Yhteiskuntapolitiikka ja sukupuolikysymys
Download
1 / 47

Yhteiskuntapolitiikka ja sukupuolikysymys - PowerPoint PPT Presentation


  • 100 Views
  • Uploaded on

Yhteiskuntapolitiikka ja sukupuolikysymys. Marita Husso Tutkijatohtori (Suomen Akatemia) Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto 1.10.2008. Johdanto Globaali sukupuolipolitiikka Sukupuolivaikutusten arviointi Työelämä, arki ja sukupuoli

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about ' Yhteiskuntapolitiikka ja sukupuolikysymys' - crete


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
Yhteiskuntapolitiikka ja sukupuolikysymys
Yhteiskuntapolitiikka ja sukupuolikysymys

Marita Husso

Tutkijatohtori (Suomen Akatemia)

Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos

Jyväskylän yliopisto

1.10.2008


Luennon sis lt

Johdanto

Globaali sukupuolipolitiikka

Sukupuolivaikutusten arviointi

Työelämä, arki ja sukupuoli

Väkivalta sukupuolikysymyksenä

Institutionaalinen näkökulma sukupuoleen

Luennon sisältö


"Erilaisten valtajärjestelmien suhteiden ja niiden keskinäisten riippuvuuksien ymmärtämiseksi on tärkeää tutkia sukupuolen tuottamista, sen materialisoitumista ja ymmärretyksi tekemistä historiallisena ja kontekstuaalisena prosessina. ”

Koivunen & Liljeström 1996


”Sukupuolen käsite ei ole palautettavissa kategorioihin 'naiset' ja 'miehet', vaan sukupuolta on tarkastellaan sosiaalisia suhteita rakentavana ja niitä oikeuttavana mekanismina. ”

”Sukupuoli on analyyttinen avain yhteiskunnallisen vallan rakentumiseen.”

Joan Scott 1986


Oleelliset kysymykset
Oleelliset kysymykset: 'naiset' ja 'miehet', vaan sukupuolta on tarkastellaan sosiaalisia suhteita rakentavana ja niitä oikeuttavana mekanismina. ”

  • 1) Miten yhteiskunnallinen tilanne ja erilaiset institutionalisoituneet toimintatavat merkityksellistävät ja sukupuolistavat ihmisten toimintaa.

  • 2) Kuinka historiallisesti ja kulttuurisesti muodostuneet sukupuolistuneet käytännöt näkyvät miehenä ja naisena elämisessä.


Globaali sukupuolipolitiikka

GLOBAALI SUKUPUOLIPOLITIIKKA 'naiset' ja 'miehet', vaan sukupuolta on tarkastellaan sosiaalisia suhteita rakentavana ja niitä oikeuttavana mekanismina. ”


Inhimillisen kehityksen indeksit
Inhimillisen kehityksen indeksit 'naiset' ja 'miehet', vaan sukupuolta on tarkastellaan sosiaalisia suhteita rakentavana ja niitä oikeuttavana mekanismina. ”

  • YK:n kehityspolitiikan alkuaikoina kehitystä mitattiin vain talouskasvuna, mutta vuonna 1990 YK:n kehitysohjelma UNDP julkaisi inhimillisen kehityksen mittaamiseksi kehitetyn järjestelmän. Muuttujina ovat odotettavissa oleva elinikä, koulutuksen taso ja kansantulo henkeä kohti. Näistä muodostuu inhimillisen kehityksen indeksi, HDI. Tähän järjestelmään lisättiin vuonna 1995 sukupuolen huomioonottavat indikaattorit:

    GDI (Gender development index) ja

    GEM (gender empowerment measure)


Sukupuolivaikutusten arviointi

SUKUPUOLIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 'naiset' ja 'miehet', vaan sukupuolta on tarkastellaan sosiaalisia suhteita rakentavana ja niitä oikeuttavana mekanismina. ”


