen esineen vuokrasopimus, liikehuoneiston vuokrasopimus sekä asuinhuoneiston vuokrasopimus.


Vakuudet

Vakuudet

  • Pätevän vakuuden perustaminen edellyttää sopimuksen tekemistä. Yleisimmät vakuudet ovat takaus ja pantti, joita sääntelee mm. takauslaki.


Palvelusopimukset

Palvelusopimukset

  • Liike-elämän palveluista ei Suomessa ole yhtenäistä lainsäädäntöä

  • Palvelusopimuksia on erilaisia

    • Rakennusurakasta on erityislainsäädäntöä vain tiettyjen kuluttajaurakoiden ja taloelementtien kaupan osalta.

    • Kiinteistönvälityssopimusta säännellään kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä annetussa laissa

  • Toimeksiantosopimuksia: Esim. kirjanpito-, tilintarkastus-, asianajo- ja konsultointisopimukset sekä luottotietoseuranta


Vakuutussopimus

Vakuutussopimus

  • Vakuutussopimuksia sääntelee vakuutussopimuslaki. Se on pakottavaa lainsäädäntöä kuluttajan ja pienyrittäjän eduksi


Muita sopimuksia

Muita sopimuksia

  • Edustus-, agentti- ja jälleenmyyntisopimukset

  • Yrityskauppasopimukset

  • Immateriaalioikeuksia koskevia sopimukset

    (lisenssi- ja tekijänoikeudenluovutussopimukset)

  • Asuntokauppaa sääntelee oma lakinsa. Myös työsopimuksista on runsaasti erityislainsäädäntöä


Tahdonilmaisu

Tahdonilmaisu

  • Ostajan ja myyjän välillä ei synny kauppaa, elleivät he pääse yksimielisyyteen kaupan ehdoista

  • Oikeustoimen syntymiseen vaikuttaa näin ollen ratkaisevasti se, mitä oikeustoimen osapuolet tahtovat

  • Tunnusomaista oikeustoimille on juuri henkilön tahto ja sen ilmaiseminen

  • Oikeustoimi voidaankin määritellä tahdonilmaisuksi, jonka henkilö antaa oikeuksien perustamiseksi, muuttamiseksi, siirtämiseksi tai kumoamiseksi


Kohdistaminen

Kohdistaminen

  • Jotta tahdonilmaisu aikaansaisi tarkoitetun oikeusvaikutuksen, se on kohdistettava toiseen henkilöön ja tarkoitettava tulemaan tämän tietoon

  • esim. kirjoittaa muistiin aikomuksensa irtisanoa tietyn sopimuksen ja tuo muistiinpano joutuu hänen tahtomattaan ja hänestä riippumattomista syistä sopijakumppanin haltuun, ei se saa aikaan irtisanomisvaikutusta, koska tahdonilmaisu ei ollut kohdistettu sopijakumppaniin eikä se ollut myöskään muistiinpanona tarkoitettu tulemaan sopijakumppanin tietoon


Sopimuspuolten oikeudet ja velvollisuudet

Sopimuspuolten oikeudet ja velvollisuudet

  • Oikeustoimia tekemällä henkilö saa itselleen oikeuksia, mutta samalla hän joutuu usein velvolliseksi toista henkilöä kohtaan

  • Velvollisuus rahasuoritukseen tai toimintaan toisen hyväksi saattaa syntyä myös muun kuin oikeustoimen perusteella

  • Esim. velvollinen korvaamaan tämän vahingon


Sopimuksen valmistelu

SOPIMUKSEN VALMISTELU

  • Markkinointioikeudellinen sääntely (kielletty tietynlaisten markkinointikeinojen käyttö)

    • Elinkeinonharjoittajien välistä markkinointia sääntelee laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa

    • Elinkeinonharjoittajan kuluttajaan kohdistamia markkinointitoimenpiteitä sääntelee puolestaan kuluttajansuojalaki

    • Lisäksi tietyissä erityislaeissa: luottolaitostoiminnasta annetussa laissa, vakuutusyhtiölaissa

      • on niiden soveltamisalaan kuuluvia markkinointia säänteleviä normeja


Sopimusoikeus

  • Sopimattoman menettelyn kielto

    • SopMenL:n mukaan elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää hyvän liiketavan vastaista tai muutoin toisen elinkeinonharjoittajan kannalta sopimatonta menettelyä

    • Hyvällä liiketavalla tarkoitetaan alalla yleisesti noudatettavaa rehellistä ja kunniallista menettelyä.

    • Säännöksen nojalla kiellettyä on mm. kilpailijan halventaminen, kilpailijan tuotteen tai pakkauksen jäljittely sekä tuote- tai toiminimen jäljittely


Sopimusoikeus

  • Tunnistettavuus

    • Markkinoinnista on käytävä selkeästi ilmi sen kaupallinen tarkoitus

      • tarkoitetaan, että markkinointitoimintojen tulee olla tunnistettavissa markkinoinniksi

      • Toimintoja ei saa esim. tehdä sellaisiksi, että ne saattavat sekoittua muunlaiseen tiedonvälitykseen

      • Suoramarkkinointikirjeitä ei myöskään saa tehdä sellaisiksi, että ne ovat sekoitettavissa esim. viranomaisten lähettämään postiin

      • Markkinoinnista on myös käytävä ilmi, kenen lukuun markkinointi toteutetaan


Virheelliset tiedot

Virheelliset tiedot

  • Elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa ilmaisua, joka koskee omaa tai toisen elinkeinotoimintaa ja on omiaan vaikuttamaan hyödykkeen kysyntään tai tarjontaan

