1 / 42

IÄKKÄIDEN SUOMALAISTEN HYVINVOINTI Eduskunta 20.2.2008

TURUN YLIOPISTO. IÄKKÄIDEN SUOMALAISTEN HYVINVOINTI Eduskunta 20.2.2008. Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri Turun yliopisto, yleislääketiede Turun yliopistollinen keskussairaala, yleislääketieteen yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiiri. VANHUUS. LAPSUUS. TERVEYS. KOULUTUS.

cybil
Download Presentation

IÄKKÄIDEN SUOMALAISTEN HYVINVOINTI Eduskunta 20.2.2008

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. TURUN YLIOPISTO IÄKKÄIDEN SUOMALAISTEN HYVINVOINTIEduskunta 20.2.2008 Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri Turun yliopisto, yleislääketiede Turun yliopistollinen keskussairaala, yleislääketieteen yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiiri

  2. VANHUUS Sirkka-Liisa Kivelä

  3. LAPSUUS Sirkka-Liisa Kivelä

  4. TERVEYS Sirkka-Liisa Kivelä

  5. KOULUTUS Sirkka-Liisa Kivelä

  6. KÖYHYYS SUOMESSA • EU:n suositus pienituloisuudesta v. 2005 n. 12 160 euron käytettävissä oleva tulo vuodessa henkeä kohden • v. 2005 Suomessa n. 640 000 pienituloista n. 180 000 eläkeläistä n. 130 000 työtöntä n. 90 000 opiskelijaa Sirkka-Liisa Kivelä

  7. HALLITUKSEN POLITIIKKAOHJELMAT • Lapset ja perheet • Työ, yrittäjyys • Terveyden edistäminen KRITIIKKI: IÄKKÄÄT PUUTTEELLISESTI HUOMIOON!! Sirkka-Liisa Kivelä

  8. VANHUKSET TULIVAT KESKUUTEEMME JO 90-LUVULLA Sirkka-Liisa Kivelä

  9. TULEVA VÄESTÖKEHITYS Vuosi Ikäryhmän määrä 75-84v. 85-94v. 95v.- 2005 301 471 81 252 4 582 2010 313 242 98 622 5 259 2020 387 908 122 766 7 638 2030 569 641 168 987 9 516 2040 556 978 254 635 14 738 Sirkka-Liisa Kivelä

  10. VANHUSTEN HOITO VAATII ERITYISASIANTUNTEMUSTA • tavanomaiset fyysiset vanhenemismuutokset muuttavat sairauksien ja lääkehaittojen oireita ja kuntoutumisprosessia • psyykkinen ja sosiaalinen vanheneminen tuo vanhuuteen erityispiirteitä • fyysinen vanheneminen ja fyysiset sairaudet tuovat ympäristölle erityishaasteita Sirkka-Liisa Kivelä

  11. GERONTOLOGISEN ASIANTUNTEMUKSEN NIUKKUUS • lääketieteen peruskoulutuksessa geriatriaa 1 %, (vähemmän kuin Euroopan keskiarvo) • geriatrian erikoislääkäreiden määrä 161 (v. 2006) • vanhuspsykiatreja ei kouluteta • kaikkiin hoitotyön koulutusohjelmiin ei sisälly vanhustenhoitoa • gerontologisen sosiaalityön keskustelu vasta alkamassa • suurin osa nykyisin työssä olevista sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöistä ei saanut oman alansa gerontologista koulutusta peruskoulutuksessaan • vähän tutkijoita ja täydennyskouluttajia Sirkka-Liisa Kivelä

  12. PROBLEMS IN MEDICATIONS OF THE HOME-DWELLING AGED RECEIVING HOME NURSING AND/OR HOME HELP • poor knowledge in basic pharmacology and pharmacological treatments of home nurses and home helps • lack ofcontinuing care of physicians • poor knowledge in geriatrics and in basic pharmacology of physicians (Makkonen, 2005) Sirkka-Liisa Kivelä

