Mielenterveyskuntoutujat - motivoitunutta työvoimaa

1. Mielenterveyskuntoutujat - motivoitunutta työvoimaa Hyviä kokemuksia työnantajan palveluohjauksesta Kaarina Latostenmaa, projektipäällikkö Satakunnan ammattikorkeakoulu

2. Joka päivä viisi nuorta työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä. Sosiaalivakuutus 4/2009 • Näkökulma terveyserojen kaventamiseen Töihin eikä katveeseen!

3. Tulevaisuuden työvoima Miten sivuun jääneet ja etenkin nuoret pääsevätkuntouduttuaan takaisin työpolulle? Miten työvoimaa tarvitsevat työnantajat löytävät heidät? Työtä ei ole ilman työnantajaa!

4. Kun työnantajat löytävät kuntoutujat uutena työvoimana, mielenterveyskuntoutujien työllistyminen helpottuu Syrjäytyminen vähenee

5. Päätettiinjakaa työnantajilletietoa ja edistää poikkihallinnollista yhteistyötä, jotta kuntoutujan työllistyminen ja työllistäminen olisi mahdollisimman helppoa Mitä muuta?

6. Kysyttiin työnantajilta • Niina Laitinen toteutti opinnäytetyönä tutkimuksen ”Mitä tietoa ja tukea työnantajat tarvitsevat työllistääkseen mielenterveyskuntoutujia” • Laitinen haastatteli puhelimitse 120 työnantajaa

7. Työnantajat tarvitsevat: Tietoa - mielenterveyskuntoutujista työntekijänä - työllistämisen taloudellisista tukimuodoista - työllistämistä tukevista palveluista (esim. työvalmentajista) • rekrytointia helpottavista tahoista (yhteystiedot ym.) Palvelua kaivattiin: Toiveena oli saada palvelu räätälöitynä työpaikalle!

8. Työnantajan palveluohjaus • Niina Laitisen tutkimuksen pohjalta ja yhdessä satakuntalaisten yrittäjien, työllistäjien ja kuntoutustoimijoiden kanssa syntyi Työnantajan palveluohjauksen kokonaismalli

9. Työnantajan palveluohjaus on kokonaisuus, joka koostuu kahdesta yhtä tärkeästä osasta: Erityisryhmien työllistämisen palvelujen sujuvoittaminen kehittävänverkostotyön avulla - tueksi neuvonta- ja koulutusmateriaalit Työnantajan henkilökohtainen ohjaus - tueksi pilotoitu ”avaimet käteen” –palvelu

11. Jääkö kuntoutujan työ vain haaveeksi, vaikka joka organisaatio tekee omassa osuudessaan loistavaa työtä

12. Yhteinen mieli, yhteinen kieli • Pienenevissä resursseissa on tärkeää • jaettu asiantuntijuus • saumattomat palveluketjut KOKONAISUUS - NÄKÖKULMAT

14. Moniammatillinen, avoin ja sujuva yhteistyö on tärkeää Sosiaalityöntekijät, kuntoutusohjaajat, työvoimavirkailijat ja työhönvalmentajat ovat linkkeinä organisaatioiden välillä Päättäjiltä parannuksia mm. palkan ja tukien yhteensovittamiseen Ammatillisen kuntoutuksen profiilin nosto

15. Kilauta kaverille • Pikasoitto luottohenkilölle toisessa organisaatiossa säästää aikaa hermoja lippuja, lappuja Mikä liike kokonaisuuden kannalta paras tai ainakin vähiten haitallisin

16. Vaikeaa asiantuntijallekin Kipuja, taloudellista huolta, surua muutoksesta, roolista elämässä, perheestä Ensin strategia asiantuntijoiden kesken ettei lisäkuormitusta

17. Työnantajalle näytetään helppoutta Ollaan me asiantuntijaverkostoissa kuin taikurit Harjoituksissa vielä pallot putoilee, mutta se ei näy kuntoutujalle eikä työnantajalle

18. Yhdessä saadaan estradille toimiva kuntoutusprosessi, joka vahvistaa kuntoutujaa ja jonka sujuvuus rohkaisee työnantajaa työllistämään

19. Hanna Hannukainen SAMKin täydennyskoulutuskeskuksesta selvitti arvioinnissaan, miten hankkeen puitteissa toteutettu työnantajien tukeminen onnistui? Työnantajan henkilökohtaiseen palveluohjaukseen Työmieli-hankkeen kautta osallistui 15 yritystä Arviointi on kokonaisuudessaan luettavissa www.tyomieli.fi