Sukupuolin k kulman valtavirtaistaminen
Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen 'naiset' ja 'miehet', vaan sukupuolta on tarkastellaan sosiaalisia suhteita rakentavana ja niitä oikeuttavana mekanismina. ”

  • Valtavirtaistaminen on keino edistää tasa-arvoa. Hallituksen tasa-arvo-ohjelma 2004–2007 määrittää sille viisi sovellusaluetta valtionhallinnossa:

  • 1) sukupuolivaikutusten arviointi lainsäädännön valmistelussa

  • 2) tasa-arvon edistäminen hankkeissa, kuten erilaisten ohjelmien valmistelussa

  • 3) tasa-arvon edistäminen henkilöstöpolitiikassa

  • 4) sukupuolivaikutusten arviointi ministeriöiden hallinnonalojen virastojen ja laitosten tulosohjauksessa

  • 5) sukupuolivaikutusten arviointi talousarvion valmistelussa


Euroopan neuvoston m ritelm n mukaan
Euroopan neuvoston määritelmän mukaan 'naiset' ja 'miehet', vaan sukupuolta on tarkastellaan sosiaalisia suhteita rakentavana ja niitä oikeuttavana mekanismina. ”

valtavirtaistaminen on poliittisten ja hallintoprosessien uudelleen organisoimista, parantamista, kehittämistä ja arviointia niin, että pyrkimys sukupuolten väliseen tasa-arvoon sisällytetään kaikkeen politiikkaan ja hallintotoimiin, kaikilla tasoilla ja kaikissa vaiheissa niiden toimijoiden toimesta, jotka normaalisti kyseisiä toimintoja harjoittavat.


Ty el m arki ja sukupuoli
TYÖELÄMÄ, ARKI JA SUKUPUOLI 'naiset' ja 'miehet', vaan sukupuolta on tarkastellaan sosiaalisia suhteita rakentavana ja niitä oikeuttavana mekanismina. ”


Agnes heller 1984
Agnes Heller (1984) 'naiset' ja 'miehet', vaan sukupuolta on tarkastellaan sosiaalisia suhteita rakentavana ja niitä oikeuttavana mekanismina. ”

liittää arkeen rutiinit, käytännönläheisyyden ja refkektion puuttumisen.

Arjessa muokkautuvat yhdessä elämisen ja toimimisen tavat.


Mies ja naistapaisuus
Mies- ja naistapaisuus 'naiset' ja 'miehet', vaan sukupuolta on tarkastellaan sosiaalisia suhteita rakentavana ja niitä oikeuttavana mekanismina. ”

  • auttaa jäsentämään miehille ja naisille ominaisia tapoja tehdä asioita

  • ei kerro jokaisen yksittäisen naisen tai miehen ominaisuuksista tai valinnoista, tai tavasta hahmottaa maailmaa

  • ei määrittele ihmisten elämää. Emme voi silti elää ottamatta jollain tasolla kantaa mies- ja naistapaisuuksiin


Heterotapaisuus
Heterotapaisuus 'naiset' ja 'miehet', vaan sukupuolta on tarkastellaan sosiaalisia suhteita rakentavana ja niitä oikeuttavana mekanismina. ”

on sukupuolitapaisuuksien organisoitumisen muoto.

Taustalla on ajatus siitä, että naiset ja miehet täydentävät toisiaan, erottuvat selvästi toisistaan ja muodostavat luontaisia ja ihanteellisia pareja.


Heteronormatiivisuus
Heteronormatiivisuus 'naiset' ja 'miehet', vaan sukupuolta on tarkastellaan sosiaalisia suhteita rakentavana ja niitä oikeuttavana mekanismina. ”

on ihmisten toimintaa ohjaava vallan muoto ja sosiaalisten yhteisöjen rakentumista jäsentävä sääntö.

Merkittävä heteronormatiivisuutta ylläpitävä instituutio on heteroseksuaalinen avioliitto.

