1 / 21

MUUTTUVA VARHAISKASVATUS JA TY HYVINVOINNIN HAASTEET

chanel
Download Presentation

MUUTTUVA VARHAISKASVATUS JA TY HYVINVOINNIN HAASTEET

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


    1. MUUTTUVA VARHAISKASVATUS JA TYÖHYVINVOINNIN HAASTEET VARHAISKASVATUKSEN JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN VALTAKUNNALLINEN SEMINAARI 10.6. 2011 KT, Kehitysjohtaja Sanna Parrila, Ediva Oy sanna.parrila@ediva.fi www.ediva.fi

    2. TYÖELÄMÄN MUUTOKSEN YLEISKUVA

    3. KIIRE = Työ- ja terveys 2006 selvityksen mukaan eniten kiirettä koettiin sosiaali- ja terveysalalla. Kuntabarometri 2009 työtahti ja kiire edelleen nousussa. KIIRE = Työ- ja terveys 2006 selvityksen mukaan eniten kiirettä koettiin sosiaali- ja terveysalalla. Kuntabarometri 2009 työtahti ja kiire edelleen nousussa.

    4. MITÄ VARHAISKASVATUKSESSA TAPAHTUU? - taustalla yleiset megatrendit

    6. MITÄ TULISI TEHDÄ? MITEN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIA VOI TUKEA?

    9. Toimintakonsepti toiminnan teorian käsittein

    10. sUUNNITTELUTYÖsUUNNITTELUTYÖ

    13. Häiriöiden käsittely työyhteisössä Kalvo: Häiriöiden käsittely työyhteisössä    Työn kehittäminen tarjoaa ns. järjestelmätason lähestymistavan erilaisten häiriöiden ja ongelmien käsittelylle työyhteisössä ja yrityksessä. Se ei selitä ongelmien syitä henkilöistä johtuviksi – ei työntekijöistä eikä johtajista – eikä myöskään sattumiksi, vaan antaa mahdollisuuden löytää arkipäivän ongelmille uudenlaisen tulkinnan, jota voidaan hyödyntää toiminnan kehittämisessä. Lähestymistapojen eroa havainnollistetaan oheisessa kuvassa. Työntekijöiden jaksamiskysymysten luonne peilaa usein yrityksen/ työyksikön toiminnan kehitysvaihetta. Arkipäivän työssä näkyvät ongelmat ja häiriöt työn sujumisessa kertovat toimintatapojen kehittämistarpeesta. Samalla kun ratkaistaan toiminnan kehittämistarpeita tullaan vaikuttaneeksi niihin syihin, jotka arkipäivässä aiheuttavat työntekijöille jaksamisen haasteita. Voidaankin sanoa, että yrityksen/työpaikan/ osaston toiminnan systemaattinen kehittäminen on sekä toiminnan muutoksen hallintaa että samanaikaisesti keino vaikuttaa henkilöstön työhyvinvointiin.  Kalvo: Häiriöiden käsittely työyhteisössä    Työn kehittäminen tarjoaa ns. järjestelmätason lähestymistavan erilaisten häiriöiden ja ongelmien käsittelylle työyhteisössä ja yrityksessä. Se ei selitä ongelmien syitä henkilöistä johtuviksi – ei työntekijöistä eikä johtajista – eikä myöskään sattumiksi, vaan antaa mahdollisuuden löytää arkipäivän ongelmille uudenlaisen tulkinnan, jota voidaan hyödyntää toiminnan kehittämisessä. Lähestymistapojen eroa havainnollistetaan oheisessa kuvassa. Työntekijöiden jaksamiskysymysten luonne peilaa usein yrityksen/ työyksikön toiminnan kehitysvaihetta. Arkipäivän työssä näkyvät ongelmat ja häiriöt työn sujumisessa kertovat toimintatapojen kehittämistarpeesta. Samalla kun ratkaistaan toiminnan kehittämistarpeita tullaan vaikuttaneeksi niihin syihin, jotka arkipäivässä aiheuttavat työntekijöille jaksamisen haasteita. Voidaankin sanoa, että yrityksen/työpaikan/ osaston toiminnan systemaattinen kehittäminen on sekä toiminnan muutoksen hallintaa että samanaikaisesti keino vaikuttaa henkilöstön työhyvinvointiin.  