20. Työnantajien näkökulmasta nykyinen palvelujärjestelmä on jäykkä ja vaikeaselkoinen • mielenterveyskuntoutujien työvoimapotentiaali ei tule esille • kuntoutujat ja työnantajat kohtaavat ”pallottelua” • Työnantajien mielestä työllistymisen pitäisi motivoida kuntoutujaa myös rahallisesti

21. Työnantajien ajatuksia henkilökohtaisesta palveluohjauksesta • Aloitteellinen yhteydenpito työnantajiin tärkeää Ilman yrittäjille tarjottua henkilökohtaista ohjausta kuntoutujan työllistäminen olisi jäänyt puolitiehen Alkuvaiheeseen panostaminen kannattaa Työnantajat haluavat luotetun tukihenkilön kanssa pohtia kuntoutujan työllistämiseen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia

22. ” Mikäli palkkaamiseen liittyy paljon vaikeasti hallittavaa byrokratiaa, on helpompi jättää asia sikseen. Sen sijaan olisi aivan eri asia, jos ei tarvitsisi miettiä kaikkea siihen liittyvää paperisotaa vaan joku auttaisi siinä.” ”Itse ajattelen, etteivät työpaikat osaa hakea näitä henkilöitä [kuntoutujia] potentiaalisiksi työntekijöiksi. Kun saadaan alkusysäys ja tuki ulkopuolelta, niin homma alkaa hoitua.” ”Työmieli-hankkeessa on ollut hienoa, ettei tarvitse kiertää montaa luukkua, mistä jokaisesta saa vastauksen ’mikset kysy sieltä’. Säästää paljon kallista aikaa, kun joku auttaa alkuun. Sen jälkeen yrittäjä kyllä tietää, miten jatkaa.”

23. Työnantajat pitävät tärkeänä, että tarjotulla palvelulla on ”kasvot”, että sama henkilö toimii eri tahojen välillä KOORDINAATTORINA • Tietää, keneen voi olla yhteydessä • Joku hallitsee kokonaisuuden ja auttaa eteenpäin • Toiminnalla on jatkuvuus

24. ”Työnantajan näkökulmasta on tärkeää, että joku katsoo kokonaisuuden perään, tuo eri toimijoiden tarpeet yhteen ja solmii ne yhteen. On joku, joka junailee asioita eteenpäin.”

26. ”Kokonaisuutta ohjaava henkilö toimii eri tahojen välillä. Kuntoutujan näkökulmasta on tärkeää, että on olemassa joku ulkopuolinen, joka seuraa työntekijän jaksamista alkuvaiheessa. On joku, johon työntekijä uskaltaa ottaa yhteyttä, jos työssä tulee vastaan jotakin yllättävää, josta ei työnantajan kanssa rohkene keskustella. Tieto, että on tällainen henkilö, rauhoittaa myös minua [työnantajana].” ”Kun asioita koordinoiva henkilö pysyy samana, kaikki osapuolet tietävät, mikä on homman nimi. Ei tarvitse käyttää aikaa samojen asioiden toisteluun moneen kertaan. On paljon tehokkaampaa.”

27. Tärkeää! • Työnantajat pitävät tärkeänä, että kaikki on valmista kuntoutujaa ajatellen ja työn aloittamiseen liittyvät käytännöt on katsottu kuntoon • Työnantajalla ja kuntoutujalla on tärkeää olla realistinen käsitys tulevasta (esim. fyysisistä rajoitteista) • Kuntoutujan työllistämisestä on tärkeää keskustella työyhteisössä • Satu Boeliuksen opinnäytetyö ”Malli työyhteisölle mielenterveyskuntoutujan työllistämisen tueksi”

28. Yrittäjien viesti on selvä: • Inhimillisesti on tärkeää työllistää kuntoutujia • Yritysten ja kansantalouden kannalta se on myös hyvin järkevää • Työnantajan palveluohjaus on tehokas ja monipuolinen toimintatapa, joka auttaa työnantajia ja kuntoutujia lisäten samalla hyvää yhteiskunnassamme

29. Työnantajat toivovat, että työnantajan palveluohjaus –malli jää pysyväksi toimintamuodoksi Satakunnassa TE-toimisto on ottanut haasteen vastaan

30. Vuosittain jaettava WINNY-palkinto kuntoutujien työllistymistä edistäneelle yritykselle

31. www.tyomieli.fi Julkaisut: Työvoimaa kuntoutusta – Työnantajan palveluohjaus Työmieli –Näin se tehtiin Työyhteisölle mielenterveyskuntoutujan työllistämisen tueksi (tulossa)

32. Kun tuijottaa ratkaisua, ratkaisu kasvaa Kiitos!