  • Totuudenvastaisia ovat tiedot, jotka ovat objektiivisesti arvioiden vääriä

  • Harhaanjohtava tieto saattaa sen sijaan olla objektiivisesti katsoen oikea, mutta esitystavan tai muun seikan vuoksi markkinoinnista saa väärän käsityksen


Sopimusoikeus

  • Vertaileva mainonta

    • tarkoitetaan mainontaa, josta voidaan suoraan tai epäsuorasti tunnistaa kilpailija tai kilpailijan markkinoima hyödyke

    • ei saa olla totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa

    • tulee koskea hyödykkeitä, joita käytetään samaan tarkoitukseen tai samoihin tarpeisiin

    • tulee verrata puolueettomasti hyödykkeiden yhtä tai useampaa olennaista, merkityksellistä, toteen näytettävissä olevaa ja edustavaa ominaisuutta tai hyödykkeiden hintoja

    • Ei saa aiheuttaa sekaannuksen vaaraa mainostajan ja kilpailijan tai heidän tavaramerkkiensä, toiminimiensä, muiden erottuvien tunnustensa taikka hyödykkeittensä kesken


Sopimusoikeus

  • Vertailevassa mainonnassa ei saa väheksyä eikä halventaa kilpailijan tavaramerkkiä, toiminimeä, muuta erottuvaa tunnusta, hyödykettä, toimintaa tai oloja

  • ei saa käyttää sopimattomasti hyväksi kilpailijan tavaramerkin, toiminimen tai muun erottuvan tunnuksen mainetta taikka kilpailijan markkinoiman hyödykkeen alkuperänimitystä

  • ei myöskään saa esittää hyödykettä sellaisen hyödykkeen jäljitelmänä tai toisintona, jolla on suojattu tavaramerkki


Markkinointioikeudelliset seuraamukset

Markkinointioikeudelliset seuraamukset

  • Sopimattomaan menettelyyn syyllistynyttä elinkeinonharjoittajaa voidaan kieltää jatkamasta tai uudistamasta menettelyä. Kiellon antaa markkinaoikeus ja sitä voidaan tehostaa uhkasakolla

  • Tiettyjen lain säännösten rikkomisesta voidaan tuomita kilpailumenettelyrikoksesta rangaistukseen. Rangaistuksen määrää yleinen tuomioistuin

  • Markkinaoikeuteen asian voi saattaa hakemuksella se elinkeinonharjoittaja, johon kielletty menettely kohdistuu tai jonka toimintaa se saattaa vahingoittaa


Sopimusoikeudelliset vaikutukset

Sopimusoikeudelliset vaikutukset

  • Tarjoussidonnaisuus

    • Mainokset eivät yleensä ole sitovia tarjouksia. Tietyissä tilanteissa ne kuitenkin aiheuttavat markkinoijalle tarjoussidonnaisuuden


Markkinoinnissa annetut tiedot

Markkinoinnissa annetut tiedot

  • Markkinointivastuu

  • Markkinoinnissa annetut tiedot saattavat tulla osaksi osapuolten välistä sopimusta.

    • Tätä kutsutaan usein markkinointivastuuksi.

    • Tällöin myydyssä hyödykkeessä on virhe, jollei se vastaa markkinoinnissa annettuja tietoja.

    • Virheen seuraamukset määräytyvät

    • Mitkä tahansa markkinoinnissa annetut tiedot eivät kuitenkaan tule osaksi sopimusta, vaan annetuille tiedoille on säädetty tietyt edellytykset


Myyj n antamat tiedot

Myyjän antamat tiedot

  • Kauppalaissa on erityinen säännös siitä, milloin markkinoinnissa annetut tiedot tulevat osaksi myöhemmin syntyvää sopimusta

  • Tavarassa on virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on antanut tavaran ominaisuuksista tai käytöstä tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.

  • Myyjän vastuu käsittää myös myyjän edustajan antamat tiedot, jos tällä on oikeus antaa myyjän puolesta tietoja myytävästä tavarasta


Sopimusoikeus

  • Tietojenantotapa

    • Annettuihin tietoihin perustuva virhevastuu ei ole siitä riippuvainen, kuinka tiedot on annettu.

    • Vastuu voi syntyä kaikenlaisista tiedoista, jotka on annettu ennen sopimuksen tekemistä.

    • Tiedot on voitu antaa muutenkin kuin varsinaisen markkinoinnin yhteydessä, esim. sopimusta tehtäessä.

    • suullisesti tai kirjallisesti.


Sopimusoikeus

  • Tietojen luonne

    • Markkinointivastuun syntyminen edellyttää, että annetut tiedot koskevat tavaran ominaisuuksia tai käyttöä.

    • Tavaran käyttöä koskevia tietoja ovat myös tiedot, jotka koskevat tavaran säilytystä tai hoitoa.

    • Esimerkiksi hinnan edullisuutta koskeva väittämä ei kuulu lainkohdan soveltamisalaan.

    • Lisäksi annetuilta tiedoilta edellytetään jonkinasteista täsmällisyyttä.

    • Pelkästään yleiset tuotteen kehumista sisältävät tiedot eivät johda markkinointivastuuseen


Sopimusoikeus

  • Annetuilla tiedoilla tulee olla syy-yhteys sopimuksen syntymiseen eli niiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan

  • annettujen tietojen tulee olla jossain määrin merkityksellisiä kaupan syntymisen kannalta

  • Markkinointivastuu koskee ainoastaan tavarasta annettuja tietoja

  • Mikäli myyjä esittää epävarmoja tietoja ostajalle, tulee hänen tuoda esille tietojen epävarmuus


Sopimusoikeus

  • Myyjän tuottamus

    • Markkinointivastuun syntyminen ei edellytä, että myyjä olisi toiminut huolimattomasti eli vastuu ei edellytä myyjän tuottamusta.