    14. TOIMINNAN OSATEKIJÖISTÄ: tekijän ulkopuolella oleva toiminnan kohde (vaativa, monimutkainen, muutoksessa oleva) motivoi hänet toimimaan ja luo tekemiselle tarkoituksen. Kohde on mikä tahansa asia, ilmiö, esine tai toinen ihminen, jonka muokkaamisesta on tullut yhteisöllisesti tärkeää välineet = älylliset ja aineelliset välineet, joiden avulla tekijä 1) hankkii tietoa toiminnan kohteesta, 2) havainnoi, tulkitsee ja arvioi kohteen tilaa ja 3) muuttaa kohdetta niin, että syntyy tarkoitettu tulos. Pelkät materiaaliset välineet eivät riitä vaan tarvitaan monenlaista tietoperustaa: käsitteitä, toimintamalleja, teorioita. yhteisö = saman kohteen työstämiseen, saman päämäärän suunnassa osallistuvat, työtä keskenään jakavat henkilöt. työnjako = kohteen käsittelyyn liittyvien tehtävien jakoa yhteisön ja/tai yhteistyökumppaneiden kesken. Työntekijä säätelee tekojaan työyhteisössä sovitun työnjaon mukaisesti. Merkittävää on huomioida se, että toiminta on yhteisöllistä, työntekijä ei kohtaa työn vaatimuksia yksin vaan työyhteisön jäsenenä. säännöt = toimintaa ohjaavat viralliset säännöt, ohjeet, normit (esim. budjetti, joka ohjaa toiminnan resurssointia) ja kirjoittamattomat säännöt, jotka ovat tekijöiden tiedossa ja selittävät heidän toimintaansa. tekijä toimii annetun ja oppimansa välineistön varassa, ja noudattaen yhteisössä vallitsevaa toimintatapaa (säännöt ja työnjako); tekijän toimintakyky on suurelta osin tämän systeemin kykyä Toimintajärjestelmämalli on systeemimalli. Muutos yhdessä osatekijässä vaikuttaa aina toisiin osatekijöihin. Kun nykyiseen toimintajärjestelmään tunkeutuu ulkopuolelta uusia aineksia (erilaisia muutoksia, esim. lainsäädäntö muuttuu, tekniikan kehityksen myötä tulee mahdollisuus ottaa käyttöön uusia työvälineitä, asiakaskunta tai sen odotukset muuttuvat jne), joku tai jotkut toimintajärjestelmän osatekijät muuttuvat näiden ulkopuolelta tulevien syiden vuoksi niin paljon, että ne eivät enää sovi yhteen toisten osatekijöiden kanssa. ? osatekijöiden välille syntyy vähitellen ristiriitaisuutta, epätasapainoa, joka näkyy erilaisina toimintaa haittaavina ongelmina ja arkityön sujumisen vaikeuksina. Ongelmat ovat siis merkkejä muutoksesta, ne eivät ole merkkejä johtamistaidon puutteista tai henkilöstön ikääntymisestä jne. Toiminnan sujumisen ongelmat voivat kertoa myös kehityksen keskeneräiisyydestä, kun kaikkea ei ole vielä ehditty ottaa haltuun, esim. uusien ratkaisujen kehittely on kesken. ? ratkaisemattomat toiminnan ongelmat vaikuttavat toiminnan laatuun, kannattavuuteen ja myös ennen pitkää työntekijöiden työhyvinvointiin ja jaksamiseen työssään (oireilee ns. ilmapiiriongelmina, sairaspoissaolojen lisääntymisenä jne). Ratkaisuna on toiminnan eri elementtien välisten (kehitys)ristiriitojen (yhteensopimattomuuksien) ratkaisu kehittämistyön avulla. TOIMINNAN OSATEKIJÖISTÄ: tekijän ulkopuolella oleva toiminnan kohde (vaativa, monimutkainen, muutoksessa oleva) motivoi hänet toimimaan ja luo tekemiselle tarkoituksen. Kohde on mikä tahansa asia, ilmiö, esine tai toinen ihminen, jonka