1 / 30

SAK:n 18. TYÖYMPÄRISTÖSEMINAARI 21.-22.10.2006

SAK:n 18. TYÖYMPÄRISTÖSEMINAARI 21.-22.10.2006. ALTISTUMINEN TYÖSSÄ. Työperäiset sairaudet ja altistuminen. Jyrki Liesivuori Toksikologian professori, Turun yliopisto Aluejohtaja, Työterveyslaitos, Turku puh. 050-3680096 sähköposti: jyrki.liesivuori@ttl.fi.

daisy
Download Presentation

SAK:n 18. TYÖYMPÄRISTÖSEMINAARI 21.-22.10.2006

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. SAK:n 18. TYÖYMPÄRISTÖSEMINAARI 21.-22.10.2006 ALTISTUMINEN TYÖSSÄ

  2. Työperäiset sairaudet ja altistuminen Jyrki Liesivuori Toksikologian professori, Turun yliopisto Aluejohtaja, Työterveyslaitos, Turku puh. 050-3680096 sähköposti: jyrki.liesivuori@ttl.fi SAK Kiljava / Työterveyslaitos /Jyrki Liesivuori / 2.4.2014

  3. Taustaa Työympäristö 2005 -ohjelmalle • Riskinarviointi yrityksissä ei ollut sellaisessa vauhdissa kuin sitä oli lainsäädännöllä vauhditettu • yrityksille työhygieenisiä palveluja tarjoavien organisaatioiden ja konsulttien määrä vähäinen • Yhdysvalloissa oli juuri laadittu NIOSH Surveillance Strategic Plan 2000 • Tutkimustulosten hyödyntäminen työolojen parantamiseksi vain suuremmissa yrityksissä • Työterveyslaitoksen työhygieenikot vanhentuneita SAK Kiljava / Työterveyslaitos /Jyrki Liesivuori / 2.4.2014

  4. Taustaa Työympäristö 2005 -ohjelmalle • työterveyshuollon koulutuksessa liian vähän työolo-oppia • työperäisten sairauksien vaikutukseen kansantalouteen alettiin kiinnittää suurempaa huomiota • Yrityskuvalle suurempi vaikutus: metalliteollisuudella rekrytointivaikeuksia • kiinnostus tuotteiden ympäristö- ja turvallisuusominaisuuksista alkoi kiinnostaa kuluttajia ja päätöksentekijöitä SAK Kiljava / Työterveyslaitos /Jyrki Liesivuori / 2.4.2014

  5. Työterveyslaitoksen aluelaitosten työpaikkojen ilman epäpuhtausmittausten määrä, niistä tehtyjen lausuntojen määrä sekä haitalliseksi tunnetun pitoisuuden (HTP) ylittäneiden mittausten osuus vuosina 1994–2003 SAK Kiljava / Työterveyslaitos /Jyrki Liesivuori / 2.4.2014

  6. Vaihtelut suuria Yksittäisten altisteiden osalta tilanne vaihtelee kuitenkin suuresti. Kun alumiinin hitsaushuurujen mittauksista ylitti ohjearvon 10 % vuosina 1994–1998, ylityksiä oli 24 % vuosina 1999–2003. Samoina ajanjaksoina ­arseenimittauksista aluksi 4 % ylitti HTP-arvon ja jälkipuoliskolla jo 21 %. Pienhiukkasten esiintyvyyttä ei olisi tunnistettu ilman työhygieenisiä mittauksia työympäristössä. SAK Kiljava / Työterveyslaitos /Jyrki Liesivuori / 2.4.2014

  7. Biomonitorointianalyysit Työterveyslaitoksen palvelutoiminnassa vuosina 1996–2004 vuosi palvelu, kpl tutkimus, kpl • 5 779 985 • 4 865 3 360 • 5 573 3 103 • 5 809 1 122 • 5 978 1 414 • 18 839 2 386 • 17 404 3 435 • 16 172 2 372 • 14 866 6 154 SAK Kiljava / Työterveyslaitos /Jyrki Liesivuori / 2.4.2014

