1 / 31

Kuolevan potilaan oireiden hoito

ciro
Download Presentation

Kuolevan potilaan oireiden hoito

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


    1. Kuolevan potilaan oireiden hoito Käypä hoito -suositus 28.1.2008 1

    2. Näytön varmuusasteen ilmaiseminen Käypä hoito -suosituksissa: A, B, C, D 2

    3. Käyttöehdot Diaesitystä saa vapaasti hyödyntää terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja alan opiskelijoiden koulutuksessa Esityksen sisältöä ei saa muuttaa Jos esitykseen sisällytetään muuta materiaalia, ei Käypä hoito -diapohjaa saa käyttää 3

    4. Tämän diasarjan sisältö 8. Antibiootit oireiden hoidossa elämän lopussa 9. Iäkkäiden loppuvaiheen hoito 10. Vanhus ja opioidit 11. Dementiapotilaan loppuvaiheen hoito Oppimateriaalikokonaisuuteen kuuluvat erilliset diasarjat seuraavista aiheista: kuolevan potilaan gastro-intestinaalisten oireiden hengitystieoireiden psyykkisten oireiden ja kivun hoidosta 4

    5. Suosituksen keskeinen sanoma Palliatiiviseen eli oireita lievittävään hoitoon siirtyminen tai saattohoidon aloittaminen ovat tärkeitä päätöksiä ja ne tulisi tehdä tarpeeksi ajoissa Potilaan tulee olla tietoinen hoitopäätösten perusteista ja seuraamuksista, ja hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua päätösten tekoon Hoitolinjaus tulisi tehdä yhteisymmärryksessä potilaan ja läheisten kanssa Hoitokeskustelujen sisältö ja päätökset tulee kirjata sairauskertomukseen 5

    6. Suosituksen keskeinen sanoma Kaikilla kuolevilla potilailla on oikeus saada hyvää oireenmukaista hoitoa Kuolevan potilaan hoidosta huolehtiminen kuuluu kaikille terveydenhuollon tasoille perusasiat kaikilla tasoilla erityisosaaminen palliatiiviseen hoitoon perehtyneissä yksiköissä 6

    7. Suosituksen keskeinen sanoma Oireita lievittävä lääkehoito on vain osa kuolevan potilaan hoitoa Elämän loppuvaiheen hoitoon kuuluvat psykologiset sosiaaliset maailmankatsomukselliset ja hengelliset näkökohdat 7

    8. Palliatiivinen hoito Potilaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa, kun parantavan hoidon mahdollisuuksia ei enää ole Päämäärä on potilaan ja hänen läheistensä mahdollisimman hyvä elämänlaatu Palliatiivinen hoito pyrkii helpottamaan potilaan elämää; siinä yhteydessä kuolemaa pidetään normaalina tapahtumana Perustaudista riippuen hoidon kesto vaihtelee joistakin kuukausista jopa vuosiin 8

    9. Saattohoito Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa ja ajoittuu lähelle kuoleman todennäköistä ajankohtaa Saattohoidon kesto on viikkoja tai enintään kuukausia Sairauskertomukseen tulee merkitä hoitolinjaus tarkasti ja kokonaisuudessaan Lyhennettä DNR (do not resuscitate) tai DNAR (do not attempt resuscitation) ei tule pelkästään käyttää saattohoidon aloittamista ilmaisevana merkintänä, vaan ainoastaan pidättäytymisenä elvytyksestä Lisätietoa hoitotahdosta http://www.stakes.fi/FI/Palvelut/lomakkeet/htestamentti.htm 9

    10. 10

    11. Oireiden esiintyvyys edenneessä syövässä Useimmin esiintyvät oireet: fatigue (väsymysoireyhtymä) kipu yleinen heikkous ruokahaluttomuus viimeisten kahden elinviikon aikana kivun esiintyvyys saattaa vähentyä 11