  13. TIETOJEN PUUTE JOHTANUT PYÖRÖOVISYNDROOMAAN • kaatumisen syytä/syitä yleensä ei selvitetä vammojen hoitojen yhteydessä→kaatuilu jatkuu→murtumat yleisiä • muistihäiriöiden syiden selvittelyissä alueellisia puutteita→parannettavissa olevia syitä jää hoitamatta→pysyvä muistin heikkeneminen • lääkehaittojen tunnistamisen puutteita →toiminnallinen heikkeneminen, kaatuilu, vammat, kärsimys VIE VANHUSTEN KYVYT ;KALLISTA YHTEISKUNNALLE Sirkka-Liisa Kivelä

  14. KAATUMISVAMMAN HOIDON YHTEYDESSÄ • Selvitettiin kaatumisen syy/syyt ja pyrittiin jonkinlaiseen uuden kaatumisen ehkäisyyn KESKUSSAIRAALASSA NOIN JOKA KAHDENNENKYMMENENNEN JA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA NOIN JOKA VIIDENNEN KAATUMISVAMMAN JOHDOSTA VASTAANOTOLLE TULLEEN 65 VUOTTA TÄYTTÄNEEN KOHDALLA (Kivelä ym,2008) Sirkka-Liisa Kivelä

  15. 88-VUOTIAS SIIRI ( 1 ) • Rollaattorin avulla käveli, kaatui kotona • Yliopistolliseen keskussairaalaan: ei murtumaa, ruhjevamma, siihen tramadoli • Vuorokauden kuluttua täysin sekavaksi • Ennen kaatumista lääkitykseen kuuluivat mm. masennuslääke, unilääke ja rauhoittava lääke päivisin Sirkka-Liisa Kivelä

  16. 88-VUOTIAS SIIRI ( 2 ) • Kaatumisen syytä ei selvitetty • Tramadoli eli opioidikipulääke aloitettiin, vaikka useita psyykenlääkkeitä. Lievempää ja turvallisempaa kipulääkettä ei kokeiltu • Kaatumisen osasyynä psyykenlääkkeet – uuden ehkäisemiseksi niiden vähennys • Sekavuus tuli lääkehaittana Sirkka-Liisa Kivelä

  17. KAATUMISTEN JA KAATUMISVAMMOJEN EHKÄISYN VAIKUTUKSISTA ON NÄYTTÖÄ • Laajojen ehkäisytoimien ja kapeiden, yksilöllisesti määritettyjen ehkäisytoimien vaikutukset on dokumentoitu – kaatumiset vähenevät 25 – 40 % • Psyykenlääkkeiden vähentäminen, nousujohteinen ja melko intensiivinen lihaskuntoa ja tasapainoa parantava liikunta tehokasta ja halvinta Sirkka-Liisa Kivelä

  18. MUISTIN HEIKKENEMINEN JA LÄÄKKEET • Psyykenlääkkeet ja monet muutkin keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet, etenkin niiden samanaikainen käyttö, heikentävät muistia • Puhelintiedustelu muistipoliklinikkatoimintaa järjestäville geriatreille v. 2007 (N= 5) 3 – 30 % poliklinikalle lähetetyistä iäkkäistä muistihäiriöpotilaista kärsii lääkehaitasta, ja muisti paranee lääkesaneerauksella (Kivelä, 2007) Sirkka-Liisa Kivelä

  19. 82-VUOTIAS HANNA ( 1 ) • Muisti heikkeni, masennus, uniongelma • Aloitettiin ” unilääke ” • Väsymys, liikuntakyky heikkeni • Palveluasumiseen • Muisti huono, ärtyisyyttä • Aloitettiin psykoosilääke • Ärtyisyyttä, lisättiin masennuslääke Sirkka-Liisa Kivelä

  20. 82-VUOTIAS HANNA ( 2 ) • Muistin heikkenemisen syy selvittämättä • Asiantuntijakonsultaatiossa tehtiin laboratorio- ja muut tutkimukset muistisairauden syyn selvittämiseksi • Syyksi todettiin Alzheimerin tauti • Aloitettiin Alzheimerlääke ja hitaasti poistettiin psyykenlääkkeet • Ärtyisyys väheni, rupesi keskustelemaan Sirkka-Liisa Kivelä

