Kon 0 4720
This presentation is the property of its rightful owner.
Sponsored Links
1 / 22

Kon-0.4720  PowerPoint PPT Presentation


  • 100 Views
  • Uploaded on
  • Presentation posted in: General

Kon-0.4720 . Tekniikan tutkimuksen ja opetuksen historia Panu Nykänen K1, 209 Puh. 23 609 @ tkk.fi. Opetuksen ikuiset pääkysymykset. teoreettisen ja käytännöllisen opetuksen välinen suhde ammattiosaaminen vai ongelmanratkaisukyky

Download Presentation

Kon-0.4720 

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Presentation Transcript


Kon 0 4720

Kon-0.4720 

Tekniikan tutkimuksen ja opetuksen historia

Panu Nykänen

K1, 209

Puh. 23 609

@tkk.fi


Opetuksen ikuiset p kysymykset

Opetuksen ikuiset pääkysymykset

  • teoreettisen ja käytännöllisen opetuksen välinen suhde

    • ammattiosaaminen vai ongelmanratkaisukyky

  • erikoistuneen opetuksen ja yleissivistävän opetuksen välinen suhde

    • nykyteollisuuden vai tulevaisuuden tarpeisiin

    • Mitä opiskelija ehtii tehdä?

  • kuka vastaa sisällöstä/maksaa kulut: yhteiskunta vai teollisuus

    • kuka tästä hyötyy?

  • Kolme toimijaa – kolme yhteen sopimatonta tavoitetta

    • Triplehelix(Henry Etkowitz)


Museion

Museion

Antiikin akatemia

Akatemian (yliopiston) varhaishistoria voidaan johtaa antiikista

Kreikan mytologiassa 9 muusaa

Akademeia

Akatemia: Platonin 385 eKr perustama koulu Ateenassa. Hajosi 83 eKr. Perustettiin uudelleen 410 uusplatonismin keskukseksi. Justinianus I lopetti 529.

Aleksandrian kirjasto (Museion)

5000 opiskelijaa

tuhoutui noin 390 – 640


Universitas

Universitas

Syntyi 1000 vuotta sitten Pohjois-Italiassa. Universitasl. kokonaisuus tarkoitti alun perin mitä tahansa yhteenliittymää. Studiumgenerale levisi renessanssin aikana Keski-Eurooppaan.

Rahoitus perustui yksityisen rahoittajan tai rahoittajien avokätisyyteen.

Alun perin yliopistot syntyivät lähelle maallisesta vallasta erillään olevan kirkon organisaatiota, jo keskiajan kuluessa voimakkaimmat yliopistot olivat irrottautuneet itsenäisiksi organisaatioiksi.

Yliopisto pyrki tällöin säännönmukaisesti erilleen katolisesta kirkosta, jonka käsitys tiedosta perustui jo olemassa olevan tiedon siirtämiseen sukupolvelta toiselle.

Yliopiston pääasiallisena tarkoituksena oli kouluttaa oppineita kirkon palvelukseen, sekä lääkärin ja lakimiehen ammatteihin. Teologisen, lääketieteellisen ja juridisen tiedekunnan lisäksi yliopistoon kuului yleinen filosofinen tiedekunta.


Kon 0 4720

Salerno 800-luku lääketiede

Bologna 1088 lainoppi

Pariisi 1150 jumaluusoppi

Pariisin yliopisto muodostui

eurooppalaisen yliopistolaitoksen esikuvaksi. 4 tiedekuntaa.

Oxford 1167

Cambridge 1209

Praha 1348

Uppsala 1477

Martti Lutherin teesit 1517


Kon 0 4720

Koska yliopistolaitoksella on historiansa alkuvaiheissa aina ollut kiinteä suhde valtioon ja kirkkoon, yliopiston perustaminen edellytti universaalin auktoriteetin, paavin tai keisarin hyväksyntää.

Täysin muun yhteiskunnan sääntelystä vapaata yliopistoa tuskin on koskaan ollut olemassa. Lähimmäksi täysin itsenäistä yliopistoyksikköä on ehkä päästy englannissa kehittyneessä college-tyyppisessä yliopistossa.

CollegiumMaius 1364


Akatemia

Akatemia

Skolastiikka

- 1100 - 1500

- kaikki tieto on jo olemassa ja kirkon auktorisoimaa

- tieto on pääosin peräisin antiikista

- tieto ei voi olla ristiriitaista

- tieteellinen tutkimus etsi tapoja poistaa ristiriitaisuudet

Tieteellinen tutkimus pysähtyi

1400-luvun jälkeen erityisiä tiedeakatemioita

- yliopisto ilman opiskelijoita

Soc. Sci. Fenn.