Lauren Berlant & Michael Warner 1998


Muutoksen mahdollisuus
Muutoksen mahdollisuus? 'naiset' ja 'miehet', vaan sukupuolta on tarkastellaan sosiaalisia suhteita rakentavana ja niitä oikeuttavana mekanismina. ”

  • Arkinen muuttuu kun yhteiskunnalliset rakenteet muuttuvat? Vai toisinpäin?

  • Miten arkeen liittyvän tapaisuuden luonnonkaltaista logiikkaa voi muuttaa?

    • On tärkeää ymmärtää tapaisuuden muuttumisen hitautta.

    • Jokainen toistoteko pitää sisällään toisin toistamisen mahdollisuuden.


Ty el m n sukupuoli elettyn suhteena

Työelämän sukupuoli elettynä suhteena 'naiset' ja 'miehet', vaan sukupuolta on tarkastellaan sosiaalisia suhteita rakentavana ja niitä oikeuttavana mekanismina. ”


Ei se sukupuoli siinä mitään merkitse, että Ihan yhtälailla hoivatyö luontuu mieheltä ja naiselta, että ei se tee siihen mitään väliä. Kyllä se on ihmisestä kiinni, että sopiiko alalle ja sujuuko homma, että se yksilö ja se oma persoona siinä on se oleellinen asia. H4


No mä yleensä tykkään siitä, et jos on myös miehiä, koska yleensä se ilmapiiri on vähän rennompi. Miehiä ei yleensä jää ihan hirveesti häritsemään, jos ei ehditä kaikkea, että naiset ottaa enemmän sitä, et joo nää asiat on nyt hoidettava. Miehet on silleen et hoidetaan se mitä keritään. H13


Eikä miehiä haittaa, jos niille vaikka sanoisinkin, ni miehet on vaan silleen että aijaa täytyy varmaan sit hoitaa se homma. Mut jos joku tulee mulle sanoon et hei sä et oo tehny jotain, et mä oon unohtanu tehä tai mä en oo vielä ehtiny tehä jotain, ni kyl mä otan siitä ihan hirveet paineet. Et aak, mun täytyy vielä se ehtii tekemään ja tosissaan niinku yritän.

Mut sitte taas, että miehille ei kyl kauheen helposti sanota asioita, et miehet myös pääsee siin mielessä helpommalla, et noo miehet on miehiä et eihän ne nyt osaa liinavaatteita laittaa järjestykseen. Jos nainen ois jättäny tekemättä, ni sille kyllä käydään sit sanomassa et oisit voinu tehä tän näin ja näin. Et jollain tavalla se on vähän varmaan semmonen, et pojat on poikia. H2


Kyllä se pitää pystyä erottaa se yksityiselämä ja työelämä, ja kyllä se miehelle ehkä on helpompaa. Että kyllähän se sukupuolesta mun mielestä johtuu, ylipäätään asioista ajatteleminen. H 13 mies

Mutta naisilla on kuitenkin tuntosarvet paljon herkemmät. Se vahvuus on. Mutta se on kyllä monta kertaa niitä vastaankin. Et jos ne koko ajan huolehtii ja pohtii sitä, ni ne ei niinku nää sitä kokonaisuutta. Et naisilla on aika paljon sitä pienistä asioista koostuvaa, ja hyvä niin. Kaikella kunnioituksella, et ne huomaa et okei tollon toi vesikuppi tossa kohtaa ja roskikset noilla paikoilla ja näin. Ja jätkillä on, että ihan sama onkse tossa vai tuolla noin. Mutta asiakkaalle sillä on ihan valtava merkitys. Ja naiset niinku hoksaa sen. H7 nainen


Ei ne miehet vaan oo samanlaisia siellä töissä kun naiset. Esimerkiks tunteiden käsittelyyn ne ei suhtaudu niin intensiivisesti kun naiset. Ja kyl se varmaan menee sit sinne vastuun puolelle. Miehet voi sanoo ääneen, että eipä mua nyt tässä enää tartte. Et kun ite miettii sitte, että mitenkäs nyt tän asian tekisin ja et onkohan tää nyt paras. Miehet voi ajatella että minä teen sen nyt näin, et sen on elettävä sen kans.

