Tietoa soittimista
Download
1 / 13

Tietoa soittimista - PowerPoint PPT Presentation


  • 108 Views
  • Uploaded on

Tietoa soittimista. Agogo Agogo kuuluu rytmisoittimiin, jota käytetään yleensä latinalaisessa musiikissa. Sitä voidaan soittaa itsenäisenä rytmisoittimena, tai se voidaan liittää osaksi rumpusetttiä . Bongot.

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Tietoa soittimista' - cai


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript

Slide2 l.jpg

Agogo

Agogo kuuluu rytmisoittimiin, jota käytetään yleensä latinalaisessa musiikissa. Sitä voidaan soittaa itsenäisenä rytmisoittimena, tai se voidaan liittää osaksi rumpusetttiä.


Bongot l.jpg
Bongot

Bongorummut tai bongot ovat rumpusoitin, joka koostuu kahdesta varsin pienestä, puupalikan avulla toisiinsa kiinnitetystä rummusta. Bongorumpujen runkokin on tavallisimmin tehty puusta, mutta rumpuja valmistetaan myös metallista ja komposiittimateriaalista. Rumpujen kansi on tehty joko aidosta nahasta (yleensä vasikkaa) tai tekonahasta.


Cabasa l.jpg
Cabasa

Afuchê on brasilialaista alkuperää oleva idiofoneihin kuuluva lyömäsoitin. Se on helistin, joka on yleensä tehty hedelmän kuoresta ja päällystetty verkolla. Soitinta käytetään erityisesti samba-musiikissa. Afuchên käyttö on nykyään harvinaistunut, mutta sen katsotaan olevan cabasa -nimisen soittimen edeltäjä.


Cembalo l.jpg
Cembalo

Cembalo (it.) (ransk. clavecin, engl. harpsichord, saks. Kielflügel, esp. clave, clavicémbalo, port. cravo ) on psalttarista 1400-luvulla kehittynyt, pianon edeltäjiin kuuluva kosketinsoitin.

Cembalon kielet ovat kohtisuorassa koskettimistoon nähden. Ääni resonoi kaikukopassa, joka on rakennettu ohutseinäisestä puusta.


Congat l.jpg
Congat

Conga-rumpu kuuluu lyömäsoitinperheeseen, jota käytetään usein mm. latinalaisessa musiikissa. Congat kuuluvat myös olennaisena osana musiikkiluokan rytmisoittimiin.


Djembe l.jpg
Djembe

Djembe on vuohennahalla päällystetty, suuren pikarin muotoinen rumpu, jota soitetaan paljain käsin. Djembejä on eri kokoisia, niiden korkeus vaihtelee 15 ja 70 cm välillä, ja kalvon halkaisija voi olla 35 cm. Pikarinmuodon ja vuohennahan ansiosta djembellä voidaan tuottaa vaihtelevia ääniä. Nahkakalvon iskeminen lähellä rummun keskustaa tuottaa bassonuotin, iskettäessä kehän lähelle saadaan tekniikasta riippuen aikaan joko korkea soinnillinen ääni tai läpsähdysääni. Djembe on alun perin afrikkalainen rytmisoitin.


Kantele l.jpg
Kantele

Kantele eli kannel on Itämeren alueella tunnettu kielisoitin. Kantele on Suomen kansallissoitin. Perinteisessä kanteleessa on viisi kieltä, ja ne on kiinnitetty yhdestä puusta koverrettuun runkoon, joka on alapuolelta avoin. Viisikielisen kanteleen nykyaikaisempi niin sanottu kaksipuinen malli on koverrettu päältä ja katettu kaikukannella. Myöhemmin kantele on laajentunut kokonaiseksi soitinperheeksi, johon kuuluu erikokoisia akustisia ja sähkövahvisteisia malleja.


Kitara l.jpg
Kitara

Kitara on yksi yleisimmistä kielisoittimista. Kitaran tärkeimmät osat ovat runko, kaula ja kielet. Kaulan etupuolelle on kiinnitetty otelauta ja kielet ovat sen suuntaiset. Painettaessa kieliä otelautaa vasten kielen värähtelevä osuus lyhenee ja näin värähtelytaajuus muuttuu. Yleisesti kitaristit käyttävät yhtä kättä kielen soittamiseen (näpäyttämiseen) ja toista kättä käytetään painamaan kieltä otelautaa vasten. Kieliä voidaan näpäyttää sormin, plektralla tai jopa jaloilla. Jos näpäytetään yhtä kieltä kerrallaan, syntyvää ääntä kutsutaan säveleksi. Jos useampi kieli soi kerrallaan, kyseessä on sopintu.


Kontrabasso l.jpg
Kontrabasso

Kontrabasso on jousisoitinperjeen suurikokoisin jäsen. Taidemusiikissa kontrabasso on soolosoittimena harvinainen, mutta kamari- ja sinfoniaorkesterissa sillä on tärkeä rooli, sillä matalan äänialansa ansiosta se luo orkesterin sointiin syvyyttä. Jazz-musiikissa kontrabassolla on erittäin keskeinen osa ja sillä soitetaan usein myös sooloja. Populaarimusiikissa kontrabasson syrjäytti sähköbasso 1950-luvun loppuessa, mutta se oli sitä ennen hyvin yleinen. Klassisessa musiikissa kontrabassoa soitetaan jousella tai näppäillen, populaari- ja jazzmusiikissa soitetaan lähes aina näppäillen.


Lehm nkello l.jpg
Lehmänkello

Lehmänkello on lyömäsoitin, joka voi kuulua kiinteänä osana rumpusettiin, mutta sitä käytetään myös yksittäisenä rytmisoittimena. Osa latinalaista musiikkiperinnettä.


Rumpusetti l.jpg
Rumpusetti

Rumpusetti on 1900-luvun alkupuoliskolla kehitetty, muodostelmaan aseteltu kokoelma lyömäsoittimia, joita rumpali soittaa. Useimmiten rumpusettiin kuuluu virvelirumpu, yksi tai useampi tom-tom, lattiatomi, bassorumpu ja lautaset.


Tamburiini l.jpg
Tamburiini

Tamburiini on vuosituhansia vanha lyömäsoitin. Se rakentuu kolmesta osasta: rungosta, kalvosta ja rungossa sijaitsevista pienistä lautasista, helistimistä. Nykyään useimmissa versioissa on vain rengas helistimineen ilman kalvoa. Tamburiinia käytetään muun muassa romanien ja persialaisten kansanmusiikissa, gospelissa sekä pop- ja rockmusiikissa.