Suom. Tiede-

akatemia

STV

TTA


2 akatemiatyyppi

2 akatemiatyyppiä

Kunnia-akatemia

Institut de France

- akatemian jäsenyys kuuluu kuolemattomille les immortels

- tiede on jo tehty, akatemian jäsenyys on kunniakysymys

Työskentelevät akatemiat

Luonnontieteelliset akatemiat - tutkimusta tukeva tai harjoittavia instituutiota, jonka kautta valtio joko harjoittaa tai tukee tieteellistä tutkimusta

Académie des Sciences (IF)

The Royal Society of London for ImprovingNaturalKnowledge 1660

Neuvostoliitossa akateemikolla erityinen merkitys


Kon 0 4720

Saksan valtiollisen kehityksen myötä saksalaiset tiedeakatemiat ovat 1800-luvun lopulta lähtien muodostaneet erilaisia yhtymiä

1652 lääketieteellinen SchweinfurtinAcademiaNaturaeCuriosorum

Keisari Leopold I kohotti kansalliseksi tiedeakatemiaksi 1687 nimellä Sacri Romani ImperiiAcademiaCaesareo-LeopoldinaNaturaeCuriosorum

Halleen siirretty instituutio nimettiin yhdistyneen Saksan kansalliseksi tiedeakatemiaksi nimellä Deutsche Akademie der NaturforscherLeopoldina 2008

Leibnizin perustama PreussischeAkademie der Wissenschaften 1700. Myös Göttingenin, Münchenin ja Leipzigin akatemiat


Kon 0 4720

KungligaVetenskapsakademien 1739

Pietarin tiedeakatemia 1724

Eric Laxmann

AkademijaNauk, Neuvostoliitto

American PhilosophicalSociety, Benjamin Franklin 1769

National Academy of Sciences (USA) 1863


Teknilliset tiedeakatemiat

Teknilliset tiedeakatemiat

Maailmansota

Maailmanlaajuinen pula raaka-aineista – korvikeaineiden etsintä

Englanti: Department of Scientific and Industrial Research (DSIR)

Huomaa esim. Intian DSIR

Yhdysvalloissa perustettiin vuonna 1916 maassa toimivien yliopistojen, tieteellisten seurojen ja yritysten tutkimuslaboratorioiden toimintaa rahoituksen avulla ohjaava keskustoimisto National ResearchCouncil (NRC)

Ruotsin vuoden 1916 valtiopäivillä Arvid Lindman esitti voima- ja polttoainekysymyksiin keskittyvän valtion tutkimuslaitoksen perustamista. Esitys johti Ingenjörsvetenskapsakademin (IVA) perustamiseen 24. lokakuuta 1919

IVA:a pidetään maailman ensimmäisenä teknillistieteellisenä akatemiana


1700 luvun yliopisto

1700-luvun yliopisto

”Se oli kummallista aikaa, mykkyyden henki vallitsi, sikäli kun yleensä hengestä voi puhua... – ...älykkäämpikään ylioppilas ei kohdistanut huomiotaan koko maahan, hän ei tuntenut sitä, hän tunsi ainoastaan kotipitäjänsä, koulunsa, toverinsa... – ...kun eräässä ylioppilasjuhlassa haluttiin kuulla jotain oikein opettavaa, vedettiin esille eräs epäonnistunut tuleva maalaiskappalainen ja pantiin hänet saarnaamaan...”

”On kieltämätöntä, että vaikka opettajakunnassa oli muutamia eteviäkin... – ... ei yliopisto ollut tehtäviensä tasalla. Sen tieteellinen toiminta oli heikkoa ja tarmotonta.”


Vuosina 1765 1815

Vuosina 1765-1815

Euroopassa  toimi  yhtäjaksoisesti 69 yliopistoa, perustettiin 24 uutta yliopistoa, tehtiin 6 epäonnistunutta perustamisyritystä ja lakkautettiin 68 yliopistoa eli kaikki Ranskan yliopistot ja joukko Napoleonin alistamilla alueilla toimineita yliopistoja. Seitsemässä tapauksessa yliopisto siirrettiin toiseen kaupunkiin (Päiviö Tommila)

Ranskan yliopistot hajotettiin grandesécoles -kouluihin ja erikoiskorkeakouluihin (yliopistojen perustaminen alkoi uudelleen muutamaa vuosikymmentä myöhemmin)

Kokonaisyliopisto ja erikoiskorkeakoulut ovat 1800-luvun alkupuolelta lähtien olleet kaksi kilpailevaa linjaa yliopistopolitiikassa


Hy dyn aika ja teollinen vallankumous

Hyödyn aika ja teollinen vallankumous

1700-luvun jälkipuoliskolla alkoi tuotanto- ja elinkeinoelämässä nopeiden uudistusten aika, jota kutustaan teolliseksi vallankumoukseksi

Varsinaista ensimmäistä teollista vallankumousta edelsi Länsi-Euroopassa hyödyn aikakausi, jolloin valtiot pyrkivät säännönmukaisilla toimilla vaikuttamaan elinkeinoelämän kehitykseen

Yliopistolaitos ei pysynyt kehityksessä mukana – ts. tutkimuksen tarve muuttui nopeammin kuin missä konservatiiviset yliopistot pysyivät perässä


Berliinin yliopisto 1810

Berliinin yliopisto 1810

Opetus perustuu tutkimukseen

Friedrich von Schelling: Vorlesungen ueber die Methode

des akademischen Studiums (1803)

