1 / 29

Maatiaiskasvit kansallisina suojelukohteina Suomessa

Maatiaiskasvit kansallisina suojelukohteina Suomessa. Tutkija Maarit Heinonen Yhteystiedot: MTT / Jokioinen Biotekniikka ja elintarviketutkimus /Geneettinen diversiteetti etunimi.sukunimi@mtt.fi (03) 4188 3682. Käsitteitä.

cole-ware
Download Presentation

Maatiaiskasvit kansallisina suojelukohteina Suomessa

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Maatiaiskasvit kansallisina suojelukohteina Suomessa Tutkija Maarit Heinonen Yhteystiedot: MTT / Jokioinen Biotekniikka ja elintarviketutkimus /Geneettinen diversiteetti etunimi.sukunimi@mtt.fi (03) 4188 3682

  2. Käsitteitä • Maa- ja puutarhatalouden kasvigeenivarat = kasviperäistä geneettistä materiaalia, joka on tai saattaa olla elintarvikkeiden ja maatalouden kannalta arvokasta  mahdollisimman laaja geneettinen monimuotoisuus • Kansallisesti arvokkaiksi katsottuja ovat maatalouden maatiaiskasvit ja niiden paikalliset kannat • Myös vanhat lajikkeet (jalostettu 40-50 vuotta sitten) arvokkaita, koska useimmiten jalostettu maatiaiskannoista • Maatiaiskasvi = hyötykasvin kanta tai lajike, joka on ollut viljelyssä jo ennen tieteellistä kasvinjalostusta. Ne ovat kehittyneet niitä viljelleiden isäntien ja emäntien valinnan sekä valinneiden viljelyolojen vaikutuksesta

  3. Esimerkkinä: MAATIAISruis • Tyypillisesti hento- ja pitkäkortisia, usein yli kahden metrin pituisia, ”miehen mittaisia” • herkästi lakoontuvia • Tähkät pitkiä, helposti jyvänsä varistavia, lovekkaita • Jyvä pienenlainen, harmahtava ja pitkähkö • ”heinämäisyys”, läheisyys luonnonkantaan • talvenkestävyys hyvä ja ne valmistuivat aikaisin Satoa tulee vaihtelevasti, usein heikosti, mutta aina varmasti • Viljelyvarmuus <<kuva<< <<kuva<<

  4. Vertailun vuoksi: Jalostettu syysruislajike Jalostustavoitteina • lyhentää pitkää kortta ja vahvistaa sitä • vähentää lakoutumisherkkyyttä (parempi soveltuvuus koneelliseen leikkuupuintiin) • vähentää jyvän varistamisherkkyyttä • täyttää tähkä jyvistä (lovekkuuden vähentäminen) • suurentaa jyväkokoa • lisätä satoisuutta (jyväsato) • säilyttää maatiaisrukiin erinomainen talvenkestävyys • yhtenäistää ruislajikkeessa ilmenevää yksilöiden erilaisuutta (tasalaatuinen lajike) Sertifioitu siementuotanto ja siemenkauppa

  5. Suomen kansallinen kasvigeenivaraohjelma • perustettu vuonna 2003 tehostamaan maa- ja metsätalouden geenivarojen suojelua, kestävää käyttöä ja lisäämään tietoisuutta Suomessa • Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) vastaa maa- ja puutarhatalouden geenivarojen suojelusta • Metsäntutkimuslaitos (Metla) vastaa metsäpuiden geenivarojen suojelusta • Maa- ja puutarhatalouden kasvigeenivaraohjelman koordinaattori • Tutkijaryhmä: - biologi ja puutarhuri - sosiologi - molekyylibiologi www.mtt.fi/kasvigeenivarat

  6. Miksi suojella? • Maatiaiskasvit geneettisesti monimuotoisia  Biodiversiteettisopimus edellyttää • Tulevaisuuden varalta ravinnontuotannon turvaamiseksi (kasvinjalostusaineistona, ilmastonmuutos jne tekijät) • Vihreää kulttuuriperintöä, sukujen historiaa, Suomen agraarihistoriaa: esim. kaskinauris kaskikulttuurin olennainen osa • Kulinaarisia syitä: esim. puikula-maatiaisperuna ja kaskinauris <<kuva<<< <<kuva<<

