Hyvinvointiklusterin esiselvityksen tuloksia Turun ammattikorkeakoulu, hyvinvointipalvelut

1. Hyvinvointiklusterin esiselvityksen tuloksia Turun ammattikorkeakoulu, hyvinvointipalvelut projektipäällikkö Elina Vuorio Laadittu 19.10.2007

2. Hyvinvointipalvelujen tuottaminen Suomessa • Lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen on kuntien • vastuulla. Kunta voi tuottaa 1.) palvelut itse, 2.) ostaa ne muilta kunnilta/ • kuntayhtymiltä itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa, 3.) ostaa ne • yksityisiltä palvelujen tuottajilta (yrityksiltä tai kolmannelta sektorilta) • tai 4.) antamalla palvelujen käyttäjille palvelusetelin. • Welfare mix = hyvinvoinnin sekatalous  hyvinvointipalveluja tuotetaan • kuntalaisille eri sektoreilla ja osittain näiden toimijoiden yhteistoiminnalla. • Kunta- ja palvelurakenneuudistus miten jatkossa tuotetaan • sosiaali- ja terveyspalveluja. • Palvelurakenne  oikea toimintamalli  1.) oltava ajan tasalla vaikut- • tavista palveluista, 2.) otettava uudet toimintamallit käyttöön ja • 3.) arvioitava väestön palvelutarvetta ja reagoitava nopeasti muutoksiin. www.turkuamk.fi

3. Mikä on hyvinvointiklusteri?: eli mistä kaikki alkoi… • Hyvinvointiklusteri muodostuu sellaisista organisaatioista, joiden • välittömänä tavoitteena on ihmisten hyvinvoinnin edellytysten luominen • tai tähän liittyvä tutkimus-, kehitystyö-, palvelu- tai tuotannollinen toiminta. • Klusterin keskeisiä toimijoita ovat julkiset ja yksityiset palvelujen tuottajat, • kouluttajat, tutkimusorganisaatiot, teknologia- ja teollisuusyritykset sekä • palvelujen käyttäjät (esim. Stakes 1995, TEKES 2002; TEKES 2005). • Klusterissa toimijoiden keskinäisen vuorovaikutuksen seurauksena • muodostuu konkreettisia hyötyjä – kokonaisuus on enemmän kuin • osiensa summa. • Klusterin olennainen piirre on, että verkoston osat voivat kaikki saavuttaa • omat tavoitteensa verkostoitumalla kuin ilman yhteistoiminnan rakenteita. www.turkuamk.fi

4. Hyvinvointiklusterin esiselvityksen taustaa • Hyvinvointiklusteria on suunniteltu Varsinais-Suomessa keväästä 2006 lähtien. • Suunnittelutyöhön on osallistunut mm. TE-keskuksen, Turun Seudun Kehittämiskeskuksen, Salon Seudun Kehittämiskeskuksen, Varsinais-Suomen liiton, Turun seudun yrityspalvelukeskus Potkurin ja Turun AMK:n edustajia. • Varsinais-Suomen hyvinvointiklusterin kehittämistyö jakaantuu kahteen vaiheeseen: • hyvinvointiklusterin esiselvitykseen(1.3.–30.6.2007) ja • jatkohankkeeseen (Varsinais-Suomen hyvinvointiklusterin tulevaisuusanalyysi 1.1.–30.6.2008) www.turkuamk.fi

5. Tavoitteet ja toiminnot pähkinänkuoressa • Kartoittaa Varsinais-Suomen alueella toimivien hyvinvointipalveluja tuottavien, tutkivien, kehittävien ja toimijoiden nykytilanne. Esiselvityksen aikana: • Määriteltiin hyvinvointiklusteri ja hyvinvointipalvelut ja niiden kytkös asukkaiden hyvinvointiin; • Selvitettiin julkisten hyvinvointipalvelujen tuottajien (kuntien) rinnalla toimivien alan yritysten määriä, liikevaihtoa, henkilöstömääriä, -rakenteita ja tietoa poistumista sekä koulutustarpeista; • Selvitettiin maakunnan hankkeita, jotka liittyvät hyvinvointipalvelurakenteen ja -liiketoiminnan kehittämiseen; • Kartoitettiin suomalaisia hyvinvointiklustereita ja hyvinvointipalvelujen kehittämisessä käytettyjä yhteistoimintatapoja; • Kartoitettiin alustavasti maakunnassa olevia ns. hyvinvointipalvelukonsepteja. www.turkuamk.fi

