1 / 12

KAKSI REITTIÄ PSYKOLOGIN TYÖN TIEDEPERUSTEISUUTEEN*: 1. VÄÄRÄ

dayton
Download Presentation

KAKSI REITTIÄ PSYKOLOGIN TYÖN TIEDEPERUSTEISUUTEEN*: 1. VÄÄRÄ

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Vesa Talvitie PsT Joensuun psykologiakongressi 20.-22.8. 2014workshop Ahtola, Laitila & Talvitie:Tiede, asiantuntijuus ja psykologien ammatilliset käytännötAMMATTIKÄYTÄNTÖJEN TIEDEPERUSTEISUUS – MITÄ JA MIKSI?Talvitie, V. (2014). Tiedonmuodostus, ammattien välinen kilpailu ja keksimisen logiikka – mitä "tieteellisyys" on psykologin käytännön työssä? Psykologia, 1, 64-75.Talvitie, V. (2012). Episteeminen koneisto – tieteen tarttumapinta yhteiskunnan organisaatioissa. Tieteessä tapahtuu, 6, 33-41.

  2. Vesa Talvitie PsT KAKSI REITTIÄ PSYKOLOGIN TYÖN TIEDEPERUSTEISUUTEEN*: 1. VÄÄRÄ • Tiedeperusteisuuden taustalogiikka: • Tiede on muusta yhteiskunnasta erillään oleva instituutio, joka tuottaa neutraalia tietoa • Tieteellinen tieto koostuu lähinnä kontrolloiduissa koeasetelmissa saaduista tutkimustuloksista • Tätä tietoa soveltava toiminta on tiedeperusteista PERUSIDEA: TUTKIMUSTIEDON SOVELTAMINEN KÄYTÄNNÖN TYÖSSÄ • Psykologien valmistumisen jälkeinen (umpikuja-)todellisuus: • Yliopistokoulutuksessa omaksuttu tieto ei riitä käytännön työssä joten on luettava ammattikirjallisuutta, joka yleensä sijoittuu tieteen tradition sisään (esim kognitiivinen ja psykoanalyyttinen psykoterapiakirjallisuus), mutta on sen kanssa jännitteisessä suhteessa • Jännitteen takia psykologi vähitellen vieraantuu tieteestä ja tiedeyhteisöstä, tulee paikoin jopa tiedevastaiseksi * esittämistapa on kärjistys

  3. Vesa Talvitie PsT KAKSI REITTIÄ PSYKOLOGIN TYÖN TIEDEPERUSTEISUUTEEN*: 2. OIKEA • Tiedeperusteisuuden taustalogiikka: • Tiede on osa yhteiskuntaa, ja tieteellinen tiedonmuodostus kytkeyy monin tavoin yhteiskunnallisiin tekijöihin • Psykologiassa kuten tieteessä yleensä on useita orientaatioita, joista osa on lähempänä, osa kauempana käytännön työtä • Tiedettä ja käytännön toimintaa yhdistää se, että luotettava tiedonmuodostus on menestyksen kannalta keskeistä • Yliopistoinstituution yhteiskuntavastuuseen kuuluu korostaa tiedeperustaisten ja ei-tiedeperustaisten toiminnan eroa (esim. psykoterapia vs. terapia) PERUSIDEA: TIETEELLINEN TIEDONMUODOSTUS KÄYTÄNNÖN TYÖSSÄ • Psykologien valmistumisen jälkeinen todellisuus: • Opiskelu- ja ammattikirjallisuuden välillä ei ole merkittävää jännitettä, ja psykologi voi muodostaa mielikuvia mitä tiedeperusteisuus kussakin tilanteessa on * esittämistapa on kärjistys

  4. Vesa Talvitie PsT TIETEENTUTKIMUKSEN PIKAHISTORIA OSA 1 – VÄÄRÄN REITIN TAUSTA • Järjestelmällinen tieteentutkimus alkoi vasta 1900-luvun alussa. Metatieteet: (tieteen-)historia, (tieteen-)filosofia, (tieteen-)sosiologia, (tieteen-)psykologia. • Ensimmäiset 50 vuotta vallinnut positivistinen ja filosofinen suuntaus korosti tieteen eroa muuhun inhimilliseen toimintaan. Varhainen tieteenfilosofia ei juurikaan välittänyt käytännön tutkimuksen todellisuudesta (eivätkä tutkijat tieteenfilosofiasta). • Ajateltiin olevan kaikkien tieteenalojen tutkimusta luonnehtiva ”tieteen menetelmä”, jota noudattamalla päästään ihmisen inhimillisyys ylittävään objektiiviseen tietoon. • Varhaisessa tieteenfilosofiassa ajateltiin, että ihmistieteiden olisi pyrittävä jäljittelemään luonnontieteiden menetelmiä ja teorianmuodostusta – kokeellinen tutkimus, universaalit lait...