    • Tavara voi olla virheellinen siitä riippumatta, tiesikö myyjä tai olisiko hänen pitänyt tietää, että hänen antamansa tieto on virheellinen.

    • Merkitystä ei ole myöskään sillä, oliko myyjällä tarkoitus johtaa ostajaa harhaan.


Sopimusoikeus

  • Muun kuin myyjän antamat tiedot

    • Tavarassa on virhe myös, jos se ei vastaa niitä tietoja, joita joku muu kuin myyjä, aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun, on ennen kaupantekoa tavaraa markkinoitaessa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.

    • Tavaran ei kuitenkaan katsota olevan virheellinen, jos myyjä ei ollut eikä hänen olisikaan pitänyt olla selvillä näistä seikoista

    • Myyjän vastuun edellytyksenä on, että tiedot on antanut aikaisempi myyntiporras tai joku hänen lukuunsa


Sopimusoikeus

  • Oikaisu

    • Tavaran markkinoinnissa tai muutoin ennen kaupantekoa annettu tieto ei vaikuta virhearviointiin, jos se on ajoissa oikaistu selkeällä tavalla (KL 18.3 §).

    • Oikaisulle asetettavia vaatimuksia arvioitaessa kiinnitetään huomiota siihen,

      • kuka on antanut tiedon ja miten,

      • tiedon sisältöön ja merkitykseen sekä

      • muihin olosuhteisiin.


Sopimusoikeus

  • Yleiseksi vaatimukseksi voidaan asettaa,

    • että tieto tulee oikaista tavalla, joka on käytetyn menetelmän ja muodon kannalta ainakin yhtä tehokas kuin tapa, jolla tieto on alun perin annettu.

    • Esimerkiksi lehti-ilmoituksessa annettu virheellinen tieto voidaan oikaista samalle kohderyhmälle suunnatulla lehti-ilmoituksella. Erityisesti myyjän annettua virheellisiä tietoja saattaa oikaisun tehokkuus edellyttää, että esim. ilmoituksessa tai esitteessä annettu tieto on oikaistava suoraan niille asiakkaille, jotka osoittavat kiinnostusta tavaran ostamiseen.


Sopimusoikeus

  • Vastuunrajoitus

    • Myyjä voi sopimusehdoilla vapauttaa itsensä markkinointivastuusta ottamalla kauppasopimukseen ehdon, jonka mukaan myyjä ei vastaa markkinoinnissa tai ennen kaupantekoa annetuista tiedoista.

    • Koska kauppalaki on tahdonvaltainen ja sen määräykset voidaan syrjäyttää sopimusehdoin, on tällainen säännös lähtökohtaisesti pätevä.

    • Kyseeseen voi tulla myös muunlainen vastuun rajaava ehto, kuten integraatiolauseke, jonka mukaan sopimuksen sisältö ilmenee yksinomaan kirjallisesta sopimustekstistä


Annettujen tietojen vaikutus

Annettujen tietojen vaikutus

  • Virhevastuun lisäksi markkinoinnissa annetuilla tiedoilla voi olla muitakin sopimusoikeudellisia vaikutuksia.

  • Tiettyjen lakien tulkinnassa arvioidaan myyjän antamien tietojen riittävyyttä. Tällöin arvioitavaksi tulee myös markkinoinnin yhteydessä annetut tiedot.

  • Markkinoinnissa annetut tiedot voivat vaikuttaa tuotevastuulain tulkintaan sen osalta, onko myyjä antanut tuotteesta riittävät tiedot asiakkaalle


Sopimuskumppaneiden valinta

Sopimuskumppaneiden valinta

  • Sopimusvapaus

    • Suomessa vallitsee sopimusvapaus, minkä eräänä osatekijänä on päättämisvapaus.

    • Henkilö tai yritys saa pääsääntöisesti vapaasti päättää, tekeekö jonkin sopimuksen vai ei.

    • Ketään ei voida yleensä pakottaa tekemään sopimuksia.

    • Lisäksi osapuolet saavat vapaasti valita sopimuskumppaninsa.

      • Näistä pääsäännöistä on tiettyjä poikkeuksia.


Sopimusoikeus

  • Sopimuspakko

    • Sopimusten päättämisvapaudessa on rajoituksia lähinnä julkisten laitosten ja monopoliasemassa olevien sekä niihin verrattavien yritysten osalta.

    • Esimerkkinä voidaan mainita postilaitos. Tällainen laitos on velvollinen tekemään sopimuksen, jos toinen osapuoli on valmis täyttämään ne ehdot, jotka laitoksen sopimuksille on asetettu.

    • Toimiluvan saanut postilaitos ei esim. voi kieltäytyä kuljettamasta jonkun henkilön kirjeitä, jos kirjeet on varustettu asianmukaisin postimerkein ja ovat muutenkin kuljettamiselle annettujen ehtojen mukaiset (postitoimintalaki 4 §).

    • Yleinen vesi- ja viemärilaitos on niin ikään velvollinen sallimaan toiminta-alueellaan sijaitsevan kiinteistön liittymisen laitoksen vesijohtoon tai viemäriin yleisten säännösten mukaan


Sopimusoikeus

  • Syrjintä

    • Lähtökohtaisesti elinkeinonharjoittaja voi valita sopimuskumppaninsa, eli hänen ei tarvitse hyväksyä asiakkaakseen kaikkia halukkaita.