muokkaamisesta on tullut yhteisöllisesti tärkeää välineet = älylliset ja aineelliset välineet, joiden avulla tekijä 1) hankkii tietoa toiminnan kohteesta, 2) havainnoi, tulkitsee ja arvioi kohteen tilaa ja 3) muuttaa kohdetta niin, että syntyy tarkoitettu tulos. Pelkät materiaaliset välineet eivät riitä vaan tarvitaan monenlaista tietoperustaa: käsitteitä, toimintamalleja, teorioita. yhteisö = saman kohteen työstämiseen, saman päämäärän suunnassa osallistuvat, työtä keskenään jakavat henkilöt. työnjako = kohteen käsittelyyn liittyvien tehtävien jakoa yhteisön ja/tai yhteistyökumppaneiden kesken. Työntekijä säätelee tekojaan työyhteisössä sovitun työnjaon mukaisesti. Merkittävää on huomioida se, että toiminta on yhteisöllistä, työntekijä ei kohtaa työn vaatimuksia yksin vaan työyhteisön jäsenenä. säännöt = toimintaa ohjaavat viralliset säännöt, ohjeet, normit (esim. budjetti, joka ohjaa toiminnan resurssointia) ja kirjoittamattomat säännöt, jotka ovat tekijöiden tiedossa ja selittävät heidän toimintaansa. tekijä toimii annetun ja oppimansa välineistön varassa, ja noudattaen yhteisössä vallitsevaa toimintatapaa (säännöt ja työnjako); tekijän toimintakyky on suurelta osin tämän systeemin kykyä Toimintajärjestelmämalli on systeemimalli. Muutos yhdessä osatekijässä vaikuttaa aina toisiin osatekijöihin. Kun nykyiseen toimintajärjestelmään tunkeutuu ulkopuolelta uusia aineksia (erilaisia muutoksia, esim. lainsäädäntö muuttuu, tekniikan kehityksen myötä tulee mahdollisuus ottaa käyttöön uusia työvälineitä, asiakaskunta tai sen odotukset muuttuvat jne), joku tai jotkut toimintajärjestelmän osatekijät muuttuvat näiden ulkopuolelta tulevien syiden vuoksi niin paljon, että ne eivät enää sovi yhteen toisten osatekijöiden kanssa. ? osatekijöiden välille syntyy vähitellen ristiriitaisuutta, epätasapainoa, joka näkyy erilaisina toimintaa haittaavina ongelmina ja arkityön sujumisen vaikeuksina. Ongelmat ovat siis merkkejä muutoksesta, ne eivät ole merkkejä johtamistaidon puutteista tai henkilöstön ikääntymisestä jne. Toiminnan sujumisen ongelmat voivat kertoa myös kehityksen keskeneräiisyydestä, kun kaikkea ei ole vielä ehditty ottaa haltuun, esim. uusien ratkaisujen kehittely on kesken. ? ratkaisemattomat toiminnan ongelmat vaikuttavat toiminnan laatuun, kannattavuuteen ja myös ennen pitkää työntekijöiden työhyvinvointiin ja jaksamiseen työssään (oireilee ns. ilmapiiriongelmina, sairaspoissaolojen lisääntymisenä jne). Ratkaisuna on toiminnan eri elementtien välisten (kehitys)ristiriitojen (yhteensopimattomuuksien) ratkaisu kehittämistyön avulla.

    18. Työ mielekkyyden katoamiseen liittyvät syyt eivät ole useinkaan työntekijän välittämässä tietoisuudessa. Sen sijaan kokemus ja tunne väsymisestä, työmotivaation laskusta ym. on.Työ mielekkyyden katoamiseen liittyvät syyt eivät ole useinkaan työntekijän välittämässä tietoisuudessa. Sen sijaan kokemus ja tunne väsymisestä, työmotivaation laskusta ym. on.

    19. - Heli: työidentiteetin sykli = dialogiväline- Heli: työidentiteetin sykli = dialogiväline

More Related