1 / 18

Johda työkykyä, paranna työhyvinvointia ja tuottavuutta Työnilonjulistus Tampere, 10.1.2012 Jan Schugk Ylilääkäri Elinke

Johda työkykyä, paranna työhyvinvointia ja tuottavuutta Työnilonjulistus Tampere, 10.1.2012 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK. Mistä työkyky koostuu?. Mitä työhyvinvointi on?.

cherie
Download Presentation

Johda työkykyä, paranna työhyvinvointia ja tuottavuutta Työnilonjulistus Tampere, 10.1.2012 Jan Schugk Ylilääkäri Elinke

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Johda työkykyä, paranna työhyvinvointia ja tuottavuuttaTyönilonjulistusTampere, 10.1.2012Jan SchugkYlilääkäriElinkeinoelämän keskusliitto EK

  2. Mistä työkyky koostuu?

  3. Mitä työhyvinvointi on? • Hyvinvoinnin perustan muodostavat fyysinen ja henkinen hyvinvointi, jotka myös merkittävästi liittyvät ja heijastuvat työhön • Työhyvinvointia on vaikea tarkastella irrallaan kokonaishyvinvoinnista, mutta tietyt hyvinvoinnin osa-alueet, liittyvät nimenomaan hyvinvointiin työssä • ammatillinen hyvinvointi • sosiaalinen hyvinvointi • Työhyvinvointi herättää sanana paljon intohimoja, koska moni yhdistää sen elämän leppoistamiseen ja downshiftaukseen, joista on käsitteinä tullut tuottavan työn vastakohtia • Tästä ei kuitenkaan työhyvinvoinnissa ole kyse, sillä työhyvinvointia ei pitkällä tähtäimellä voi olla olemassa ilman tuottavaa työtä

  4. Tuottavuuden määritelmä • Tuottavuus on tuotannon tehokkuuden mitta • Tuottavuutta mitataan tuotoksen ja panoksen suhteella • Tuottavuus paranee tämän suhteen muuttuessa kun: • Samalla panoksella saadaan aikaan suurempi tuotos • Pienemmällä panoksella saadaan aikaan sama tuotos • Anekdootti: sadassa vuodessa suomalaisten työn tuottavuus (bkt/as) on kasvanut 14-kertaiseksi Tuotos Tuottavuus = Panos

  5. Työkyvyn ja työhyvinvoinnin vaikutus tuottavuuteen • Henkilöstövaikutukset • Motivaatio, sitoutuminen, innovatiivisuus, työhalu • Välittömät talousvaikutukset • Sairauspoissaolot sekä työkyvyttömyys vähenevät ja niihin liittyvät kustannukset pienenevät • Sairaanhoitokustannukset pienenevät • Tehokas työaika lisääntyy • Välilliset talousvaikutukset • Presenteeismi vähenee • Tuotannon häiriöt vähenevät • Työn laatu paranee • Prosesseihin ja palveluihin liittyvät innovaatiot lisääntyvät • Työn tuottavuus paranee • Tuottavuuden paraneminen mahdollistaa kannattavuuden paranemisen

  6. Työkyvyttömyyseläkkeet työkyvyttömyyden syyn mukaan 1980–2010 (yksityinen sektori) Muut sairaudet Verenkierto-elinten sairaudet Tuki- ja liikunta- elinten sairaudet Mielenterveyden häiriöt Lähde ETK. Lukuihin sisältyvät varsinaiset työkyvyttömyyseläkkeet ja yksilölliset varhaiseläkkeet

  7. Tekemättömän työn kustannukset vaihtelevat merkittävästi - EK:n, PwC:n ja Hoffmancon selvitys 2010, mukana 59 yritystä 2.4.2014 8

  8. Jos kerran muurahaisetkin sen osaavat…

  9. Työkykyä ja työhyvinvointia pitää johtaa • Työkykyä ja työhyvinvointia voi ja pitää johtaa • Työkyvyn johtaminen on yrityksen johdon tehtävä • Työkyvyn ja työhyvinvoinnin johtaminen ei ole vain terveyden edistämistä ja sairauksien hoitamista, tarvitaan myös työn voimavara- ja vetovoimatekijöiden vahvistamista • Selkeät johtamiskäytännöt ja esimiehen tuki • Palaute ja arvostus • Työn mielekkyys ja palkitsevuus • Luottamus ja hyvä tiedonkulku • Kannustava työyhteisö • Korkea työmarkkina-arvo ja ammatillinen itsetunto • Työn kehittäminen • Uhriajattelua vältettävä • Paluuta menneeseen ei ole, työtavat muokattava tukemaan hyvinvointia nykytilanteessa

  10. EK:n työkykyjohtamisen mallin osa-alueet • Aktiivinen vuorovaikutus • Sairauspoissaolojen seuranta ja hallinta • Työkyvyttömyyden ehkäisy • Ongelmien varhainen puheeksi ottaminen • Työhön paluun tuki • Työpaikan terveellisyys ja turvallisuus • Työkykyä edistävä yhteistyö työpaikalla • Terveysriskien kartoittaminen • Työhyvinvoinnin ja työkyvyn mittarit • Elämäntavat • Palautuminen • Kiireen ja stressin hallinta YDINPROSESSIT APUVÄLINEET ELÄMÄN HALLINTA