6. Miten ja mistä tietoa kerättiin • Hankkeen tuotoksena syntyi esiselvitysraportti nykytilasta. • http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522160126.pdf • Esiselvityksessä käytettyjä aineistoja: • tilasto- ja rekisteritietokantoja (mm. Stakesin ja Tilastokeskuksen tilastot, • KTM Online), • TE-keskuksen työvoima- ja koulutustarve -haastattelujen aineistoja, • asiantuntijahaastatteluja (hyvinvointipalvelujen kehittämistyössä ja/tai • hyvinvointiklusterityössä mukana olleiden henkilöiden haastatteluja, N=7 kpl.), • dokumenttiaineistoja (hyvinvointiklustereihin ja hyvinvointipalvelujen • kehittämiseen liittyviä toimintatapoja  kirjallisuus, internet-sivut) ja • hankerekistereistä saatuja tietoja (Fimos, RAY). www.turkuamk.fi

7. Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajat: taustaa • Käytetty aineisto: Stakesin tilastot yksityisistä sosiaali- ja terveys- • palveluista ja Tilastokeskuksen yritysrekisteriin perustuvia tilastotietoja. • Ajanjakso: pääsääntöisesti v. 2000–2005, myös v. 1995–2005. • Alue: tietoja on kerätty maakuntatasolta ja vertailukohtana on käytetty • koko maan tietoja. Osittain tietoja on saatavilla ja raportoitavissa seutu- • kuntatasoltakin. • Maakunnan yksityisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä seudullisia • tilastotietoja on koostettu erilliseksi liitteeksi (ks.Liite 1, s. 1–5). www.turkuamk.fi

8. Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut: maakunnan toimipaikkakehityksestä I • Toimipaikkojen määrä on ollut kasvussa tarkasteluajanjaksolla. • yksityiset sosiaalipalvelut: n. 160 (v. 1999)  n. 250 (v. 2005) • yksityiset terveyspalvelut: n. 245 (v. 1999)  n. 300 (v. 2005) • Toimipaikat ovat keskittyneet Turun seutukuntaan: sosiaalipalvelujen • osalta n. 60 % ja terveyspalvelujen osalta n. 72 % yksiköistä on seudulla. • Kaikkein yleisimmät toimialat yksityisissä sosiaalipalveluissa: palvelutalot • ja ryhmäkodit, lasten päivähoitopalvelut, lasten ja nuorten laitos- ja perhe- • hoitopalvelut sekä kotipalvelut. • Kaikkein yleisimmät toimialat yksityisissä terveyspalveluissa: fysioterapia- • palvelut, lääkärien vastaanottopalvelut ja hammashuoltopalvelut. www.turkuamk.fi

9. Yksityisten sosiaalipalvelujen toimipaikkakehitys Varsinais-Suomessa 2000–2005 (Stakes 2007) www.turkuamk.fi

10. Yksityisten terveyspalvelujen toimipaikkakehitys Varsinais-Suomessa 2000–2005 (Stakes 2007) www.turkuamk.fi

11. Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut: maakunnan toimipaikkakehityksestä II • Yhteenvetoa sosiaalipalvelujen kehityksestä: yksityisiä sosiaalipalvelujen • toimintayksiköitä on syntynyt sekä laitos- että avopalveluihin ja toimialan • palveluvalikoima on myös monipuolistunut tarkasteluajanjaksolla. Palvelu- • rakenne vaihtelee melko paljon seutukunnittain ja yksikkömäärien kehitys • riippuu paljon ko. alueen toimintaympäristöstä ja palvelutarpeista. • Yhteenvetoa terveyspalvelujen kehityksestä: yksityisiä terveyspalvelujen • toimintayksiköitä on tullut lisää lääkärin vastaanottopalveluihin, fysio- • terapia- ja hammashuoltopalveluihin. Palvelurakenne vaihtelee seutu- • kunnittain. Kaiken kaikkiaan terveyspalvelujen yksikkömäärä on kasvanut • tasaisemmin verrattuna sosiaalipalveluihin (huom. eri lähtötaso!). www.turkuamk.fi