  8. Mille voi altistua työssä? • Mekaaniset tekijät (tapaturmavaarat ym) • Fysikaaliset tekijät (melu, tärinä, lämpöolot, säteilyt jne) • Kemialliset tekijät (pölyt, kaasut, käsiteltävät kemikaalit jne) • Mikrobiologiset tekijät (homeitiöt, virukset, bakteerit jne) • Fyysiset ja ergonomiset tekijät (raskaat nostot, toistotyö, työn fyysinen raskaus jne) • Psykososiaaliset tekijät (kiire, työn henkinen raskaus, vuorotyö jne) SAK Kiljava / Työterveyslaitos /Jyrki Liesivuori / 2.4.2014

  9. Kemikaalit ja altistuminen • 25 000 000 yhdistettä American Chemical Societyn rekisterissä • Käytössä 60 000 • Suomen tuoterekisterissä 30 000 • Niissä 6700 yhdistettä • HPT-arvo 500 yhdisteelle • EU:ssa arviointitarve 140 yhdisteelle, 63 arvioitu • Altistuminen Ravinto 1 Ympäristö 10-100 Työympäristö 1000-10000 SAK Kiljava / Työterveyslaitos /Jyrki Liesivuori / 2.4.2014

  10. Työperäisen kemikaaleille altistumisen erityispiirteitä • Äkillisten oireiden sijasta vaikutukset saattavat syntyä hitaasti ja kohdistua elimistön puolustusjärjestelmään tai perimään ja tulla esiin vasta vuosikymmeniä altistumisen jälkeen • Jotkut kemikaalien vaikutuksista ovat pysyviä: SAK Kiljava / Työterveyslaitos /Jyrki Liesivuori / 2.4.2014

  11. IMMUNOTOKSISET VAIKUTUKSET IMMUNITOKSIKOLOGIA TUTKII KEMIKAALIEN VAIKUTUKSIA IMMUNIJÄRJESTELMÄÄN • Immunijärjestelmä muodostuu • luuytimestä, pernasta, kateenkorvasta, • imusolmukkeissa ja verenkierron soluista • Immunijärjestelmän toimintaa lisäävät kemikaalit aiheuttavat yliherkkyyttä ja autoimmuunisairauksia. • Immunijärjestelmän toimintaa heikentävät kemikaalit vähentävät elimistön vastustuskykyä mikrobeja vastaan ja saattavat johtaa • kasvainten muodostumiseen SAK Kiljava / Työterveyslaitos /Jyrki Liesivuori / 2.4.2014

  12. HORMONAALISESTI VAIKUTTAVAT KEMIKAALIT • Hormonaaliset vaikutukset ihmiseen • Lisääntyminen: siemenneste, kehityshäiriöt, sukupuolijakauma • Aikaistunut puberteetti • Hermoston kehityshäiriöt • Vaikutukset immuunijärjestelmään • Syöpä SAK Kiljava / Työterveyslaitos /Jyrki Liesivuori / 2.4.2014

  13. Kemikaalien käytöstä • Kemikaalit ovat edelleen suurin ammattitauteja aiheuttava tekijä • Työssä käyvistä 10 % (250 000) kokee melko tai hyvin paljon haittaa kemikaaleille altistumisesta • Työssä käytetään noin 30 000 kemiallista tuotetta, joissa on yhteensä 6700 erilaista kemiallista yhdistettä (STTV:n arvio) • Käytetyt kemikaalit entistä reaktiivisempia • Tuotteet sisältävät useita yksittäisiä yhdisteitä • Yrityksissä otetaan käyttöön uusia kemikaaleja, joiden mahdollisista vaikutuksista terveyteen ei ole tarvittavaa tietoa SAK Kiljava / Työterveyslaitos /Jyrki Liesivuori / 2.4.2014