  11. Aktiivinen vuorovaikutus on kaiken perusta • Johdon jatkuva vuorovaikutus henkilöstön kanssa • Henkilöstön tarpeiden ja odotusten määrittäminen • Työn mielekkyys • Työn hallinta • Työn palkitsevuus, tunnustukset ja huolenpito • Osaamisen kehittyminen • Työterveyshuollon ja johdon sekä työntekijöiden edustajien keskusteluyhteys on toimiva ja vuoropuhelu säännöllistä • Henkilöstöviestintä

  12. Ongelmien varhainen puheeksi ottaminen • Varhaisen puheeksi ottamisen ja tuen malli luotu työpaikan tarpeita vastaavaksi • Työsuorituksen puutteet • Alentunut työkyky • Runsaat tai pitkittyneet sairauspoissaolot • Ristiriidat tai yhteistyövaikeudet • Päihdeongelmat • Malli on tiedotettu työpaikalla • Erityisesti esimiehet on perehdytetty toimimaan mallin mukaisesti • Sovitut toimenpiteet kirjataan ja aikataulutetaan • Toimenpiteiden tuloksellisuutta seurataan järjestelmällisesti • Johtopäätöksenä prosessin päättäminen tai jatkosta sopiminen

  13. Sairauspoissaolojen seuranta ja hallinta • Selkeä sairauspoissaolojen ilmoituskäytäntö • Sairauspoissaolotodistusten käsittely • Esimies > Palkkahallinto > Työterveyshuolto • Työterveyshuollon rooli sairauspoissaolojen hallinnassa määritelty • Systemaattinen ja kattava sairauspoissaolojen seuranta ja raportointi • Raportit johdolle: • Sairauspoissaoloprosentti • Sairauspoissaoloaika henkilöä kohti • Sairauspoissaolojen syyjakauma • Sairauspoissaolojen kustannukset • Muut sovitut tunnusluvut • Sovittu miten sairauslomalla oleva henkilö ja työpaikka pitävät yhteyttä ja miten toistuvat/runsaat poissaolot otetaan puheeksi esimies-alaiskeskustelussa

  14. Tuetusti takaisin töihin • Työpaikka ja töistä pois oleva henkilö pitävät sovitusti yhteyttä poissaolon aikana • Työhön paluu mielessä alusta alkaen • Paluu ennakoidaan ja suunnitellaan • Työhön paluu -ohjelma • Työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon yhteiset neuvottelut • Esim. väliaikaiset tai pysyvät muutokset työtehtävissä, osasairauspäiväraha, työkokeilu, koulutus • Työkyvyn palautumisen, kehittymisen ja työhyvinvoinnin seuranta töihin palattua

  15. Elämäntavat (uni, liikunta, ravitsemus, ylipaino, tupakointi, päihteet) • Henkilöstöä kannustetaan terveysliikuntaan • Liikuntatilat työpaikan yhteydessä, liikunnan tukeminen työpaikan ulkopuolella • Työmatkaliikunnan helpottaminen (esim. pesutilat, varusteiden säilytys, pyörien pysäköinti) • Palkitseminen (haastekilpailut, suoritusten palkitseminen) • Mahdollisuus terveelliseen työpaikkaruokailuun • Työpaikkaravintolan tarjonta, myös välipalat • Ruokailun tukeminen terveellistä ruokaa tarjoavissa paikoissa • Kokoustarjoilun terveellisyys • Painonhallinta • Painonhallintaa tukeva työpaikkaruokailu • Ravitsemusneuvonta • Painonhallintaryhmät • Riittävä unensaanti • Riittävää unensaantia tukevat työ- ja elämäntavat • Tiedonsaanti, unikoulu • Tupakoinnin lopettaminen • Työpaikan savuttomuus • Tuki tupakoinnin lopettamisessa (neuvonta, ryhmät, lääkevalmisteet) • Savuttomuuden palkitseminen • Päihteet • Yrityskulttuuri, suhtautuminen alkoholiin yrityksen tilaisuuksissa • Havaittuihin päihdeongelmiin tartutaan aktiivisesti • Selkeä hoitoonohjauskäytäntö

  16. Elämänhallinta • Palautuminen • Riittävä palautuminen on mahdollista töiden jälkeen, viikonloppuisin/vapailla ja vuosilomilla (työmäärän hallinta, joustot, sähköposti ja muu työhön liittyvä viestintä loma-aikoina) • Palautumista tukevat työtavat ja työyhteisön pelisäännöt (sähköpostin lähettäminen ja lukeminen, kokousajankohdat) • Kiireen ja stressin hallinta • Työyhteisön työtavat tukevat kiireen ja stressin hallintaa (suunnittelu ja ennakointi, ajan varaaminen yllätyksiin, sähköpostin hallinta) • Valittamisen kulttuurista siirrytään toiminnan kulttuuriin • Kiirettä ja stressiä aiheuttavat tekijät pyritään korjaamaan (työtapojen muuttaminen, tehtävien priorisointi, resurssien uudelleen kohdentaminen)

  17. Työkykyjohtamisen arviointitaulukko

More Related