1 / 23

Kunnallisen eläkejärjestelmän kehittäminen

Kunnallisen eläkejärjestelmän kehittäminen. Pohjois-Savon liiton ja Kuntaliiton Kuntien talouden tulevaisuus – kuntatalousfoorumi Kuopiossa 19.4.2013 Toimitusjohtaja Merja Ailus. Missio Keva vastaa kattavasti julkisen sektorin eläketurvan toimeenpanosta Visio

cala
Download Presentation

Kunnallisen eläkejärjestelmän kehittäminen

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Kunnallisen eläkejärjestelmän kehittäminen Pohjois-Savon liiton ja Kuntaliiton Kuntien talouden tulevaisuus – kuntatalousfoorumi Kuopiossa 19.4.2013 Toimitusjohtaja Merja Ailus

  2. Missio • Keva vastaa kattavasti julkisen sektorin eläketurvan toimeenpanosta • Visio • Keva tarjoaa kuntasektorille pysyvästi parhaan ja taloudellisimman vaihtoehdon järjestää ja rahoittaa henkilöstön työeläketurva • Keva tuottaa julkiselle sektorille työeläkealan parhaat eläkepalvelut • Kevan työeläkepalvelujen piirissä vuoden 2012 alusta koko julkinen sektori eli noin 1,3 miljoonaa vakuutettua ja eläkkeensaajaa • Keva hoitaa • kunta-alan • valtion • evankelis-luterilaisen kirkon ja • Kelan henkilöstön työeläkeasiat • Vuoden 2013 alusta myös valtion työnantajapalvelut Merja Ailus

  3. Keva KuEL palkkasumma 16,1 mrd € KuEL maksutulo 4,7 mrd € KUEL maksettavat eläkkeet 3,8 mrd € VaEL maksettavat eläkkeet mrd 3,8 mrd € ”Tänään työssä hyvän huomisen puolesta” Henkilöasiakkaita n. 1,3,milj. Vakuutettuja (KuEL) 520 000 Vakuutettuja (VaEL, KiEL, KelaL)184 000Eläkkeensaajia (KuEL) 354 000Eläkkeensaajia (VaEL, KiEL, KelaL) 360 000 Jäsenyhteisöjä (kunta-ala)934 Muut työnantajat (valtio, kirkko) 1678Eläke- ja etuuspäätökset 70 000 kpl Toimintakulut 89,8 milj. euroa Kevan vakinainen henkilöstö 519 Sijoitusten arvo (31.12.2012) 34,4 mrd € Sijoitusten tuotto (2012) 12,9 % Reaalituotto v. 1988 - 2012 - pääomapainotettu 3,7 % - pääomapainottamaton 5,3 % Merja Ailus

  4. Keva työeläkekentässä Maksutulo, mrd euroa 2012 Sijoitusten arvo, mrd euroa 2012 Asiakkaiden määrä 2012 Merja Ailus

  5. Valtion, evankelis-luterilaisen kirkon ja Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläkeasioiden siirto Kevaan

  6. Kokonaisaikataulu • Vuoden 2011 alusta valtion eläketurvan toimeenpano henkilöasiakkaiden osalta siirrettiin lainmuutoksilla Valtiokonttorista Kevan vastuulle. Valtion työnantajiin liittyvät eläkepalvelut jäivät pääosin Valtiokonttoriin. • Vuoden 2012 alusta evankelis-luterilaisen kirkon henkilöstön ja Kelan toimihenkilöiden eläketurvan toimeenpano siirrettiin lainmuutoksilla Kevan vastuulle. • Vuoden 2013 alusta valtion työnantajiin liittyvät eläkepalvelut (eläkevakuutusmaksujen laskeminen ja kerääminen, työsuhdetietojen rekisteröinti, aktuaari- ja tilastopalvelut) siirrettiin lainmuutoksella Kevan vastuulle. Lisäksi Keva laskee ja kerää kirkon eläkevakuutusmaksut sopimuspohjaisesti. Tavoitteena on siirtää myös tämä toiminto lakiin perustuvasti Kevan vastuulle lähivuosina. • Kaikki eläkesektorit (kunta, valtio, kirkko, Kela) rahoittavat omat eläkkeensä itse eli maksavat Kevalle vuosittaisen eläkemenonsa sekä hoitavat oman sijoitusvarallisuutensa entiseen tapaan. Merja Ailus