    12. Oireiden esiintyvyys elämän lopussa Kipu eräiden sairauksien yhteydessä syöpä 35-96 %, AIDS 63-80 %, sydäntaudit 41-77%, COPD 34-77 % ja munuaistaudit 47-50 % Hengenahdistus 45-70 % viimeisten viikkojen aikana Fatigue yli 75 % edenneessä syövässä Masennus 5-26 % 12

    13. Oireiden esiintyvyys elämän lopussa Delirium 26-44 %, viimeisten päivien aikana ad 83 % Anoreksia/kakeksia 70 % Pahoinvointi 6-68 % syöpä, 43-49 % AIDS, 17-48 % sydäntaudit, 30-43 % munuaistaudit Ummetus 40-63 %, opioideja käyttävistä 87 % 13

    14. Oireiden esiintyvyys elämän lopussa 14

    15. Oireiden seuranta Oireet muuttuvat ajan mittaan kysy ja arvioi uudestaan Käytä tarvittaessa mittareita ja lomakkeita, esimerkiksi: www.palliative.org > Clinical information > Assessment tools > Edmonton Symptom Assessment System (ESAS, ei suomenkielistä validoitua lomaketta) http://groups.eortc.be/qol/ > Questionnaires > EORTC QLQ-C15-PAL (luvanvarainen, luvan saa sähköpostitse maksuttomasti) 15

    16. Kuivuminen (dehydraatio) Kuivumisen yleisimmät syyt ovat nesteen menetys tai riittämätön saanti, jolloin nesteytys saattaa olla tarpeen potilaan kokonaistilanteen kannalta Saattohoitopotilaan kuivuminen voi johtua myös kiertävän nestevolyymin siirtymisestä interstitiaalitilaan, jolloin nesteytys ei paranna potilaan yleistilaa 16

    17. Jano Jos potilas voi juoda, ei ole tarvetta parenteraaliseen nesteytykseen Tilannekohtainen arvio laboratoriotutkimuksista ei ole yleensä apua Autonominen neuropatia ja lääkkeet tuottavat samoja oireita kuin kuivuminen jano voi johtua suun limakalvojen kuivuudesta kuolevilla potilailla opioidirotaatio + muun lääkityksen vähentäminen voi helpottaa janon tunnetta 17

    18. Kuihtuminen ja ruokahaluttomuus (kakeksia-anoreksia) Kakeksia-anoreksialla tarkoitetaan moni-mutkaista metabolista syndroomaa, jota kuvastaa etenevä tahaton laihtuminen (primaari kakeksia) tai ravinnon vähyydestä johtuva laihtuminen (sekundaari kakeksia) Medroksiprogesteroniasetaatti (500 mg/vrk) nostaa painoa lisäämällä rasvakudosta käyttöön liittyy lisääntynyt turvotus ja laskimotukosriski Kortikosteroidit lisäävät ruokahalua (esimerkiksi deksametasoni 3-6 mg/vrk), mutta vaikutus on lyhytaikainen (2-4 viikkoa) suositellaan käytettävän sykleittäin (purku asteittain) 18

    19. Väsymysoireyhtymä (fatigue) voiman puute, lihasten nopea väsyminen, alentunut kognitiivinen kapasiteetti, apatia erotusdiagnostiikka depression suhteen hankalaa anemia ei useinkaan ole väsymyksen taustalla saattohoitopotilailla, väsymys ei korreloi hemoglobiinitasoon tai sen muutoksiin altistavat lääkkeet keskushermostolääkkeet (opioidit, anksiolyytit) steroidit (pitkäaikaiskäytössä aiheuttaa myopatiaa) väsymysoireyhtymän hoidossa ainoa näyttö on aktiiviharjoittelusta (lihaskatabolia hidastuu) loppuvaiheen syöpäpotilaan väsymysoireyhtymän lääkehoidot eivät liene tehokkaita 19