  14. Fysikaalis-kemialliset haittatekijät • Fysikaaliset tekijät: Altistuneita yli 1,5 miljoonaa, joista yli 500 000 kokee erittäin tai melko paljon haittaa (v 2003) • kylmyys, veto n. 300 000 erittäin/melko paljon haittaa • kuumuus n. 250 000 • melu n. 200 000 • tärinä n. 50 000 • Kemialliset tekijät: Altistuneita yli miljoona, joista yli 300 000 kokee erittäin tai melko paljon haittaa (v 2003) • pölyt n. 240 000 kokee erittäin/melko paljon haittaa • pesuaineet, ihoa ärsyttävät aineet n. 50 000 • liuotinaineet n. 30 000 • kaasut, pakokaasut n. 30 000 • passiivitupakointi työssä n. 30 000, laskussa SAK Kiljava / Työterveyslaitos /Jyrki Liesivuori / 2.4.2014

  15. Melu: Tilanne Suomessa 750 000 kuulovammaista, jotka tarvitsevat kuulokojetta (traditionaalinen tai implantti) SAK Kiljava / Työterveyslaitos /Jyrki Liesivuori / 2.4.2014

  16. SAK Kiljava / Työterveyslaitos /Jyrki Liesivuori / 2.4.2014

  17. KEMIKAALEILLE ALTISTUMINEN • aiheuttaa vuosittain 400 hengitystieallergiaa • noin 500 syöpätapausta (2-3 % ). SAK Kiljava / Työterveyslaitos /Jyrki Liesivuori / 2.4.2014

  18. Arvio työperäisten tekijöiden osuudesta kuolleisuuteen Suomessa Nurminen ja Karjalainen 2001 Työterveyslaitoksen asiantuntija-arviot Epidemiologiset tutkimukset Tilastokeskuksen kuolemansyytilasto 1996 SAK Kiljava / Työterveyslaitos /Jyrki Liesivuori / 2.4.2014

  19. Työn laskennallinen syyosuus aikuisten astmasairastuvuudessa (Karjalainen et al. 2001) Rekisteritietoihin perustuva seuranta: 2,2 miljoonan työllisen sairastuvuus astmaan (erityiskorvausoikeus lääkkeisiin) 1.1.1986 SEURANTA 31.12.1998 49 900 kliinisesti varmennettua uutta astmasairautta Ammatit ja toimialat huomioiva analyysi Aikuisastman työstä aiheutuva syyosuus väestössä : Miehet: 29 % työn syyosuus Naiset: 17 % työn syyosuus SAK Kiljava / Työterveyslaitos /Jyrki Liesivuori / 2.4.2014

  20. Työperäinen sairastuvuus ja kuolleisuus • Korvatut ammattitaudit ovat vain jäävuoren huippu • työperäisinä keuhkosyöpinä on korvattu ainoastaan asbestin aiheuttamia syöpiä • työperäisinä astmoina korvataan pieni määrä 'todellisista' työhön liittyvistä sairauksista • Luotettavaa tietoa ammattialoittaisesta (sektorittaisesta) altistumisesta tarvitaan • työperäisyyden arviointiin (attributable risks) ryhmätasolla • lainsäädännön mukaisten korvausten saamiseen yksilötasolla • Ryhmätason tietoa voidaan käyttää preventiivisten toimenpiteiden tekemiseen ilman ammattitautidiagnooseja ko. työpaikalla • työsuojelu, työterveyshuolto, linjajohto SAK Kiljava / Työterveyslaitos /Jyrki Liesivuori / 2.4.2014

  21. Vakavat kuulovammat näkyvät eläkeiässä • Työmelu, osuus yli 50 % miehistä • Vapaa-ajan melu; ampuminen ja työmelu yhdessä • Liuottimet ja erityisesti styreeni ja impulssimelu • Kolesteroli ja tupakka? • hoitokeinona kuulolaite • 1 % väestöstä on kuulolaite a' 1000 € SAK Kiljava / Työterveyslaitos /Jyrki Liesivuori / 2.4.2014