  21. SÄILÖVÄÄ PITKÄAIKAISTA LAITOSHOITOA ON • psyykenlääkkeet, lääkehaitat, laitosmaisuus, vuodelepo • taustalla tietojen puute, äkillisten sairauksien hoito valtaideologia, ikäsyrjintä, henkilökunnan vähäinen määrä, lääkehoitojen ylivalta, erilaisuuden kestämisen puutteet Sirkka-Liisa Kivelä

  22. Psyykenlääkkeiden käyttö myöhäisikään saakka, promillea Sirkka-Liisa Kivelä

  23. Unilääkkeiden kulutus (ddd/1000 as/vrk) Pohjoismaissa 1987-2005 Sirkka-Liisa Kivelä

  24. Psyykenlääkkeiden käyttö (DDD/1000 as/vrk) 2005 Sirkka-Liisa Kivelä

  25. Psyykenlääkkeiden käyttö (DDD/1000 as/vrk) laitoshoidossa 2005 Sirkka-Liisa Kivelä

  26. Sirkka-Liisa Kivelä (Puustinen, Nurminen, Kukola ja Kivelä, 2005)

  27. PITKÄAIKAISHOIDON ONGELMIA • Psyykenlääkkeitä saivat hoitotyöntekijät antaa oman harkintansa perusteella ilman lääkärin määräystä (antoaika, lääkemuoto) • Sosiaalisia toimintoja, fyysistä tai kognitiivista kuntoa edistäviä toimintoja ei järjestetty (Nurminen ym.,2008) Sirkka-Liisa Kivelä

  28. HENKILÖKUNTAMÄÄRÄSSÄ PUUTTEITÄ Hoitotehtäviä suorittavat: vanhainkodit 0.52/asukas terveyskeskussairaalat 0.65/asukas (v.2006) Laatusuosituksen (2008) mukaan vähimmäismäärä 0.50-0.60/as. Hyvä mitoitus 0.7- 0.8/as (ympärivrk.hoidossa) LAITOSKOHTAISET EROT ISOT JA TILANNE HEIKOMPI KUIN MUISSA POHJOISMAISSA Sirkka-Liisa Kivelä

  29. KOTIHOIDON PUUTTEET • Alueelliset erot • Henkilökuntaa vähän • Kokonaisuuden ja pitkäkestoisuuden hallinta ontuu Sirkka-Liisa Kivelä

  30. PERUSTERVEYDENHUOLLON RAPAUTUMINEN • Pitkäkestoiset hoitosuhteet (lääkärit) vähentyneet • Lyhyistä kontakteista maksetaan enemmän kuin pitkäkestoisista, jatkuvista hoitosuhteista Sirkka-Liisa Kivelä

  31. VANHUSTEN KALTOINKOHTELU HOIDOSSA • fyysiset rajoitteet • kemialliset rajoitteet • negatiiviset leimaamiset • kotihoidon puuttuminen • psykiatriseen pakkohoitoon lähettämiset Sirkka-Liisa Kivelä

  32. ASENTEET • Vanhuus samaistetaan sairauteen • Nihilismiä preventiossa, hoidossa, kuntoutumista edistävässä toiminnassa • Aktiivisten omaisten leimaaminen ja nihilointi • Ikäsyrjintää (ageism) on kohtalaisen paljon hoitoon osallistuvien keskuudessa, etenkin pitkäaikaislaitoksissa ja lääkäreiden keskuudessa ARVELEN, ETTÄ YLEISET IKÄSYRJIVÄT ASENTEET YHTEISÖSSÄ, TIETOJEN PUUTTEET, JOHTAMISEN HEIKKOUDET JA HENKILÖKUNNAN VÄHÄINEN MÄÄRÄ OVAT KESKEISET TAUSTASYYT Sirkka-Liisa Kivelä

  33. ETIIKAN RAPISTUMINEN • Epäarvostava puhuminen • Märissä vaipoissa pitäminen • Kehottaminen virtsaamaan ja ulostamaan vaippoihin psyykenlääkkeiden yleisen käytön ja lääkkeettömien hoitojen puutteellisen kehittämisen lisäksi Omaisten nihilointia on Sirkka-Liisa Kivelä