    • Asiakkaiden valikointi ei kuitenkaan saa tapahtua laissa kielletyin perustein.

    • Elinkeinotoiminnassa ja ammatin harjoittamisessa on kiellettyä ilman hyväksyttävää syytä olla palvelematta jotakuta yleisesti hyväksyttävillä ehdoilla rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, sukupuolisen suuntautumisen tai terveydentilan taikka uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen toiminnan tai muun näihin rinnastettavan seikan perusteella


Sopimuskumppanin tutkiminen

Sopimuskumppanin tutkiminen

  • Turhien kustannusten välttämiseksi tulisi jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa kartoittaa potentiaaliset sopimuskumppanit siten, että heistä saataisiin karsittua sellaiset, joiden kanssa sopimusta ei kannata tehdä.

  • Tämä tapahtuu potentiaalisten sopimuskumppanien tutkimisella.

  • Merkittävissä sopimuksissa sopijakumppanin tutkiminen pitää joka tapauksessa tehdä ennen sopimuksen solmimista.


Oikeustoimikelpoisuus

Oikeustoimikelpoisuus

  • Luonnollinen henkilö

    • Mikäli sopijakumppanina on luonnollinen henkilö, tulee tarkastaa, että hän on oikeustoimikelpoinen.

    • Oikeustoimikelpoisuudella tarkoitetaan mm. sitä, että henkilöllä on kelpoisuus tehdä sellaisia sopimuksia, joilla on oikeudellisia vaikutuksia.

    • Henkilö saavuttaa oikeustoimikelpoisuuden tultuaan täysivaltaiseksi. Täysivaltaisuusikäraja on 18 vuotta.

    • Täytettyään 18 vuotta henkilö voi määrätä oikeuksistaan ja tehdä sitovia sopimuksia.


Sopimusoikeus

  • Oikeushenkilöt

    • Oikeushenkilöt ovat oikeuskelpoisia eli ne voivat tehdä sopimuksia syntymisestä lakkaamiseen.

    • Oikeushenkilöiden osalta on tarkistettava, että ne on perustettu laissa edellytetyllä tavalla, jotta ne olisivat syntyneet.

    • Muussa tapauksessa voi olla niin, että sopimuskumppanina esiintyvää yritystä ei edes ole olemassa.

    • Tilannetta hankaloittaa, että eri oikeushenkilöt saavat oikeuskelpoisuuden eli syntyvät eri tavalla.

    • On myös tarkastettava, ettei sopijakumppani ole lakannut olemasta.

    • Lakkaamisen jälkeen sillä ei ole kelpoisuutta sopimusten tekemiseen.


Perusk sitteit

Peruskäsitteitä

  • Edustaja

    • Oikeustoimikelpoinen henkilö voi itse tehdä oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskevat oikeustoimet.

    • Oikeustoimi voidaan tehdä myös siten, että toinen henkilö edustaa toista oikeustoimen tekemisessä ja antaa tämän puolesta tahdonilmaisun.

    • Tahdonilmaisun antajaa kutsutaan tällöin edustajaksi


Sopimusoikeus

  • Lähetti

    • Edustukselle on tunnusomaista edustajan omaharkintainen toiminta toisen nimissä.

    • Edustus on kysymyksessä vain, jos edustaja saa oman harkintansa mukaan antaa toisen puolesta tahdonilmaisuja.

    • Tämän vuoksi ei esim. lähetti ole edustaja, sillä tällaisen henkilön tehtävänä on vain toisen henkilön tahdonilmaisun perille toimittaminen.

    • Lähetti ei voi tehdä itse ratkaisuja sen puolesta, jonka lähettinä hän toimii.

    • Hän on siis ainoastaan toisen tahdonilmaisun perille viejä eikä hän voi omalla tahdollaan vaikuttaa oikeustoimen päättämiseen.


Sopimusoikeus

  • Välittäjä

    • Myöskään välittäjä ei ole edustaja.

    • Välittäjän tehtävänä on saattaa oikeustoimen solmimista haluavat henkilöt yhteyteen toistensa kanssa, ottaa vastaan heidän tahdonilmaisujaan ja välittää niitä edelleen sekä laatia pyynnöstä sopimusluonnoksia, mutta

    • välittäjä ei päätä omaa harkintaansa käyttäen solmittavaa sopimusta tai muuta oikeustointa.

    • Välittäjälle voidaan kuitenkin välitystehtävän lisäksi antaa myös edustusvalta antamalla hänelle esim. oikeustoimen tekemistä varten.

      • Tällöin sama henkilö toimii sekä välittäjänä että edustajana


Edustuksen lajeja

Edustuksen lajeja

  • Välitön edustus

    • Edustukselle on tunnusomaista, että edustaja toisen puolesta toimiessaan ilmoittaa, kenen puolesta hän toimii, taikka tämä seikka käy muutoin ilmi hänen toiminnastaan.

    • Edustajan kanssa oikeustoimiin ryhtyvä on näin tietoinen siitä, ketä edustajan tahdonilmaisut sitovat ja kuka tulee päätettävän oikeustoimen osapuoleksi.

      • Tällaista edustusta, josta käy ilmi edustajan päämies, kutsutaan välittömäksi


Sopimusoikeus

  • Välillinen edustus

    • Edustus voi myös olla välillistä. Siinä edustaja toimii omissa nimissään toisen puolesta (esim. komissionääri).