  7. Toimintakulut, yhteistyön tavoitteet • Julkisen sektorin eläketurvan toimeenpanon keskittämisellä Kevaan haetaan sekä hyvää kokonaispalvelutasoa että kustannustehokasta tapaa toimia. Koska kaikki sektorit (kunta, valtio, kirkko, Kela) jatkossa osallistuvat Kevan toimintakulujen maksamiseen, on kustannustehokkuuden paranemisen hyödytettävä kaikkia maksajia. • Kustannushyöty syntyy ainakin seuraavista kolmesta asiasta: (1) eläkehakemusten käsittelyssä ja eläkkeiden maksamisessa käytettävät it-järjestelmät ovat monimutkaisia ja kalliita. Vaikka sektorien eläkevolyymeissä on merkittäviä eroja, järjestelmien rakentamis-kustannukset ovat kaikissa tapauksissa suuret. Jakamalla yhteisessä käytössä olevien järjestelmien kustannukset päästään selvästi halvemmalla. • (2) Samaa pätee myös tuki- tai hallintotoimintojen kustannuksiin, mukaan lukien henkilökustannukset. Kun näiden toimintojen kustannuksia on jakamassa useampi maksaja, yksikkökustannukset ovat alemmat kuin erillään toimittaessa. • (3) Yhteisellä tekemisellä voidaan henkilöresursseissa säästää jonkin verran myös eläketoiminnossa. Merja Ailus

  8. Toimintakulut, hinnoittelun periaatteet • Periaatteena on omakustannushinnoittelu, jota on täsmennetty asetuksilla. • Kevan toiminnan organisointi asettaa tietyt lähtökohdat kustannusjaolle, Kevaan ei perustettu esim. omaa pelkästään valtion eläkkeitä käsittelevää osastoa, vaan lähtökohtaisesti eri toimintayksiköt tekevät kaikkien sektorien töitä. Tämä organisointitapa on Kevan käsityksen mukaan joustavampi ja tehokkaampi. • Kevan sijoitustoiminnan kustannukset maksaa kokonaan kuntasektori. • Ne kustannukset, jotka aiheutuvat pelkästään jonkin sektorin toiminnasta, kyseinen sektori maksaa täysimääräisesti, esim. tietyt it-kulut. • Yhteiset kulut (joita on suurin osa toimintakuluista ja poistoista) kohdennetaan kullekin sektorille asetuksen määrittämien toimintavolyymien suhteessa. Käytettäviä volyymeja ovat kunkin sektorin vuoden aikana alkaneet eläkkeet ja vuoden lopussa maksussa olevat eläkkeet. Merja Ailus

  9. Toimintakulut, vuosi 2011 • Kun eläketurvan toimeenpanon siirtämistä Kevan vastuulle valmisteltiin, arvioitiin hallituksen esityksen perusteluissa taloudellisiksi vaikutuksiksi 2010-luvulla noin 7 miljoonan vuotuiset säästöt valtiosektorille ja 4-6 miljoonan vuotuiset säästöt kuntasektorille verrattuna siihen vaihtoehtoon että jatketaan erillään. Kyseistä säästöä ei kyetä tarkasti laskemaan, vaan on tyydyttävä parhaaseen mahdolliseen arvioon. • Koska Keva on hoitanut valtion eläkkeitä runsaat kaksi vuotta ja ns. työnantajatoimintojen siirto tapahtui vasta runsaat 3 kuukautta sitten, kustannushyötyjen osoittaminen on vasta suunta-antavaa. Valtiovarainministeriö tarkastelee kustannushyötyjä ja asetettujen tavoitteiden saavuttamista perusteellisemmin vuonna 2015. • Vuoden 2011 perusteella voidaan kuitenkin todeta, että sekä kunta- että valtiosektorille näyttäisi tulleen selkeitä säästöjä verrattuna erillään toimimiseen. Hallituksen esityksen perusteluissa valtion henkilöasiakkaiden kustannuksiksi arvioitiin 27 miljoonaa euroa 2010-luvulla. Kevan hoitokulukorvaus valtiolta vuodelta 2011 oli noin 21 miljoonaa. Kuntasektorin maksettavaksi jäävät vertailukelpoiset toimintakulut näyttäisivät pienenneen noin 4-5 miljoonaa euroa. Merja Ailus

