1 / 20

Puhesignaalin analysointi = akustinen fonetiikka

Puhesignaalin analysointi = akustinen fonetiikka. Diskreetti signaalinkäsittely (Analoginen) todellisuus Puhesynteesi Fyysinen puheentuotto parametrisointi Yksinkertaistettu malli

Download Presentation

Puhesignaalin analysointi = akustinen fonetiikka

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Puhesignaalin analysointi = akustinen fonetiikka Diskreetti signaalinkäsittely (Analoginen) todellisuus Puhesynteesi Fyysinen puheentuotto parametrisointi Yksinkertaistettu malli Y(z) = H(z)*X(z) todellisuudesta, joka on mahdollista muotoilla matemaattisesti Fysiikka&Matematiikka

  2. Akustinen fonetiikka • Akustisesti ääni ja siten myös puhe on ilmanpaineen vaihtelua • Akustinen fonetiikka tutkii puheen akustisia ominaisuuksia ja sitä miten ne seuraavat puheentuottomekanismin toiminnasta Pitkittäinen aaltoliike: http://www.kettering.edu/physics/drussell/Demos/waves/wavemotion.html

  3. Formantit eli ääniväylän resonanssit • Tärkein ääntöväylän ominaisuus on siinä esiintyvät resonanssit eli formantit • Syntyvät värähtelevän ilmapatsaan seisovina aaltoina • Formantit (F1, F2, ...) voidaan yleensä nähdä spektrissä vahvistuneina osavärähtelyalueina • Taajuuden lisäksi formanttia kuvaavat sen intensiteetti ja kaistanleveys • Eri ääntöväyläkonfiguraatioilla on eroavat formanttitaajuudet -> formanttien avulla voidaan luokitella kaikki vokaalit /a/-äänteen spektri

  4. Vokaalit - formantit

  5. Muita tapoja muodostaa äänteitä • TAPA 1: Kapeikko ääntöväylässä muuttaa läpi kulkevan ilmavirran pyörteiseksi • Ero kuiskaukseen: nyt pyörteinen ilmavirta syntyy ääntöväylässä, kuiskauksessa se syntyi glottiksessa • TAPA 2: Sulkemalla ja avaamalla ääntöväyläkokonaan joltain kohtaa ilmavirta ’poksahtaa’ ulos

  6. Ääntöväylän matemaattinen mallintaminen • Ääntöväylän resonanssien laskeminen ääntöväylän muodon perusteella on analyyttisesti ratkeamaton ongelma (numeerisia ratkaisuja on) - Pitäisi ottaa huomioon • erilaiset kurkunpään herätteet, • ajalliset ja paikasta riippuvat muutokset ääntöväylän muodossa, • nenäväylän kytkeytyminen, • huulten kohdalla tapahtuva ääniaallon leviäminen ympäristöön, • energiahäviöt, • pyörteiset ilmavirtaukset • jne. • Yksinkertaistettuja malleja tarkastelemalla päästään kuitenkin melko pitkälle äänentuoton ymmärryksessä

  7. MRI (Magnetic Resonance Imaging) -kuvia ääntöväylästä http://en.akihabaranews.com/101359/robot/robotech-2011-professor-sawada%E2%80%99s-talking-robot http://personal.ee.surrey.ac.uk/Personal/P.Jackson/Nephthys/jaleel.html /aa/ /ii/

  8. Ääniväylän mallintaminen tasapaksujen putkien avulla • Ääniväylä suoristetaan ja mallinnetaan vakiopituisina viipaleina

  9. Äänipaineaallon heijastuminen • Liitettäessä kaksi tasapaksua putkea yhteen liitoskohdassa tapahtuu heijastumista • Heijastuskerroin knilmaisee,kuinka suuri osa putkesta toiseen liikkuvasta tilavuusnopeusaallosta heijastuu takaisin (putkien pinta-alat Sn ja Sn+1 ):

  10. Äänipaineaallon heijastumisesta • Pinta-alat ovat positiivisia, joten -1 < kn < 1 • kun = 0 , niin kn = 1 , ja aalto heijastuu sellaisenaan takaisin • kun on suuri, niin kn ≈ -1 , ja aalto heijastuu kokonaan, mutta vastakkaisessa vaiheessa • Mikäli Sn =Sn+1 , heijastumista ei tapahdu http://www.kettering.edu/physics/drussell/Demos/reflect/reflect.html (huomaa, että paineaalto käyttäytyy päinvastoin kuin poikittaisaalto narussa)

  11. Aaltoheijastusten mallintaminen z-tasossa – ristikkorakenne eli Kelly-Lochbaum -rakenne • fn on putkessa n eteenpäin kulkeva ääniaalto ja bn taaksepäin kulkeva ääniaalto • Mallinnetaan aaltojen etenemistä ja heijastumisia viereisen kuvan Kelly-Lochbaum ristikkorakenteella • Näytteistetään järjestelmän toiminta siten, että aalto viivästyy yhden hetken () kulkiessaan putkenpätkän päästä toiseen

  12. Kelly-Lochbaum -yhtälöt • Aaltojen käyttäytyminen voidaan esittää seuraavien yhtälöiden avulla. • Kuvasta saadaan:

  13. Kelly-Lochbaum -yhtälöt • Aaltojen käyttäytyminen voidaan esittää seuraavien yhtälöiden avulla. • Kuvasta saadaan: • Ratkaistaan näistä ja , :n ja :n funktioina

  14. Kelly-Lochbaum -yhtälöt • Aaltojen käyttäytyminen voidaan esittää seuraavien yhtälöiden avulla. • Kuvasta saadaan: • Ratkaistaan näistä ja , :n ja :n funktioina ja laitetaan matriisimuotoon:

  15. Ääntöväylämalli ristikkorakenteella • Ääntöväylän putkimallille saadaan diskreettiaikainen esitys liittämällä ristikko-elementtejä peräkkäin. b0 ja bN jätetään vain pois.

  16. Ristikkorakenne • Ristikkorakenteen siirtoyhtälö saadaan seuraavasti:

  17. Ristikkorakenne • Ristikkorakenteen siirtoyhtälö saadaan seuraavasti:

  18. Ristikkorakenne • Ristikkorakenteen siirtoyhtälö saadaan seuraavasti:

  19. Ristikkorakenne on all-pole(IIR)-suodin Todetaan, että edellisen kalvon suodin on all-pole –tyyppinen: • Muodostetaan FIR-tyyppinen käänteissuodin, jolloin alkuperäisen suotimen on oltava all-pole –tyyppinen. Tätä varten ratkaistaan Kelly-Lochbaum –yhtälöistä fn(z)ja bn(z) fn+1(z):n ja bn+1(z):n avulla: • Ristikkorakenne, johon liitettynä käänteinen lohko:

  20. Ääntöväylä suotimena • Ääntöväylää mallinnetaan edellä esitetyllä all-pole-rakenteella eli AR-mallilla, eli systeemillä, jonka siirtofunktio on muotoa • Millainen on sitten kurkunpäästä tuleva ’heräte’-ääniX(z) ? (sourcefiltrdemo.m)

More Related