12. Yksityiset sosiaalipalvelut: henkilöstö- ja asiakasmäärien kehityksestä I • Yksityisellä sosiaalipalvelujen toimialalla työskentelevien henkilöstömäärä • on lisääntynyt yli 1000 työntekijällä v. 1999–2005. Vuonna 2005 • alalla työskenteli yli 2500 työntekijää (asiakaspalvelutyössä n. 2250). • Toimipaikka- ja henkilöstömäärien kehitys on kytköksissä asiakasmäärien • muutokseen. Seuraavassa esimerkkejä ns. kasvualoista: • lasten päivähoito: 1142 (v. 1999)  1759 (v. 2005), • lastensuojelu (perhekodit ja laitokset): 145 (v. 1999)  271 (v. 2005), • asumispalveluyksiköt (24 h-hoito): 1368 (v. 1999)  2447 (v. 2005). www.turkuamk.fi

13. Yksityiset sosiaalipalvelut: henkilöstö- ja asiakasmäärien kehityksestä II • Esimerkit ns. kasvutoimialojen asiakasmääräkehityksistä jatkuvat: • asumispalvelut (ei 24 h-hoitoa): 185 (v. 1999)  291 (v. 2005), • kotipalvelut (kodinhoitoapu iäkkäille): 591 (v. 1999)  1108 (v. 2005), • päihdehuollon asumispalveluyksiköt: 396 (v. 1999)  744 (v. 2005), • päiväkeskukset/palvelukeskukset: 307 (v. 2000)  429 (v. 2005), • aikuisten päivähoito: 119 (v. 1999)  202 (v. 2005) • Esimerkkejä tasaisen / taantuvan kasvun toimialoista: • vanhainkotipalvelut: 183 (v. 1999)  180 (v. 2005), • vammaisten laitospalvelut: 13 (v. 1999)  14 (v. 2005), • A-klinikat: 2133 (v. 1999)  2081 (v. 2005), • Katkaisuhoitoasemat & kuntoutuslaitokset: 813 (v.1999)669 (v.2005) www.turkuamk.fi

14. Yksityiset terveyspalvelut: henkilöstö- ja asiakaskäyntimäärien kehityksestä I • Yksityisellä terveyspalvelujen toimialalla työskentelevien henkilöstömäärä • on lisääntynyt yli 600 henkilöllä v. 1999–2005. Vuonna 2005 • alalla työskenteli n. 3800 työntekijää. Suurimpia ammattiryhmiä olivat • lääkärit (951), hammaslääkärit (192), fysioterapeutit (414), sairaanhoitajat • (291) ja perushoitajat (209). • Kokopäivä- ja osa-aikatoimisten työntekijämäärien kehityksessä on • esiintynyt vaihtelua. Osa-aikatoimisten työntekijöiden määrissä vaihtelua • on ollut enemmän – palvelutarpeen muutoksiin reagoiminen. • V. 2005 yksityisen terveydenhuollon avohoitokäyntejä oli yhteensä noin • 786 000 (sis. lääkärin, erikoislääkärin ja muiden työntekijöiden vastaanotot) www.turkuamk.fi

15. Yksityiset terveyspalvelut: henkilöstö- ja asiakaskäyntimäärien kehityksestä II • Asiakaskäyntimäärissä esiintyy melko paljon vaihtelua vuositasolla. • Esim. fysioterapiapalveluissa ja lääkärikäynneissä yleisesti. • Toimipaikka- ja henkilöstömäärien kehitys on kytköksissä asiakaskäyntien • kehitykseen. Seuraavassa esimerkkejä ns. kasvutoimialoista: • työterveydenhuollon lääkärikäynnit: 80 589 (v.1999)102 401(v.2005) • työterveydenhuollon erik. lääkärikäynnit: • 31 213 (v. 1999)  36 591 (v. 2005) • hammashuollon käynnit: 177 500 (v. 1999)  261 091 (v. 2005) • apuvälinepalvelut: 1 983 (v. 1999)  5 892 (v. 2005) • röntgentutkimukset: 71 204 (v. 1999)  89 367 (v. 2005) www.turkuamk.fi

16. Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut: maakunnan työvoima- ja koulutustarpeesta I • Aineisto: Tktt-haastattelujen materiaalia v. 2004 ja v. 2005. • v. 2004 tehtiin 84 yrityshaastattelua (sosiaali- ja terveysalan yrityksiä • ja toimipaikkoja  Kaarinan, Kemiön, Paraisten, Salon, Raision ja • ja Turun työvoimatoimistojen alueella). • v. 2005 tehtiin 82 haastattelua (julkiset ja yksityiset sosiaalipalvelu- • tuottajat  Kaarinan, Raision, Salon ja Turun työvoimatoimistojen alue) • v. 2007 keväällä on tehty terveydenhuoltopalvelujen tuottajille • Haastatteluja  raportti valmistuu syksyllä 2007. • Liitteeseen 2(s. 6–10) on koottu uuden työvoiman tarvetietoja • Varsinais-Suomesta ja kunta-alan eläkepoistumatietoja 2008–2025. www.turkuamk.fi

17. Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut: Maakunnan työvoima- ja koulutustarpeesta II • Työvoiman tarve tulee kasvamaan sosiaali- ja terveysaloilla. • perus-, lähi- ja sairaanhoitajia, sosiaalityöntekijöitä ja -ohjaajia/ • Sosionomeja ja erikoislääkäreitä sekä -sairaanhoitajia. • V. 2004 ja 2005 haastatteluyhteenvedon perusteella voitiin määritellä • koulutustarpeita mm. seuraavilla osa-alueilla: asiakaspalvelu, atk-koulutus, • tiimityöskentelytaidot, kielikoulutus (ruotsin kieli) ja ennalta ehkäisevä työ. • Koulutustarpeet kytkeytyvät osittain asiakaskuntarakenteen monipuo- • listumiseen, uusien työmenetelmien ja teknologioiden käyttöönottoon. • V. 2005 haastatteluyhteenvedon perusteella 67 % toimipaikkaa ilmoitti, että • heillä on ollut rekrytointiongelmia. www.turkuamk.fi

18. Kunta-alan eläkepoistumatietoja Varsinais-Suomesta (Kuntien eläkevakuutuksen tilastot 2007) www.turkuamk.fi

19. Esimerkkejä hyvinvointipalvelurakenteen ja -liiketoiminnan kehittämiseen liittyvistä hankkeista I • Hoiva-alan palveluverkko -hanke (Turun AMK)  sosiaali- ja terveysalan • yrittäjien valtakunnallinen palveluhakemisto ja tietopankki •  www.hoivayrittajat.com • Laatu- ja kehityshanke kotityöpalvelualojen pienyrityksissä (TuAKK)  • Tavoitteena on lisätä kehittämis- ja laatutyötä kotipalvelun pk-yrityksissä, • tukea työssä kehittymistä ja jaksamista sekä kumppanuusverkostoja. • Kuntien kilpailuttamisosaamisen ja hoivayritysten tarjousosaamisen • kehittäminen, yhteiset hoivapalvelujen laatukriteerit -hanke(Turun AMK). • Maakunnassa on ollut/on käynnissä mm. eri sosiaali- ja terveyspalvelujen • kustannuslaskentaan liittyviä hankkeita (esim. Kaarinassa). www.turkuamk.fi

20. Esimerkkejä hyvinvointipalvelurakenteen ja -liiketoiminnan kehittämiseen liittyvistä hankkeista II • HOT – hoitoalan (hyvinvointialan) avustavat tehtävät työpaikoiksi-hanke • (Turun kaupunki)  Tavoitteena on mm. edistää sosiaalista yritystoimintaa. • Lasten, nuorten ja perheiden talo-hanke (Turun kaupunki)  Tavoitteena on • kohderyhmän palvelujen keskittäminen ’saman katon alle’, laadun, saatavuuden ja • kustannustehokkuuden lisääminen; keskeistä eri sektorien yhteistyö. • Salon seudun Perhekeskustyö-hanke (Salon kaupunki)  tavoitteena on luoda • seutukuntaan perhekeskuksen malli. • WELLCOM - sähköisen asioinnin strategian ja toimintamallin kehittäminen • (Turun kaupunki). www.turkuamk.fi