    20. Kutina Kutina on tavallinen oire: esiintyy 5-12 %:lla palliatiivisen hoidon potilaista Kutinan syitä voivat olla: kuiva iho munuaisten vajaatoiminta kolestaasi lymfooma polysytemia verassa paraneoplastinen ilmiö monissa syövissä lääkkeet (opioidit, furosemidi) 20

    21. Kolestaasin (sapen virtauksen estyminen) aiheuttaman kutinan hoito Endoskooppinen stenttaus on ensisijainen Lääkehoito ei selkeää näyttöä tehosta rifampisiinilla tapauskohtaista näyttöä annoksella 450 mg x 1 tai 150-300 mg x 2 / vrk voidaan kokeilla myös kolestyramiinia, naloksonia, naltreksonia, kodeiinia, talidomidia, gabapentinoideja tai buprenorfiinia 21

    22. Palliatiivinen sedaatio on kuolevan potilaan rauhoittamista lääkkein ja tajunnan heikentämistä muulla hoidolla hallitsemattomien oireiden lievittämiseksi käytetään sietämättömän, muuten hallitsemattoman kivun, hengenahdistuksen, deliriumin, agitaation ja ahdistuneisuuden hoitoon tarkoitus ei ole kuoleman edistäminen 22

    23. Palliatiivinen sedaatio Ennen palliatiivisen sedaation aloittamista on varmistettava, että: muut keinot oireiden hallitsemiseksi on kokeiltu (kipulääkärin tai palliatiivisen hoidon lääkärin konsultaatio) potilas, omaiset ja hoitoon osallistuva henkilökunta ymmärtävät hoidon tavoitteet ja toteutuksen 23

    24. Palliatiivinen sedaatio Käytettävän lääkityksen määräävät potilaan oireet ja hoitopaikan tottumukset erilaisten sedatiivisten lääkkeiden käytössä Annos määritetään yksilöllisesti asteittain suurentaen ja oireiden lievittymistä seuraten 24

    25. Palliatiiviseen sedaatioon käytettävät lääkkeet midatsolaamia (0,5-20 mg/tunti) tai loratsepaamia (0,5-2 mg/tunti) jatkuvana infuusiona laskimoon tai ihon alle propofolia (10-30 mg/tunti laskimoon) tai dexmedetomidiinia (laskimoon) anestesiologin ohjauksessa säännöllistä kipulääkitystä tulee jatkaa, tarvittaessa reittiä vaihtaen opioidia (morfiini tai oksikodoni) annetaan tarvittaessa kivun ja hengenahdistuksen lievittämiseksi 25

    26. Antibiootit oireiden hoidossa elämän lopussa Suureneva CRP-arvo ja pieni seerumin albumiinipitoisuus ovat pikemmin huonon ennusteen kuin infektion merkkejä Antibioottihoitoa voidaan kokeilla lyhytaikaisesti oireiden helpottamiseen, mutta se on syytä lopettaa, ellei vastetta saada mikrobilääkityksestä lienee hyötyä kuolevan potilaan virtsatieinfektion oireiden lievittämisessä jos pahanhajuista eritystä haavasta, kipua ja kuumeilua, voidaan aloittaa metronidatsolilääkitys hengitystieinfektioissa antibioottihoidosta saattaa olla hyötyä limaisuuden helpottamisessa 26

    27. Iäkkäiden loppuvaiheen hoito Noin joka toinen kuoleva eurooppalainen ihminen on yli 80-vuotias Heistä kroonisiin sairauksiin menehtyy 2/3 ja 1/3 menehtyy äkillisesti (lähde: van der Heide ym., 2003) Suomessa yli 75-vuotiaina kuolleista liki 80 % kuoli laitoksissa tai sairaalassa Heistä pitkäaikaishoidossa oli 36 % (11 000) hoitoaika 2-3 vuotta keski-ikä 86 vuotta (lähde: Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2002, Stakes) 27