    • Oikeustoimen osapuoleksi tulee tällöin omissa nimissään toimiva edustaja eikä se henkilö, jonka puolesta hän toimii.

    • Välillinen edustus ei näin ollen täytä sitä edustuksen tunnusmerkkiä, jonka mukaan edustajan toimet sitovat edustajan sijasta välittömästi sitä henkilöä, jonka lukuun toimitaan.

    • Kun välillisessäkin edustuksessa saattaa sille henkilölle, jonka lukuun edustaja toimii, syntyä edustajan toimien perusteella oikeuksia, käsitellään välillistä edustusta säännönmukaisesti muun edustuksen yhteydessä


Sopimusoikeus

KKO 1970 II 87

Automaalaamon palveluksessa maalarina toimineella henkilöllä katsottiin olleen sellainen asema, että siihen oli yleisen tavan mukaan liittynyt kelpoisuus myös varsinaisen työajan jälkeen maalaamon omistajan puolesta ottaa toiselle kuuluva auto säilytettäväksi myöhemmin sovittavaa maalaustyötä varten.


Sopimusoikeus

KKO 1993:60

Säätiön nimenkirjoittaja oli ylittänyt toimivaltansa antaessaan pankille sitoumuksia säätiön puolesta. Koska sitoumukset liittyivät siihen liiketoimintaan, jota säätiö oli laajasti harjoittanut ja koska ne oli pankin tieten ainakin osaksi tehty säätiön aikaisempien sitoumusten turvaamistarkoituksessa, pankilla ei ollut erityistä syytä ryhtyä tarkistamaan toimivallan olemassaoloa


Sopimusoikeus

KKO 1996:7

Kaupunginhallituksen hyväksymää aiesopimukseksi nimettyä asiakirjaa erään yhtiön osakekannan kaupan osalta pidettiin sitovana esisopimuksena, vaikka kaupunginvaltuusto ei ollut varannut hankkeeseen määrärahaa


Sopimusoikeus

KKO 1982 II 49

Hallimyymälän hoitajalla katsottiin olleen sellainen asema, että siihen oli liittynyt kelpoisuus myymälän omistajaa sitovin vaikutuksin ottaa myymälässä myytäväksi tavaraa tilitystä vastaan


Sopimuksen syntyminen

Sopimuksen syntyminen

  • Tahdonilmaisut

    • Kaksipuolinen oikeustoimi eli sopimus on kysymyksessä silloin, kun oikeusvaikutuksen syntyminen edellyttää kahden henkilön yhtäpitävää tahdonilmaisua.

    • Oikeusvaikutus syntyy, kun he ovat yhtä mieltä tahtomastaan oikeustilan muutoksesta.

    • Tällöin henkilöiden, joita kutsutaan sopimuspuoliksi tai sopimuskumppaneiksi, välille on syntynyt sopimus


Eri syntytapoja

Eri syntytapoja

  • keskinäisissä suullisissa neuvotteluissa saavuttaa tarvittavan yhteisymmärryksen

  • laaditaan kirjallinen sopimusasiakirja

  • osapuolet ilman mitään nimenomaisia tahdonilmaisuja alkavat toimia yhdessä tietyllä tavalla


Sopimusoikeus

  • Laissa lähtökohtana on, että sopimus syntyy tarjouksen ja siihen annetun hyväksyvän vastauksen perusteella.

  • Suullinen sopimus on yhtä sitova kuin kirjallinen sopimus.

  • Tosin suullisen sopimuksen olemassaolon ja sen sisällön todistaminen mahdollisessa riitatilanteessa saattaa olla hankalaa.

  • Tiettyjen sopimusten osalta on niitä koskevissa erityislaeissa säädetty muotomääräys sopimuksen solmimiselle. Tällöin noudatetaan kyseisten erikoislakien säännöksiä oikeustoimilain sijasta.

    • Esimerkiksi kiinteistön kauppa on maakaaren mukaan tehtävä kirjallisesti ja julkisen kaupanvahvistajan todistettava


Tarjouspyynt

Tarjouspyyntö

  • Sitovuus

    • Tarjouksen tekemistä saattaa edeltää tarjouspyynnön lähettäminen.

    • Tarjouspyynnön lähettäminen ei velvoita lähettäjää eli tarjouspyyntö ei ole juridisesti sitova, ellei tarjousten pyytäjä ole sitoutunut hyväksymään parasta tarjousta tai ilmoittanut noudattavansa tällaisen velvoitteen sisältäviä tarjouskilpailusääntöjä


Kko 1999 48

KKO 1999:48

Urakkasopimus – Vahingonkorvaus – Korvattava vahinko

Asunto-osakeyhtiö oli urakkatarjouspyynnössään sitoutunut noudattamaan rakennusalan urakkakilpailun periaatteita (RT 16-10182). Se oli noita periaatteita rikkoen urakkatarjousten avaamisen jälkeen ryhtynyt neuvottelemaan tarjouksen tekijöiden kanssa urakkahinnoista ja hyväksynyt sen jälkeen muun kuin alun perin edullisimman tarjouksen tehneen rakennusliikkeen uuden halvemman tarjouksen. Rakennuttaja velvoitettiin korvaamaan alunperin edullisimman tarjouksen tehneelle rakennusliikkeelle urakan menettämisestä aiheutunut vahinko, jota arvioitaessa pidettiin lähtökohtana niin sanottua positiivista sopimusetua. Ään.