  5. Vesa Talvitie PsT TIETEENTUTKIMUKSEN PIKAHISTORIA OSA 2 – OIKEAN REITIN TAUSTA • 1960-luvulla Thomas Kuhn aiheutti tieteentutkimuksessa vallankumouksen osoittamalla kuinka sosiaaliset tekijät vaikuttavat tiedonmuodostukseen (paradigmanmuutoksiin). Tieteestä ja tieteilijöistä tuli tutkimuskohde kun Bruno Latour ja Karen Knorr Cetina tutkivat etnografian menetelmin tutkijoiden työtä laboratoriossa (sosiaalinen epistemologia). • Sosiaalitieteet korvasivat filosofian tieteentutkimuksen keskeisenä paradigmana. Luovuttiin jaetun tieteen metodin ajatuksesta, tieteellisyyden kriteerit ovat tieteenalakohtaisia. Näkökulma totuudesta ja menetelmästä tiedonmuodostuksen luotettavuuteen. • Tiedeperusteisuudelle Kuhnilainen vallankumous luo uuden tulokulman: käytännön työ ei ole tiedettä, mutta luotettavan tiedonmuodostuksen periaatteita voi noudattaa tiedeyhteisön ulkopuolellakin. • Paitsi tutkijoiden, myös käytännön toimijoiden tiedonmuodostuksen luotettavuutta voi tutkia ja arvioida: yksi psykoterapeuttikoulutusyhteisö, kaivosyhtiö, ja uutistoimitus on tiedonmuodostuksessaan luotettavampi kuin toinen. Tiedeperusteisuus on tiedonmuodostuksen luotettavuutta.

  6. Vesa Talvitie PsT ASIAKASNÄKÖKULMA: MIKSI TIEDEPERUSTEINEN PALVELU? • Tiede ja tutkimus on läsnä kaikilla aloilla: on parempia materiaaleja, pitävämpiä liimoja... Tämä ei ole sattumaa, vaan johtuu tutkimuksesta. • Usein on valittavana tiedeperusteinen ja ei-tiedeperusteinen toimija (psykologi/laillistettu psykoterapeutti/psykiatri vs. henkien manaaja; meteorologi vs. sääprofeetta) • Tiedonmuodostus on tiedeyhteisöissä luotettavinta koska • Tiedonmuodostukselle on luotu pelisäännöt (argumentointi, tutkimusten luotettavuuden kriteerit, vertaisarviointi) • Tiedeyhteisössä on keskenään kilpailevia toimijoita (eri yliopistot, laitokset, julkaisut, rahoittajat, tutkimusryhmät), eikä mikään vallanpitäjän pysty kontrolloimaan tiedonmuodostusta • Tiedonmuodostuksen itseä korjaava ja uutta luova logiikka: vallitsevien teorioiden/käsitysten kyseenalaistaminen merkitsee tutkijalle menestystä • Tutkimustietoon nojautuva toimija on todennäköisemmin oikeassa tuotteeseen/palveluun liittyvissä kysymyksissä ja sen myötä asiakkaalleen hyödyllisempi.

  7. Vesa Talvitie PsT TIEDEPERUSTEISUUS ORGANISAATIOSSA • Ollaan perillä työn kohteen suhteen relevanteista tutkimusaloista ja -perinteistä • Työn tavoitteet on määritelty riittävän selvästi, ollaan perehdytty vaihtoehtoisiin interventioihin sekä niiden vaikuttavuutta koskevaan tutkimukseen • Sovelletaan tätä tietoa perustellulla tavalla omassa toimintaympäristössä ja työskentelyn reunaehtojen puitteissa • Pyritään seuraamaan oman toiminnan vaikuttavuutta Tiedeperusteisuus edellyttää, että organisaatiossa on tieteellisen peruskoulutuksen saaneita henkilöitä, jotka pitävät yhteyttä tutkimusmaailmaan tiedelehtien, kongressien ja tutkijakontaktien kautta