    28. Iäkkäiden loppuvaiheen hoito Kuolemaa lähestyvät iäkkäät ovat usein monisairaita ja tarkan elinajan ennustaminen on vaikeaa Hoidossa tulee korostua keskustelut hoidon sisällöstä ja tavoitteista potilaan ja lähiomaisen kanssa Potilaan toiveiden esiin saaminen hoitonsa ja myös loppuvaiheen hoidon suhteen on tärkeää Hoitotahto Näiden keskustelujen pohjalta syntyneillä ennakoivilla hoitopäätöksillä on suuri merkitys yllättävien huononemistilanteiden hoidossa 28

    29. Iäkkäiden loppuvaiheen hoito Noudatetaan samoja palliatiivisen hoidon periaatteita kuin nuorempienkin potilaiden hoidossa HUOM. Lääkkeiden aloitus pienin annoksin – tarkka ja tiheä oireseuranta! Ota huomioon kokonaislääkityksen kuorma aivoille, munuaisille ja vatsalle Kuolevan vanhuspotilaan kipu on usein alihoidettua ? kysy, mittaa tarvittaessa (esimerkiksi VAS-asteikko) 29

    30. Vanhus ja opioidit Oikein käytettyinä opioidien käyttö ovat turvallista myös vanhuksilla Vanhuksilla opioiditarve on vähentynyt seuraavista syistä: kivunsäätelyjärjestelmän ikääntyminen ja aivojen lisääntynyt herkkyys opioideille fysiologiset muutokset kinetiikassa: korkeammat plasmapitoisuudet Yksilöllinen vaihtelu annosvasteessa säilyy Munuaisten vajaatoiminnassa ota huomioon opioidien aktiiviset metaboliitit (titraa morfiini- ja tramadoliannokset) Haittavaikutukset ovat erilaisia kuin nuoremmilla sedaatiota ja kognitiivisia haittoja on enemmän 30

    31. Dementiapotilaan loppuvaiheen hoito Dementian edetessä potilaan sanalliset ilmaukset usein vähenevät ? kysy usein mahdollisia oireita Käytösmuutokset saattavat olla kivun ilmauksia Käytä tarvittaessa kipumittaria, esimerkiksi PAINAD (lähde: Warden V ym. Pain Assessment in Advanced Dementia, 2003) Ensisijainen kipulääke on parasetamoli 1 g x1-3/vrk suun kautta, ei NSAID jos parasetamoli ei riitä, liitä tai vaihda lääkitykseksi opioidi Opioidin aloitus ensisijaisesti suun kautta titraten, esimerkiksi pitkävaikutteinen oksikodoni 5-10 mg x 2/vrk Ravitsemuksessa tuetaan normaalia syömistä Vaikean vaiheen dementiapotilaalle ei yleensä suositella letkuruokintaa (NML tai PEG) (lähde: Mitchell ym.1997) 31

    32. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Palliatiivisen Lääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä Puheenjohtaja: Juha Hänninen, LL, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys, ylilääkäri; Terhokoti Jäsenet: Jouko Autio, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, johtava lääkäri; Tervolan terveyskeskus Katri Hamunen, LT, anestesiologian erikoislääkäri, kivunhoidon erityispätevyys; HUS, Meilahden sairaala Arto Hoikkanen, LL, anestesiologian erikoislääkäri; Savonlinnan keskussairaala Tarja Korhonen, LL, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys; TAYS:n palliatiivinen yksikkö Marja-Liisa Laakkonen, LT, geriatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri; Laakson sairaala, Helsingin terveyskeskus Tiina Saarto, syöpätautien ja sädehoidon dosentti, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys, osastonylilääkäri; HYKS:n syöpätautien klinikka Annikki Savolainen, LT, työterveyshuollon erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri, ROHTO-aluevastaava; Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, yleislääketieteen vastuualue (Käypä hoito -toimittaja) Harri Tohmo, LT, anestesiologian erikoislääkäri, kivunhoidon erityispätevyys, hallinnon pätevyys, ylilääkäri, vastuualuejohtaja; HUS, Hyvinkään sairaanhoitoalue 32

More Related