  7. Miten suojella? • ex situ –suojelu = maatalouden kasvigeenivarojen suojelua muussa kuin niiden luonnollisessa ympäristössä • tyypillisimmin siemenenä säilyttäminen eli jäädytettyinä lasipurkkeihin tai alumiinipusseihin pakattuina siemeninä ns. kasvigeenipankeissa • Suomen siemenestä lisättävää aineistoa (viljat, nurmikasvit, palkoviljat, lantut, nauriit) pääosin Pohjoismaisessa geenivarakeskuksen (NordGen) kasvigeenipankissa Etelä-Ruotsissa (per. v. 1979)

  8. Varmuusvarasto Norjan Huippuvuorilla maailman siemenvarastossa. Avattu helmikuussa 2008. Kallioperässä 100 m syvyydessä kolme suurta holvia, jonne mahtuu 4,5 milj. siemennäytettä. <<kuvat<< V. 2009 alussa yli 400 000 siemennäytettä yli 3 200 kasvilajista kaikkiaan 127 maasta NordGen vastuussa siemenvaraston päivittäisestä toiminnasta Avoin tietokanta www.nordgen.org/sgsv/

  9. *) Pääosin nurmikasveja. Lähde: Veteläinen, Hulden & Pehu 2008

  10. Kasvullisina kokoelmina säilyttäminen • kasvilajit joita ei voi säilyttää siemenenä (tai hankala säilyttää) • monet puutarha- ja koristekasvit • säilytetään kasvullisesti ns. peltogeenipankeissa avomaalla • kansallisissa kenttä kokoelmissa on noin 2200 näytettä, joista pitkäaikaissäilytykseen tähän mennessä otettu 406 lajiketta tai kantaa

  11. Pitkäaikaissäilytettävät kokoelmat karttuvat edelleen • maatiaiskantoja viety viime vuosinakin kasvigeenipankkiin, mm. kaksitahoista ohraa, maatiaisruista, nurmikantoja ja yrttikantoja • peräänkuulutuksia • yhä voi löytyä: mm. humalan, ilmasipulin, maa-artisokan ja monien yrttien vanhoja kantoja • kerätään parhaillaan luonnonvaraisen mäkimeiramin kantoja • yhteydenotot kiinnostavista kasveista, joista tiedossa pitkä viljely/kasvuhistoria: MTT/Kasvigeenivaraohjelma

  12. Geenipankkisäilytyksen etuja ja rajoitteita + Siemenet säilyvät mahdollisimman muuttumattomana + Jäädytettyinä siemeninä varmassa tallessa + Suhteellisen edullinen ja yksinkertainen säilytysmenetelmä - Kasvullisia peltogeenipankkeja voivat uhata kasvitaudit, talvituhot ja eläinten aiheuttamat tuhot  kehitetään uusia säilytysmenetelmiä laboratorioympäristössä (elävien solujen syväjäädyttäminen nestetyppeen) • Kasvikannat tallessa mutta ei aktiivikäytössä • Tavallisten kansalaisten vaikeasti tavoitettavissa tai täysin tavoittamattomissa • Fyysisesti kaukana alkuperäisestä paikastaan • Herkästi unohduksiin • Ei mahdollisuutta viljelyyn sopeutumisen jatkumiseen (esim. ilmastonmuutokseen)

  13. in situ –suojelu = • ekosysteemien ja luontaisten elinympäristöjen suojelua sekä lajien elinkykyisten populaatioiden säilyttämistä ja elvyttämistä niiden luonnollisessa ympäristössä ELI tyypillisemmin luonnonsuojelualueet • viljelykasvilajien osalta siinä ympäristössä, jossa ne ovat kehittäneet erityisominaisuutensa ELI viljelyssä • Etuja: geneettinen muuntelu voi jatkua, geenivaranto yhteiskunnan käytössä ja esim. tulonhankinnan osana (maatiais-kasvituotteet, maatilamatkailu) <<<kuva<<