21. Esimerkkejä hyvinvointipalvelurakenteen ja -liiketoiminnan kehittämiseen liittyvistä hankkeista III • KasiMajakasta palvelukeskukseksi-hanke (Uudenkaupungin kaupunki) • kehittää seudullinen malli pitkäaikaistyöttömyyden ja syrjäytymisen ehkäisyyn ja • työmarkkinakyvyn ylläpitoon ja parantamiseen. • Innovatiivinen ePalvelu sosiaali- ja terveydenhuollossa Turunmaan saaristossa • (Turunmaan Seutu ry)  Useita tavoitteita, mm. IT-ratkaisujen kehittäminen ja • palvelurakenteen uudistaminen yhteistyöllä. • Saaristo ELLI (Turunmaan seutu ry.)  kehittää uusia menetelmiä vanhustyöhön, • myös palvelukonsepteja. • KOTIIN/Digame-hanke (Turun AMK)  kehittää ja testata digitaalisia palveluja • ikääntyneiden kotona asumisen tueksi (interaktiivinen HyvinvointiTV ja • digiboksisovellus). www.turkuamk.fi

22. Esimerkkejä hyvinvointipalvelurakenteen ja -liiketoiminnan kehittämiseen liittyvistä hankkeista IV • Harava – lasten ja nuorten psykososiaaliset palvelu- ja yhteistoimintamallit • maakunnassa(Kuntaliitto / V-S Lastensuojelujärjestöt ry.)  Kehitettiin 3 eri • maakunnan alueella lasten ja nuorten ylisektoraalisia palveluja- ja toimintamalleja. • Noste-hanke (Perhekuntoutuskeskus Lauste ry.)  Tavoitteena on luoda ennalta • ehkäisevän perhekuntoutuksen yksikkö tarjoamaan ko. palveluja pienille kunnille. • Salon seudun muistineuvola-hanke (Salon Alzheimer-yhdistys ry)  Tavoitteena • rakentaa seudulle uutta mallia, joka edistää dementian ennalta ehkäisyä ja • palvelujen saantia mahdollisimman oikea-aikaisesti; monisektorista yhteistyötä. • Palveluohjaus – yhdessä arkeen-hanke (V-S Lastensuojelujärjestöt ry.)  • Hanke toimii maakunnallisen Perhetalo-hankkeen sisällön kehittäjänä / toteuttajana • Alueellinen nuorten tukihenkilötoiminta (ks. edellinen kohta)  Tavoitteena on • uudenlainen tukihenkilöprosessimalli konkreettiseen palvelutuotantoon. www.turkuamk.fi

23. Yhteenvetoa asiantuntijahaastatteluista • Haastateltiin kansallisia hyvinvointiklusterityöskentelyn ja/tai vastaavan • hyvinvointipalvelujen kehittämistyössä mukana olleita asiantuntijoita. • Teemat: toiminnan käynnistys, varsinainen toiminta ja hyvät käytännöt. • Toiminnan käynnistys: eri sektorit edustettuina, yhteinen visio/tarve jonkin • tietyn osa-alueen kehittämiseen, osallistavat työskentelymuodot, prosessi. • Toiminta: tahtotilan ’auki kirjoittaminen’ ja yhteisten kehittämiskohteiden • valinta, niiden hankkeistus, verkostotyö (tiedonvaihto, prosessimaisuus), • toimintojen vastuutus osaamisalueiden mukaisesti, toiminnan avoimuus. • Esimerkkejä: alue- ja osaamiskeskusohjelmien ko. klusterityöskentely, • alueelliset ja seudulliset kehittäjäverkostoja eri puolilla Suomea (liittyvät • joko koko hyvinvointipalvelujen alueeseen tai tiettyyn osa-alueeseen). www.turkuamk.fi

24. Yhteystiedot ja lisätietoa • Esko Ovaska • VTT, tutkimus- ja kehityspäällikkö • Turun ammattikorkeakoulu • Hyvinvointipalvelut • esko.ovaska@turkuamk.fi • p. 050 5985 114 • Elina Vuorio • VTM, projektipäällikkö • Turun ammattikorkeakoulu • Hyvinvointipalvelut • elina.vuorio@turkuamk.fi • p. 010 5535 448 www.turkuamk.fi