Sopimusoikeus

  • Merkitys sopimuksenteossa

    • Vaikka tarjouspyyntö ei aiheuta lähettäjälleen oikeudellista sidonnaisuutta, kannattaa tarjouspyyntö säilyttää mahdollista myöhempää tarvetta varten.

    • Mikäli sopimuksen sisällön osalta ajaudutaan tulkintaerimielisyyksiin sopimuksen jo synnyttyä, saattaa tarjouspyynnöstä löytyä apua sopimuksen tulkintaan.

    • Tarjouspyyntö on asiakirja, jonka nojalla kenties voidaan osoittaa, millaisista lähtökohdista sopimusta on alettu valmistella

    • Tarjouksen sisältö on kuitenkin ensisijainen tarjouspyyntöön nähden, jos ne poikkeavat toisistaan.


Sopimusoikeus

  • Liikesalaisuudet

    • Tarjouspyynnön saajan tulee itsenäisesti arvioida, kuinka yksityiskohtaisen tarjouksen hän tekee, jos hän tahtoo tarjouspyyntöön vastata.

    • On esiintynyt yksittäisiä tapauksia, joissa tarjouspyynnön lähettäjä on toiminut tarjouksen tekijän kilpailijan tai muun tahon bulvaanina ja tarkoitus onkin ollut ainoastaan selvittää tarjouksen tekijän hinnoittelua tms. Toisaalta, jos tarjous jätetään hyvin yleiselle tasolle, saattaa tilausta olla vaikea saada.


Tarjous

Tarjous

  • Tarjous ja vastaus

    • Sopimus syntyy oikeustoimilain mukaan tarjouksesta ja siihen annetusta hyväksyvästä vastauksesta.

    • Henkilö, joka tahtoo aikaansaada sopimuksen, antaa toiselle tarjouksen sopimuksen aikaansaamiseksi ja esittää siinä omat ehtonsa sopimuksen sisällöksi.

    • Lähtökohtaisesti tarjouksen saaja voi vain joko hyväksyä tai hylätä tarjouksen.

    • Sopimuksen sisältö määräytyy tarjouksen perusteella.


Sopimusoikeus

  • Tarjous voidaan tehdä vapaamuotoisesti, eli

    • tarjouksen tekijä voi valita, millä viestintävälineellä hän tarjouksensa tekee.

    • Tarjoukseen voidaan myös vastata vapaamuotoisesti siten, että vastaus voidaan lähettää vastaajan valitsemalla tavalla,

      • esim. kirjalliseen tarjoukseen voidaan vastata suullisesti, jollei tarjoaja ole tarjouksessa rajannut vastauksen lähettämistapaa


Sopimusoikeus

  • Tarjouksen saajalla ei pääsääntöisesti ole velvollisuutta vastata saamaansa tarjoukseen.

  • Tällöin tarjous raukeaa sen voimassaoloajan päätyttyä.

  • Tästä poikkeuksena ovat asianajajat, jotka ovat velvollisia vastaamaan heille lähetettyihin asianajopyyntöihin.

    • Jos he pysyvät passiivisina eivätkä lähetä toimeksiannosta kieltäytymistä koskevaa ilmoitusta, katsotaan heidän hyväksyneen asianajotoimeksiannon


Tilausvahvistus

Tilausvahvistus

  • Tilausvahvistus on sopimuksen syntymisen jälkeinen toimenpide, jolla informoidaan sopijakumppania siitä, että hyväksyvä vastaus on saapunut perille.

  • Tilausvahvistuksella ei voida muuttaa sopimuksessa sovittuja asioita.

  • Tilausvahvistuksella saattaa kuitenkin olla merkitystä myöhemmin sopimuksen tulkinnan yhteydessä, jos sopimuksen sisällöstä syntyy epäselvyyttä.

  • Lisäksi on katsottu, että poikkeuksellisesti vastapuolen vasta tilauksenvahvistusvaiheessa mukaan liittämät sopimusehdot saattavat tulla osaksi jo tehtyä sopimusta. Tämän vuoksi on syytä reklamoida, mikäli huomaa tilausvahvistuksen eroavan sovitusta.


Tilaus

Tilaus

  • Tilausvahvistus saattaa olla myös ostotarjouksen jälkeen ostajalle lähetettävä asiakirja.

  • Ostaja on saattanut lähettää esim. tilauksen, jota ei edellä myyjän myyntitarjous. Tällöin ostajan tilaus on OikTL:n mukaisessa mekanismissa juridisesti ostotarjous.

  • Mikäli tilausta on edeltänyt myyntitarjous, on ostajan tilauksessa juridisesti kyseessä hyväksyvä vastaus.

  • Jos myyjä lähettää tilausvahvistuksen ostajan ostotarjouksen jälkeen, kyseessä on juridisesti myyjän hyväksyvä vastaus ostotarjoukseen.

  • Asiakirjan otsikolla ei tällöin ole merkitystä. Tapaukseen soveltuvat edellä esitetyt hyväksyvää vastausta koskevat näkökohdat


Vahvistuskirje

Vahvistuskirje

  • Tietyissä tilanteissa on syytä lähettää sopijakumppanille vahvistuskirje sopimuksen sisällöstä.

  • Kun sopimus tehdään suullisesti esim. puhelimessa, kannattaa merkittävien sopimusten kyseessä ollessa harkita vahvistuskirjettä.

  • Suulliset sopimukset aiheuttavat helposti väärinkäsityksiä osapuolten välillä. Väärinkäsitysten selvittäminen on sitä helpompaa, mitä aikaisemmassa vaiheessa sopimusprosessia ne huomataan.