  34. MYÖNTEISTÄ ON PALJONKIN • Kansalaisaktiivisuus runsasta • Teknologian kehittäminen • Keskustelu kohtalaisen runsasta • Ryhmäasunnot, palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen, dementiakodit – määrä lisääntynyt ja monissa hyvälaatuinen hoito Sirkka-Liisa Kivelä

  35. TÄYTTÄÄKÖ VANHUSTENHOITO PERUSTUSLAIN VAATIMUKSET ? • Valtiontalouden tarkastusviranomaisten rankat huomautukset • Sosiaalihuoltolaki: palvelutarpeen arviointi tehtävä 80 vuotta täyttäneille, mutta ei määräystä palveluiden järjestämisestä • Vrt. vähemmistöasiamies, lapsiasiamies, tasa-arvovaltuutettu Sirkka-Liisa Kivelä

  36. MITÄ PITÄISI TEHDÄ? (1/3) 1. Erityisasiantuntijoiden lisääminen • tutkimus, koulutus, täydennyskoulutus 2. Käytännön asiantuntijoiden lisääminen • geriatrit, vanhuspsykiatrit, vanhuspsykologit, ravitsemusterapeutit, hoitotyöntekijät (gerontologia ja vanhusten mielenterveystyö), geronomit, sosiaalityöntekijät, vanhustyön lähihoitajat Sirkka-Liisa Kivelä

  37. MITÄ PITÄISI TEHDÄ? (2/3) 3. Pitkäaikaislaitosten tilalle tehostettua palveluasumista • Ryhmäterapioiden, ryhmätoimintojen ja muiden lääkkeettömien hoitojen toteuttaminen käytännön toiminnassa • Lääkehoitokoulutus ja lääkehoitojen ryhmäarvioinnit • Geriatriset ja vanhuspsykiatriset osastot sairaanhoitopiireihin Sirkka-Liisa Kivelä

  38. MITÄ PITÄISI TEHDÄ? (3/3) • Perusterveydenhuollon pelastaminen kiireellistä • Vanhustenhoidon henkilökunnan riittävä määrä • Preventiivisten toimintojen ja kuntoutuksen kehittäminen • Kotihoidon lisääminen • Johtamisen kehittäminen • Eettisyys, arvot, erilaisuuden kestäminen • Kehittämis- ja tutkimuskeskukset • Vanhusasiamies tai –valtuutettu toimistoineen • Vanhusten subjektiivinen oikeus hoitoon Sirkka-Liisa Kivelä

  39. PANKAA RAHAA OSAAMISEN, JOHTAMISEN JA EETTISYYDEN KEHITTÄMISEEN • TUTKIMUS, KANSAINVÄLISET TIETOJEN SIIRTO • KOULUTUS • TÄYDENNYSKOULUTUS • HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN SIIRTÄMINEN JA TOTEUTTAMINEN • TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISKESKUKSET ainakin viisi maahan Sirkka-Liisa Kivelä

  40. LAATUSUOSITUS • En usko, että kunnat vapaaehtoisesti kehittävät kotihoitoa ja kuntoutumista edistävää toimintaa kodeissa • Ryhmämuotoiset asunnot, eritasoiset todella tarpeellisia Sirkka-Liisa Kivelä

  41. TIETOJEN JA TAITOJEN LISÄÄMISELLÄ ON KIIRE • Lääkehaittojen hoito kallista: lonkkamurtumat, sekavuudet, jäykkyys, kävelykyvyn menetys ym. • Osaamisen puute on kallista: pyöröovisyndrooma, lääkehaitat ym. • Vanhojen kansalaisten ja omaisten kärsimykset ja omaisten jaksaminen • Hoitohenkilökunnan jaksaminen Sirkka-Liisa Kivelä

  42. VANHUSTENHOITO ON VAATIVAMPAA KUIN TYÖIKÄISTEN HOITO • Tarvitaan tietoja normaalista vanhenemisesta ja vanhusten sairauksien, hoidon, kuntoutuksen ja ehkäisyn erityispiirteistä • Pitkäaikaishoidossa hoitaja käyttää persoonallisuuttaan hoidossa Sirkka-Liisa Kivelä

More Related