Kyl miehet ihan siinä missä muutkin aattelee varmasti parasta. Mutta sitten jos ne on nähny jonkun asian et tää on paras, et näin mä tän homman teen et tää on paras, ni niille on helpompi pysyä vahvemmin sen päätöksen takana kun naisten. Et sit naiset, jos joku kritisoi, ni sitten sä saatat oikeesti miettiä, mut miehet vaan sanoo et se on nyt hoidettu ja et jos jotain kiinnostaa sitä vielä muuttaa ni tehköön. H3


V kivalta sukupuolikysymyksen
VÄKIVALTA SUKUPUOLIKYSYMYKSENÄ naiset. Esimerkiks tunteiden käsittelyyn ne ei suhtaudu niin intensiivisesti kun naiset. Ja kyl se varmaan menee sit sinne vastuun puolelle. Miehet voi sanoo ääneen, että eipä mua nyt tässä enää tartte. Et kun ite miettii sitte, että mitenkäs nyt tän asian tekisin ja et onkohan tää nyt paras. Miehet voi ajatella että minä teen sen nyt näin, et sen on elettävä sen kans.


Mill tavoilla v kivalta on sukupuolikysymys mahdollisia n k kulmia
Millä tavoilla väkivalta on sukupuolikysymys? naiset. Esimerkiks tunteiden käsittelyyn ne ei suhtaudu niin intensiivisesti kun naiset. Ja kyl se varmaan menee sit sinne vastuun puolelle. Miehet voi sanoo ääneen, että eipä mua nyt tässä enää tartte. Et kun ite miettii sitte, että mitenkäs nyt tän asian tekisin ja et onkohan tää nyt paras. Miehet voi ajatella että minä teen sen nyt näin, et sen on elettävä sen kans. Mahdollisia näkökulmia:

  • Tilastoitavissa oleva sukupuolijakauma – taustamuuttujataso

  • Käsitteiden ja näkökulmien valinta

  • Sukupuolierot ja seksuaaliset erot

  • Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen sukupuoli

  • Tapaisuudet ja käytännöt

  • Diskurssit


1 tilastoitavissa oleva sukupuolijakauma
1. Tilastoitavissa oleva sukupuolijakauma naiset. Esimerkiks tunteiden käsittelyyn ne ei suhtaudu niin intensiivisesti kun naiset. Ja kyl se varmaan menee sit sinne vastuun puolelle. Miehet voi sanoo ääneen, että eipä mua nyt tässä enää tartte. Et kun ite miettii sitte, että mitenkäs nyt tän asian tekisin ja et onkohan tää nyt paras. Miehet voi ajatella että minä teen sen nyt näin, et sen on elettävä sen kans.

  • Väkivalta on sukupuolittunutta jo taustamuuttujatasolla: väkivaltaan syyllistyneistä rikollisista noin 9/10: stä tilastojen mukaan miehiä

  • Koti on väkivalta- ja henkirikosten suhteen naisille kaikkein vaarallisin ja miehille kaikkein turvallisin paikka


Tilastokeskus 2005
Tilastokeskus 2005 naiset. Esimerkiks tunteiden käsittelyyn ne ei suhtaudu niin intensiivisesti kun naiset. Ja kyl se varmaan menee sit sinne vastuun puolelle. Miehet voi sanoo ääneen, että eipä mua nyt tässä enää tartte. Et kun ite miettii sitte, että mitenkäs nyt tän asian tekisin ja et onkohan tää nyt paras. Miehet voi ajatella että minä teen sen nyt näin, et sen on elettävä sen kans.