Yliopiston opettaja on oman alansa etevä tutkija

Empiirinen tutkimus

J. G. Fichte: Kunstschule des wissenschaftlichenVerstandes-gebrauchs(1807). ”Opiskelijoiden on opittava työskentelemään tieteellisesti”

Seminaarimuotoinen opetus alkaa

Tommila: Tieteellisyyden vaatimusten korostuessa tutkimus alkoi keskittyä filosofiseen tiedekuntaan, kun taas entiset ylemmät  tiedekunnat nähtiin nyt sen näkökulmasta "epätieteellisinä" ammattikouluina, jos kohta niidenkin piirissä tutkimus alkoi saada  lisääntyvää jalansijaa. Kokeellisen tutkimuksen lisääntyessä luonnontieteissä ja lääketieteessä syntyi jännitystä niiden ja humanistisen ja luonnonfilosofisen suuntauksen välille. 

Filosofinen tdk:

Matemaattis-luonnon-

tieteellinen ja historiallis-

kielitieteellinen osasto


P ivi tommila tt 3 2000

Päiviö Tommila TT 3/2000

Tieteellisen tutkimustyön asettaminen opetuksen rinnalle ja sitten sen edelle

Julkaistujen tutkimusten lisääntyvä painottaminen täytettäessä professorin virkaa

Tieteellisyyden painottaminen opetustyössä

Ylioppilaiden omatoimisuuden lisääntyminen: heidän tuli itse kirjoittaa opinnäytteensä

Monitieteisten pinnallisten yleisopintojen sijaan tuli syventyminen vain joihinkin oppiaineisiin

Erikoistuminen alkoi leimata koko tiedeyhteisöä

Filosofisen tiedekunnan nousu keskeiseksi tutkijayhteisöksi

Uusi yliopisto oli humanistinen, mutta kokeellisen luonnontieteen merkitys kasvoi

Tieteellisten seurojen ja tieteellisen julkaisutyön lisääntyminen

Rajankäynti yliopiston ja yhteiskunnan välillä vilkasta


Kon 0 4720

Ylioppilaan roolin ja tehtävien korostuminen

ylioppilas on kansakunnan toivo – spepatriae

Helsingissä 1828 statuuteissa väitöskirja tuli olemaan väittelijän itsensä laatima tieteellinen suoritus

-> tarve julkaisutoiminnan aloittamiseksi -> tieteelliset seurat

FinskaVetenskaps-Societeten - Suomen Tiedeseura 1838

TSV


Akateeminen vapaus

Akateeminen vapaus

Kirkko; paavi, kardinaalit

Valtiovalta; ruhtinas, keisari, kuningas

Maallisen ja taivaallisen vallan välinen kamppailu

Kenellä on oikeus määrätä

mitä opetetaan

kuka nimitetään virkoihin

Yliopisto

Privilegiot jo keskiajalla. Opetuksen ja hallinnon vapaus.

Oma tuomiovalta, Vanhimpien yliopistojen hallintoon on kuulunut tästä syystä oma vankila (karsseri) ja poliisi (pedellit)

Uskonpuhdistus 1500-luvulla

Pohjois-Euroopasta protestanttinen


Kon 0 4720

Yliopistojen vapaudet

Opetuksen ja tutkimuksen vapaudet – akateeminen vapaus

  • oikeus opettaa (saks. Lehrfreiheit)

  • oikeus opiskella (Lernfreiheit)

  • oikeus harjoittaa tutkimusta ja asettaa tutkimuskysymyksensä

    Oman aseman määrittelyyn liittyvät oikeudet

  • oikeus akateemisten oppiarvojen antamiseen

  • nimitysoikeus yliopiston virkoihin

    Taloudellinen itsenäisyys

  • oikeus oman talouden ylläpitoon

  • käytössä olevan rakennuskannan hallinta

    Autonomia suhteessa valtion ja kirkon hallintoon

  • oikeus omaan oikeudenkäyttöön

  • erioikeudet maallisessa oikeusjärjestelmässä


Kon 0 4720

TheobaldZieglerDer Deutsche Student

Opiskelijalle kuuluu myös oikeus oppia elämää (Lebensfreiheit)

opetus ja opiskeluvapauden veroisena oikeutena

Zieglerin mukaan

”Der Studentsollauf der Hochschulenichtnurwissenschaflichausgebildet, sondernauchsittlicherzogenwerdenundzueinemtüchtigenundcharaktervollenMenschenheranreifen. DiesefittlicheErziehungaber – das ist der Sinn der akademischenLebensfreiheit – wirdIhnenselbstüberlassenund in ihreeigenenHändegelegt – auf alle Gefahrhin: auchhiermüssenJünglingegewagtwerden, umMännerzuwerden.”


Akateemiset tunnukset

Akateemiset tunnukset

rehtorin viitta ja erilaiset oppiarvoa osoittavat päähineet, tyyppiesimerkkeinä teekkarilakki ja englanninkielisessä maailmassa esiintyvä mortarboard. Pohjois-Euroopassa käytetty ylioppilaslakki on kuitenkin myös jäänne ylioppilaiden yhteiskunnallisen toiminnan valvontaan liittyneestä univormusta


  • Login