  • Lähettämällä vastapuolelle vahvistuskirjeen siitä, mitä suullisesti on sovittu, tuodaan esiin oma käsitys solmitun sopimuksen sisällöstä.

  • Mikäli sopijakumppani on sopimusehdoista eri mieltä, on hänellä velvollisuus reklamoida vahvistuskirjeen lähettäjälle omista näkemyksistään. Mikäli hän ei näin tee, katsotaan sopimuksen syntyneen vahvistuskirjeessä esitetyn sisältöisenä


Riidanratkaisu

RIIDANRATKAISU

  • Jos osapuolille syntyy kiistaa sopimuksen syntymisestä, suorituksen virheellisyydestä, velkojan käytössä olevista oikeuskeinoista tms. kysymyksistä, tavallisin menettelytapa on yhteinen pyrkimys neuvotteluratkaisuun.

  • Tuomioistuinmenettelyyn liittyvät kustannukset ja prosessiriski luovat yleensä osapuolille tarpeen etsiä vaihtoehtoisia menettelymuotoja


Sopimusoikeus

  • Etenkin kuluttajasopimuksia varten on katsottu tarpeelliseksi kehittää suositusluonteisia ratkaisuja tuottavia lautakuntia.

  • Tällaisia ovat esim. kuluttajariitalautakunta, vakuutuslautakunta ja arvopaperilautakunta.

    • Niiden etuna on, että sopimusongelma voidaan käsitellä ilman tuomioistuinmenettelyyn liittyvää kuluriskiä.

    • Osapuolet vastaavat itse menettelystä mahdollisesti koituvista kustannuksistaan, joita kuitenkin vähentää se, että lakimiehen käyttäminen ei yleensä ole välttämätöntä.


Sopimusoikeus

  • Suomessa on pyritty ottamaan käyttöön riidanratkaisukeinona sovintomenettely.

  • Siinä osapuolet valitsevat yhdessä sovittelijan, joka keskustelee syntyneestä oikeusongelmasta osapuolten kanssa ja pyrkii löytämään molempia tyydyttävän ratkaisuvaihtoehdon.

  • Sovittelijan ei tarvitse pyrkiä juridisessa mielessä oikeaan tulokseen, vaan hän voi ottaa huomioon myös liiketaloudellisia näkökohtia.

  • Sopimusongelman selvittelyn yhteydessä voidaan tätä kautta päätyä ottamaan sovinnon osaksi sellaisiakin seikkoja, joista tuomioistuin ei voisi määrätä.

    • Tällaista voi olla esim. osapuolten välisistä uusista tavarantoimituksista sopiminen


Sopimusoikeus

  • Elinkeinoelämän sopimusriidoista suuri osa on tapana ratkaista välimiesoikeudessa.

  • Osapuolet ovat voineet sopia riidan kohteena olevan sopimuksen tehdessään tai riidan ilmaannuttua siitä, että konflikti ratkaistaan yleisen tuomioistuimen sijasta välimiesoikeudessa.

  • Tällainen välityslauseke estää samalla viemästä asiaa yleisen tuomioistuimen ratkaistavaksi.

  • Välimiehet ovat riidan osapuolten tai ulkopuolisen elimen, kuten Keskuskauppakamarin, tehtävään valitsemia henkilöitä.

  • Välimiesmenettely ei ole millään tavoin julkista, ja menettelyn kulku järjestetään yleensä asianosaisten toivomalla tavalla


Sopimusoikeus

  • Riidanratkaisuun valmistautuminen

    • Jotta sopimusosapuoli turvaisi tehokkaasti oikeutensa myös mahdollisessa riitatilanteessa, sopimustekniikan tulee olla huolellista mm. sopimuksen sisällön todistamismahdollisuuksien ja reklamaatioiden suhteen.

    • Silloin kun sopimuksiin liittyy merkittäviä taloudellisia intressejä, on yleensä syytä noudattaa suhteellisen muodollisia menettelytapoja niin, että kaikki sovitut ehdot kirjataan sopimusasiakirjaan ja olennaiset sopimuksen täyttämisedellytyksiin vaikuttavat tapahtumat kirjataan joko osapuolten kirjeenvaihtoon tai esim. projektiryhmän pöytäkirjoihin.

    • Mahdollista riitatilannetta silmällä pitäen on hyvä kysyä, saako ulkopuolinen tarvittaessa riittävän kuvan siitä, mitä sopimuspuolten välillä on tapahtunut.


Sopimusoikeus

  • Suorituksen tarkastusvelvollisuus

    • Oikeuksien turvaaminen alkaa jo siinä vaiheessa, kun toinen osapuoli tekee sopimuksen edellyttämän suorituksen.

    • Kun ostaja tai vastaava sopimuspuoli ottaa vastaan velallisen tekemän suorituksen, hänen on yleensä tarkastettava suoritus olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisella tavalla.

    • Tarkastuksen laiminlyönti johtaa siihen, että osapuoli ei voi enää myöhemmin esittää vaatimuksia sellaisen puutteen perusteella, joka hänen olisi tullut havaita asianmukaisessa tarkastuksessa.

    • Ajatuksena on, että velallinen olettaa tehneensä sopimuksenmukaisen suorituksen ja tätä hänen luottamustaan suojataan, kun velkoja ei selvitä sopimusobjektin kuntoa kohtuullisessa ajassa suorituksen tekemisestä.

    • Poikkeuksen muodostavat tilanteet, joissa suoritusvelvollinen on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti


Sopimusoikeus

  • Reklamaatio

    • Suorituksen tarkastamisen lisäksi sopimusvelkojan on reklamoitava havaitsemastaan virheestä kohtuullisessa ajassa.