  • Vuonna 2005 poliisin tietoon tulleissa perheväkivaltarikoksissa oli 4 109 uhria

    • naisia 3 195, miehiä 914 (nainen epäiltynä tekijänä 444 kertaa)

    • runsas puolet tapauksista avio- ja avopuolisoiden välistä väkivaltaa eli parisuhdeväkivaltaa

    • Parisuhdeväkivallan 2 423 uhrista miehiä oli 270 eli 11%


  • Väkivaltaa normalisoiva sukupuolikulttuuri naiset. Esimerkiks tunteiden käsittelyyn ne ei suhtaudu niin intensiivisesti kun naiset. Ja kyl se varmaan menee sit sinne vastuun puolelle. Miehet voi sanoo ääneen, että eipä mua nyt tässä enää tartte. Et kun ite miettii sitte, että mitenkäs nyt tän asian tekisin ja et onkohan tää nyt paras. Miehet voi ajatella että minä teen sen nyt näin, et sen on elettävä sen kans.

    • väkivalta mielletään maskuliinisuuden symboliksi ja maskuliinisuutta tuotetaan voiman ja vallan sävyttämässä muodossa

  • Regulatiiviset ja konstitutiiviset säännöt ja järjestykset

    • Vaikka väkivalta rikkoo lakia ja yleisiä moraalikäsityksiä vastaan, se ei välttämättä ole väkivallan käyttäjien omaksumien maskuliinisen kulttuurin sääntöjen ja normien vastaista


Teht v 1
Tehtävä 1 naiset. Esimerkiks tunteiden käsittelyyn ne ei suhtaudu niin intensiivisesti kun naiset. Ja kyl se varmaan menee sit sinne vastuun puolelle. Miehet voi sanoo ääneen, että eipä mua nyt tässä enää tartte. Et kun ite miettii sitte, että mitenkäs nyt tän asian tekisin ja et onkohan tää nyt paras. Miehet voi ajatella että minä teen sen nyt näin, et sen on elettävä sen kans.

  • ”Miesten väkivaltaisuus hyväksytään turhaan”

  • ”Hyytävä viha heikkoutta kohtaan kumpuaa kilpailuyhteiskunnasta”


Diskursiivinen todellisuus koostuu sekä tietoisista että tiedostamattomista mielikuvista

Eroottis-romanttinen tarina: sukupuolesta ja seksuaalisuudesta tulee viitekehyksiä parisuhteissa tapahtuvan väkivallan tulkitsemiselle

Kausaaliset stereotyypit mustasukkaisista miehistä ja masokistisista naisista


Institutionaalinen n l kulma sukupuoleen

INSTITUTIONAALINEN NÄLÖKULMA SUKUPUOLEEN tiedostamattomista mielikuvista


Table 3: tiedostamattomista mielikuvistaTheoretical approaches to the determination of human agency


Figure 1: tiedostamattomista mielikuvistaPizza model of the mutual relationships of the principles determining human agency


Keskeisi l hteit
Keskeisiä lähteitä tiedostamattomista mielikuvista

  • Baines, D. (2006) Staying with people who slap us around. Gender, Work and Organization. 13 (2) 129-151.

  • Berlant, L. & Warner, M: (1998) Sex in Public. Critical Inquiry 24, 547-566.

  • Bourdieu, P. (1998) Järjen käytännöllisyys. Vastapaino. Tampere

  • Bourdieu, P. (2000) The Weight of the World. Social Suffering in contemporary Society. Stanford University Press

  • Husso, M. (2003) Lyötyjen aika ja tila. Vastapaino. Tampere.

  • Jokinen, E., (2005) Aikuisten arki. Vastapaino.

  • Anu Koivunen ja Marianne Liljeström (1996) (toim.) Avainsanat

  • McNay, L (2008) Against recognition. Polity Press.

  • McNay, L., (2004) Agency and Experience. Gender as Lived Relation. In Adkins, L & Skeggs, B. (eds.) FEminism after Bourdieu. Blackwell. Oxford.

  • Scott, J. (1986) Gender and the Politics of History . Columbia University Press

  • UNDP YK:n kehitysohjelma


ad