  10. Toimintakulut, vuodet 2012 ja 2013 • Vuoden 2012 hoitokulukorvausta valtio maksoi edelleen noin 21 miljoonaa euroa, evankelis-luterilainen kirkko runsaat 3 miljoonaa ja Kela runsaat 1 miljoonaa. Kirkon ja Kelan kustannukset pienenivät verrattuna siihen, kun toiminta oli niiden omalla vastuulla. • Vuoden 2013 Kevan budjetin mukaan valtion vuoden 2013 hoitokuluennakot ovat noin 24,5 miljoonaa euroa. Korvaus kasvaa vuoteen 2012 verrattuna, koska loput Valtiokonttorin eläketehtävät siirtyivät Kevan vastuulle. Kirkon ja Kelan hoitokuluennakot pienenivät jonkin verran vuoteen 2012 verrattuna. Lopulliset korvaukset lasketaan vuoden 2013 tilinpäätöksen yhteydessä keväällä 2014. Merja Ailus

  11. Toimintaympäristön haasteita • Miten kireä taloudellinen ympäristö vaikuttaa sijoitusmarkkinoille ja sijoitustoimintaan? • Vaikutukset todennäköisesti pitkäaikaisia • Miten sovitetaan yhteen kuntien haasteet toiminnan tehokkuudesta ja tuottavuudesta sekä eläkejärjestelmän kestävyyteen liittyvät tavoitteet? • Eläkejärjestelmän kestävyys: eläkkeiden rahoitus, eläkemaksut työssä jatkaminen • Kuntien haasteet: talousmurros, kunta- ja palvelurakenteiden muutos, kuntatyöntekijöiden ikääntyminen, eläköitymisen kiihtyminen • Miten kuntien liiketoimintojen osakeyhtiöittäminen vaikuttaa vakuutettupohjaan? Merja Ailus

  12. Keskeisiä linjauksia strategiassa • Kuntatyönantajilta perittävä maksu pidetään mahdollisimman vakaana ja ennustettavana • Sijoitustoiminnalla pyritään tukemaan mahdollisimman tehokkaasti maksuvakautusta • Keva osallistuu aktiivisesti yleisen työeläketurvan kehittämiseen • Työssä jatkamista tuetaan • Keva on edelleen koko työeläkesektorin nopein ja tehokkain toimija (vaikka vastuukenttä laajentunut melkoisesti) Merja Ailus

  13. Kuntatyöntekijöiden ikärakenne 2010 Merja Ailus

  14. Kuntatyöntekijöiden ikärakenne 2010 ja heidän ennustettu tilanteensa 2030 Merja Ailus

  15. Kuntatyöntekijöiden ikärakenne 2010 ja heidän ennustettu tilanteensa 2030 Merja Ailus Noin 60 % kuntatyöntekijöistä on siirtynyt eläkkeelle vuonna 2030 Kunta-alan eläkepoistuma on 293 000 henkeä vuosina 2012-2030

  16. Kunnallisen eläkejärjestelmän rahastoinnin vaiheet Maksutulot = eläkemenot Maksutulot < eläkemenot Maksutulot > eläkemenot Merja Ailus

  17. Kunnallisen eläkemaksun rakenne Merja Ailus

  18. KuELissa vakuuttavat osakeyhtiöt Merja Ailus

  19. Henkilöpiirin supistumisen vaikutus eläkemaksuun Merja Ailus

  20. Toimintaympäristön muutosVuosi 2000 = 100 Lähteet: (*) Tilastokeskus; (**) KT Kuntatyönantajat Merja Ailus

  21. Kunta-alan vanhuus- ja työkyvyttömyys-eläkepoistumaennuste, Pohjois-Savon maakunta ja koko kunta-ala, vuosille 2013-2030 Merja Ailus

  22. Eläkepoistumaennuste Pohjois-Savon kunnissa* 5, 10 ja 15 vuoden aikana Eläköityvien osuus vuoden 2010 vakuutetuista * Sisältää kuntien ja muiden kuntaorganisaatioiden työntekijät Merja Ailus

  23. Kunta-alan eläkepoistumaennuste Pohjois-Savon maakunnassa 5, 10 ja 15 vuoden aikana, 20 suurinta ammattiryhmääEläköityvien osuus vuoden 2010 vakuutetuista Merja Ailus

More Related