    • Reklamaatiolla tarkoitetaan ilmoitusta siitä, että velkoja pitää saamaansa suoritusta sopimuksenvastaisena.

    • Velkojan ei tarvitse vielä reklamaation yhteydessä esittää yksilöityjä vaatimuksia esim. hinnanalennuksen, vahingonkorvauksen tms. seuraamuksen osalta, vaan riittävää on virheestä ilmoittaminen.

    • Reklamaatiossa on kuitenkin syytä kuvata virheen ilmenemistapa ja luonnollisesti selvittää myös, mistä sopimuksesta ja suorituksesta on kysymys. Reklamaation tekemisen jälkeen velkojalla on aikaa konkreetin seuraamusvaatimuksen esittämiseen.


Sopimusoikeus

  • Ellei velkoja reklamoi kohtuullisessa ajassa, hän menettää oikeutensa vedota virheeseen.

  • Tällaista oikeudenmenetystä ei kuitenkaan synny, jos velallisen sopimusrikkomus on ollut tahallinen tai törkeän huolimaton tai hän on menetellyt kunnianvastaisesti ja arvottomasti.

  • Velallinen ei siten saa suojaa oletukselleen tekemänsä suorituksen sopimuksenmukaisuudesta, jos hän on menetellyt erityisen moitittavasti.

    • Näissä tapauksissa velallisella ei yleensä olekaan todellista aihetta pitää suoritustaan sopimuksenmukaisena


Sopimusoikeus

  • Suorituksesta pidättäytyminen

  • Sopimusrikkomuksen tapahtuessa sen kohteeksi joutuvan on yleensä syytä pyrkiä pidättymään oman vastasuorituksen tekemisestä.

  • Pidättymisoikeudella on tärkeä merkitys myös erimielisyyden selvittämisen kannalta. Jos esim. virheellisen suorituksen saanut ostaja on jo maksanut koko kauppahinnan, myyjän kannustimet virhetilanteen selvittämiseen ovat vähäisemmät kuin siinä tapauksessa, että maksu on saamatta.

  • Lisäksi ostaja joutuu tällöin viime kädessä olemaan oikeudenkäynnin liikkeellepanijana, mikä on epäkiitollinen asema


Sopimusoikeus

  • Todisteluun varautuminen

    • Vaikka todisteellinen sopimustekniikka on muutenkin perusteltua, sen merkitys korostuu siinä tapauksessa, että sopimussuhteessa ilmenee häiriöitä.

      • Tällöin osapuolen on huolehdittava siitä, että tehdyt reklamaatiot ja muut sopimustoimet kyetään näyttämään jälkeenpäin toteen.

      • Tehdyn suorituksen ominaisuuksista voi olla tarpeen hankkia asiantuntijaselvitystä, jolloin osapuolen on syytä käyttää asiantuntevan ja puolueettoman tahon palveluja.

      • Asiantuntijakannanotto voi auttaa sovinnon saavuttamista ja joka tapauksessa se on hyödyllistä näyttöä asian myöhemmässä selvittelyssä


Sopimusoikeus

  • Sovintoneuvottelut

    • Osapuolten keskinäisiä tuomioistuimen ulkopuolella tapahtuvia sovintoneuvotteluja ei ole mitenkään säännelty, vaan neuvotteluprosessi etenee osapuolten toivomalla tavalla.

    • Lähtökohtaisesti sopimuspuolella ei ole velvollisuutta sovintohakuisuuteen, vaan osapuoli voi halutessaan panna oikeudenkäynnin heti vireille.

    • Kustannussyistä ja yhteistyömahdollisuuksien turvaamisen vuoksi on kuitenkin selvää, että käytännössä on syytä aina ensin tavoitella sovintoratkaisua.


Sopimusoikeus

  • Sovintosopimus

    • Sovintosopimusta tehtäessä on syytä olla erityisen huolellinen ehtojen selkeyden suhteen.

    • Kun taustalla on jo ollut sopimusta koskeva kiista ja osapuolten välillä on siten ylimääräistä jännitettä, myös tehdyn sovinnon soveltaminen saattaa herkästi johtaa riitaisuuksiin.

    • Sovinnon oikeasta tulkinnasta tai sen mukaisten velvoitteiden täyttämisestä syntyvä riita on hyvin epätoivottava siitäkin syystä, että osapuoli on ehkä jo luopunut sovinnossa joistakin sellaisista vaatimuksista, joista se on ollut valmis luopumaan vain sillä ehdolla, että laajempi oikeudellinen selvittely vältetään


Sopimusoikeus

  • Sovinnoissa on tavallista, että molemmat osapuolet luopuvat joiltakin osin täysimääräisistä vaatimuksistaan.

  • Logiikkana on tällöin se, että puolin ja toisin harkitaan eri syistä edullisemmaksi hyväksyä käsillä olevan sovinnon mukainen tulos kuin esittää täysimittaisia vaatimuksia oikeudenkäynnissä.

  • Jotta tämä sovinnon tarkoitus toteutuisi, on tärkeää varmistaa, että sovinnon mukaiset velvoitteet todellakin täytetään.

  • Sovintosopimukseen on siten hyvä ottaa määräys siitä, että sovinto purkautuu sopimusrikkomuksen kohteeksi joutuneen vaatimuksesta heti, jos sovinnon mukaista maksusuoritusta ei tehdä ajoissa tai sovinnon ehtoja muuten rikotaan


  • Login