  22. Yhteenveto melusta • Mahdollisuudet tehostuvat • tekninen torjunta • riskinarviointi • toimenpiteiden kohdentaminen • Tietoa on jo olemassa • Työolojen merkitys korostuu • häiriöttömyys • kuulovammaisten selviäminen • Vapaa- ajan melun merkitys kasvaa • varusmiehillä lähes 20 % kuulolöydöksiä • voimakas musiikki (60 %) • keskikorvan tulehdukset (8 %) • ampumaharrastus (4 %) • synnynnäinen (3 %) SAK Kiljava / Työterveyslaitos /Jyrki Liesivuori / 2.4.2014

  23. Turvallisuus ei synny johtamatta • Työturvallisuus parantunut kertaluokalla Suomen kemian teollisuudessa 50 vuodessa –ja kehitys jatkuu • Työperäinen altistus vähentynyt, vaaralliset olosuhteet vähentyneet -ei akuutteja ongelmia • Kemia on turvallisuuden kärkeä Suomessa, ja Kemira alan parhaita • Mutta: Riittääkö tämä globaalissa kilpailussa? Kuinka hyviä oikeasti olemme? Turvallisuusjohtaja Aarno Salminen, Kemira / 17.1.2006

  24. …Mutta riittääkö se? Eivätkä tässä olleet parhaat mukana! SAK Kiljava / Työterveyslaitos /Jyrki Liesivuori / 2.4.2014

  25. Johtopäätöksiä turvallisuustasostamme • Olemme selvästi (5 x) jäljessä maailman kärkeä • Erityisesti Suomessa tapahtuu paljon tapaturmia • Vaikka teknologiamme on parhaasta päästä • Vaikka olemme parantaneet • Vaikka … Turvallisuusjohtaja Aarno Salminen, Kemira SAK Kiljava / Työterveyslaitos /Jyrki Liesivuori / 2.4.2014

  26. VALVONTAVIRANOMAISTEN ARVIO • riskinarvio tehty 15 % yrityksissä • riskinarvio tekemättä 85 % yrityksistä SAK Kiljava / Työterveyslaitos /Jyrki Liesivuori / 2.4.2014

  27. Tietoa on – toteutus ontuu SAK Kiljava / Työterveyslaitos /Jyrki Liesivuori / 2.4.2014

  28. TTL:n yleiset suositukset kansalliseen kemikaaliohjelmaan Eettiset näkökohdat työssä tapahtuvassa kemikaaleille altistumisessa • Kemikaaleille altistumisen aiheuttaman hyväksyttävän riskin tulee olla samansuuruinen kaikissa altistumisissa. • Huomiota tulisi kiinnittää altistumiseen erityisryhmissä, kuten nuoret ja raskaana olevat. SAK Kiljava / Työterveyslaitos /Jyrki Liesivuori / 2.4.2014

  29. Visio altisteista • Useimmat perinteiset fys-kem. altistumiset ovat vähentyneet ja vähentynevät jonkin verran edelleen • Suuri osa haitalliseksi koetusta altistumisesta kuitenkin jatkunee vielä v 2015 • Näyttöpäätetyöhön, käsipuhelimiin ja kierrätykseen liittyvät altistumiset ja mahdolliset haittatekijät ovat lisääntyneet ja todennäköisesti lisääntyvät vielä • Uudet altisteet ja riskit mahdollisia tulevaisuudessa: nano- ja bioteknologia, biopolttoaineet ym • Työn ulkoistaminen voi lisätä altistumista: alihankkijat pieniä yrityksiä ja niiden resurssit hallita työympäristön vaaratekijöitä usein rajalliset SAK Kiljava / Työterveyslaitos /Jyrki Liesivuori / 2.4.2014

  30. HAASTEITA TYÖYMPÄRISTÖTUTKIMUKSEEN • YHÄ MONINAISEMMAT ONGELMAT • Alhaiset pitoisuudet • Yhteisvaikutukset • Monimutkaiset mekanismit • Kovemmat tiedolliset vaatimukset SAK Kiljava / Työterveyslaitos /Jyrki Liesivuori / 2.4.2014

More Related