  14. Viljelemällä suojelu • Jokainen viljelijä, puutarhuri tai kasviharrastaja voi harjoittaa viljelysuojelua suosimalla suomalaisia maatiaiskasveja puutarhassa, pellossa ja viljelypalstoilla • Aktiiviviljelijöille suunnattu alkuperäiskasvituki • Alkuperäiskasvitukea maksettu vuodesta 2000 lähtien alkuperäiskasvirekisteröidyille viljoille, nurmikasveille ja palkoviljoille (maatiaiskannat ja vanhat kauppalajikkeet) • tuki 1 ha • Maatiaiskasvidirektiivin valmistelu ja toimeenpano kesäkuussa 2009  Euroopan tasolla menettelytapoja maatiaiskantojen kylvösiementuotannolle

  15. Maatiaiskasvien viljelijöitä Suomessa • Yksityishenkilöitä: • Maanviljelijöitä • Maatiaisviljojen viljelijät –kyselymme tavoittanut 32 maatilaa, joissa pienimuotoista maatiaisviljojen tai vanhojen viljalajikkeiden viljelyä <<<kuvat<<<

  16. Iäkkäät viljelijät • Eläkeläisiä, lopettamassa maatiaiskasvien viljelynkin lähivuosina • Monella on viljelyssä useita vanhoja viljakantoja, usein vanhoja lajikkeita • Ei viljelyn jatkajaa • Ongelmana mihin siemenet laittaa kun viljely loppuu ”Kaikki viljely tuottaa vain tappiota. Eläke ei tahdo riittää tällaisen harrastuksen ylläpitoon.” (Eläkeläispariskunta) 80-vuotias pohjoissavolainen isäntä, joka edelleen viljelee poikansa kanssa yli sata vuotta viljeltyä maatiaisruista kotitarpeiksi.

  17. Suvun perinnettä vaalivat nuoret viljelijät • Erittäin vahva sitoutuminen viljelyyn ja sen jatkamiseen • Tyypillisimmin maatiaisruis joka kulkenut suvussa useamman sukupolven ajan (jopa yli 100 vuotta) • Sukutiloja, yleensä pinta-alaltaan keskimääräistä suurempia maatiloja • Kasvi suvun perintökalleus, perinne leipoa ruisleipä omasta maatiaisrukiista • Kotitarveviljelyä, sato käytetään omassa perheessä / suvussa • Satoa ei myydä, ei hankita lisätuloja • Tyypillisimmin 1 ha / 1-3 vuoden välein Pohjoissavolainen nuori emäntä, joka viljelee yli 100 vuotta suvussa viljeltyä maatiaisruista.

  18. Epäröivät viljelijät • Sitoutuminen heikkoa • Taloudelliset edellytykset tärkeitä • Painottavat yhteiskunnan taloudellisen tuen puutetta; epäröivä suhtautuminen sadon jatkojalostukseen ja markkinoihin • Sukupolvenvaihdos riski viljelyn jatkuvuudelle • Nuoria viljelijöitä, joista osa säilyttää suvun vanhaa viljakantaa varastossa  Tärkeä kysymys: miten lisätä sitoutumista

  19. Tuotteistavat viljelijät • Vahvasti viljelyyn sitoutunut ryhmä • Suvun perintönä kulkevat viljakannat, mutta myös naapurilta tai muualta hankittuja vanhoja viljakantoja • Lisätulon hankinta • Sadon myyntiä (suoramyynti, koristevilja, jauhon vähittäismyyntiä) • Nuoria (alle 40 v.) ja iäkkäämpiä (eläkeikäisiä tai sitä lähestyviä) <<<kuva<<<

  20. Harrasteviljelijöitä / kotitarveviljelijöitä / kotipuutarhureita SUURI MÄÄRÄ esim. alan yhdistysten jäsenistössä: Maatiainen ry (jäseniä n.1 500) ja Hyötykasviyhdystys (jäs. yli 6 000) Tutkimatonta aluetta