  8. Vesa Talvitie PsT PSYKOLOGIT JA TIEDEPERUSTEISUUS • Psykologit toimivat yhteistyössä muiden ammattiryhmien kanssa, mutta vallitsee myös kilpailu: palkataanko/käytetäänkö asiantuntijana psykologi vai joku muu. • Kilpailuasetelma voi olla • akateemisten ammattialojen välinen (esim. psykologi – psykiatri/teologi/kasvatustieteilijä) • akateemisesti koulutettu – ei-akateemisesti koulutettu (psykologi – psyk. sh) • akateemisesti koulutettu – vaihtoehtotoimija (psykologi – ennustaja/kiviterapeutti/manaaja) • Psykologien kannattaa ottaa tiedeperustaisuudestaan kaikki hyöty irti – tehdä asiakkaille ja muille toimijoille selväksi miksi psykologi on kilpailijoitaan parempi vaihtoehto (ja antaa tämän näkyä palkkauksessa ja arvostuksessa). • Miten tämä käytännössä tapahtuu sinun erityisalallasi? Mitä lisäarvoa asiakas saa valitsemalla nimenomaan psykologin?

  9. Vesa Talvitie PsT TIEDEPERUSTEISUUDEN UHKIA • Kansalaisen perehtymättömyys tieteellisen tiedonmuodostuksen periaatteisiin, puutteellinen “tutkimuksenlukutaito” ja tieteenvastaisuus – valitaan tuote/palvelu impressioiden ja fiilisten perusteella • Yhden suuntauksen monopoliasema, minkä myötä keskustelu yksiarvoistuu ja tiedonmuodostuksen virheet jäävät huomaamatta (vrt. psykoanalyysi psykoterapiakentässä 1970-luvulla) • Toimijoiden voimasuhteiden epätasapaino, joka vääristää tutkimusresurssien kohdentamista, päätöksentekoa, ja tutkimustiedon saatavuutta (vrt. biologinen psykiatria – psykologinen psykiatria) • Jonkin tahon voimakas ja kontrolloimaton taloudellinen intressi (vrt lääketeollisuus ja masennuslääkekeskustelu, kaivosteollisuus) • Tutkimuksen kapea-alaistuminen ja sen seurauksena asiantuntijavalta: ulkopuoliset eivät pysty arvioimaan asiantuntijan luotettavuutta • Ammatillinen protektionismi (vain psykologit voivat arvioida psykologisten testien luotettavuutta, vain...)

  10. Vesa Talvitie PsT LOPPUTULEMA JA SILTA SEURAAVAAN: Psykologit ovat peruskoulutuksensa kautta sidoksissa tieteelliseen tiedonmuodostukseen ja sen kautta tiedeperusteiseen toimintaan. Tätä kannattaa hyödyntää mahdollisimman hyvin ammatillista asemaa edistettäessä. Tämän takia Psykologiliitto...

  11. Vesa Talvitie PsT KIITOS! Löydät nämä diat osoitteesta www.vesatalvitie.fi vesa.talvitie@alumni.helsinki.fi

  12. Vesa Talvitie PsT KIRJALLISUUTTA Talvitie, V. (2012). Episteemisen koneisto – tieteen tarttumapinta yhteiskunnan organisaatioissa. Tieteessä tapahtuu.http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/issue/view/1019 Talvitie, V. (2014) Tiedonmuodostus, ammattien välinen kilpailu ja keksimisen logiikka – mitä "tieteellisyys" on psykologin käytännöntyössä? Psykologia, 1. Knorr Cetina, K. (1999) Epistemic cultures: How the sciences make knowledge. Macdonald, K. A. (1995). The sociology of professions. Abbott, A. (1988). The system of professions: An essay on the division of expert labour. Selinger, E. & Crease, R. (toim.)(2006) The Philosophy of expertice. Bengson, J. & Moffett, M. (toim.)(2011). Knowing how: Essays on knowledge, mind, and action. Kitcher, P. (1992). The Advancement of science: Science without legend, objectivity without illusions. Goldman, A. I. (1999). Knowledge in a social world. Goldman, A. I. (toim.)(2011). Social epistemology: Essential readings.

More Related