  21. <<<kuva<< b) Joukko museoita: kotiseutumuseoita ja muita maaseutuaiheisia museoita, Metsähallituksen perinnetiloja, Museoviraston (kartano-)tiloja • Tehty tutkimusavaus ja etsitty museoita jotka kiinnostuneita maatiaiskasvien esilletuomisesta museotyössä • Museopuutarha-hanke alkamassa keväällä 2009 (Varsinais-Suomessa)

  22. Maatiaiskasvien käytön edistäminen: tuotteistaminen • Lisääntyvää kiinnostusta maatiaiskasveihin ja maatiaistuotteisiin • Maatiaistuotteet ovat erikoistuotteita, joita on saatavilla rajoitetusti ja usein sesonkiluonteisesti esimerkiksi tilaleipomoista, maatilamatkailukohteista, torimyynnistä ja kauppahalleista • poikkeuksena on Lapin Puikula peruna, saatavilla vähittäiskaupoissa • Muutamia muitakin maatiaisperunoita (Kainuun musta, Lemin punane, Puikula) ja kaskinaurista saatavilla rajoitetusti • 10+ Kiehuu! ruokakulttuuriprojekti nostaa esiin vanhoja suomalaisia maatiaisia uuden suomalaisen keittiön raaka-aineeksi. • Maatiaisraaka-aineiden saatavuutta lisäämään 10+ Kiehuu! –projekti perustanut Maatiaistorin (myynti- ja ostopaikka, ilmoitustaulu ja yhteysluettelo kaikille maatiaisraaka-aineista kiinnostuneille) josta löytyy maatiaiseläin- ja maatiaiskasviperäisiä tuotteita. www.kiehuu.fi

  23. <<kuvat<< Puikula on pohjoinen perunan maatiaiskanta, jota on viljelty 1700-luvulta lähtien. Puikulaa viljellään Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Lapin Puikula on ainoa suomalainen maataloustuote, joka saa käyttää EU:n tuotesuojamerkkiä alkuperänimityksestään (SAN). Se voidaan antaa tuotteelle, jolla on kiinteä yhteys maantieteelliseen alueeseen ja jonka ominaisuudet johtuvat alueesta. Myös valmistuksen on tapahduttava alueella, johon nimi viittaa.

  24. Maatiaiskasvien hyödyntäminen matkailussa: • maatilamatkailussa • - maatiaistuotteet tilapuodissa (leivonnaiset, käsityötuotteet, • elintarvikkeet, siemenet) • - majoituksessa (esim. olkipatja sängyssä) • ohjelmatarjonnassa (kurssit, teemapäivät kuten rukiin leikkuu • ja puinti) • - ympäristössä (tilan maatiaiskasvit esille) <<<kuvat<<<

  25. (2) Museoissa ja perinnetiloilla • maatiaistuotteet museopuodissa (leivonnaiset, käsityötuotteet, elintarvikkeet, siemenet) • museotoiminnassa (kurssit, teemapäivät, näyttelyt) • ympäristössä (museon puutarhan vanhat kasvit esille, kyltitys, kasvien historia) <<<kuvat<<<

  26. MaatiaisTietoPankki • koottu tietoa maa- ja puutarhatalouden suomalaisista maatiaiskasveista ja vanhoista lajikkeista, niiden viljelyhistoriasta sekä niihin liittyvistä viljelykäytänteistä ja sadon käyttötarkoituksista. • maatiaiskasvien lisäksi vanhoja lajikkeita, sillä ne on tyypillisesti jalostettu maatiaiskannoista • aloitettu viljakasveista ja perunasta, myöhemmin laajennetaan kasviesittelyjä vuosittain • ohjeistetaan mistä ja miten hankkia maatiaiskasvien siemeniä ja taimia kotitarve- ja ammattiviljelyyn • suunnattu ammatti- ja kotitarveviljelijöille, puutarhansa ja pihansa kunnostajalle sekä esimerkiksi kotiseutumuseoille ja muille yhteisöille, oppilaitoksille, jotka kiinnostuneita historiallisista kasvilajikkeista. • MTT:n verkkosivustolla: www. mtt.fi/kasvigeenivarat--> MaatiaisTietoPankki

More Related