KIRJEET

1. KIRJEET ma 10.3. klo 12-14 ma 17.3. klo 12-14 to 20.3. klo 10-12 to 27.3. klo 10-12 ma 31.3. klo 12-14 ma 7.4. klo 12-14 to 10.4. klo 10-12 ma 14.4. klo 12-14

2. Kirje on kirjallinen viesti henkilöltä toiselle. Kirje kirjoitetaan paperille ja paperi suljetaan kirjekuorensisälle. (wikipedia) • Kirje on kirjoitus, joka välittää sen, mitä jollakin on sydämellään jollekin toiselle poissaolevalle henkilölle. • viralliset kirjeet ↔ yksityiskirjeet

3. Viralliset kirjeet • viranomaiskirjeet • viranomaisen kirjeet ulospäin: määräykset, ohjeet, vastaukset kysymyksiin jne. • muodollisia: vakiintuneet esitysmuodot (kapulakieli) • yksityisen ihmisen kirjeet viranomaisille • anomukset, selonteot, valitukset yms. • sisältävät usein tietoa tavallisten ihmisten arjesta • viranomaisten väliset kirjeet - muodolliset organisatoriset kirjeet, esim. diplomaattinen kirjeenvaihto - yksittäisten viranomaisten väliset kirjeet

4. yksityiskirjeet • Mitä on yksityisyys? • perheenjäsenten, sukulaisten, ystävien ja tuttavien välisiä viestejä • kirjoittajalla ja vastaanottajalla yhteinen kokemushistoria → kerrottavista asioista ei yleensä kerrota taustoja → kirje usein keskustelun jatke tai kirjettä jatketaan kasvokkain • kirjeet 1800-luvulle asti ”julkisia”

5. Kirjeet Babyloniassa • varhaisimmat kirjeet 1. dynastian ajalta (1800-1500 eKr.) • valtaosa hallinnollisia ja kaupallisia kirjeitä • kirjeet kirjoitettiin pienille savitauluille ja sinettinä käytettiin savista ”kirjekuorta”

6. kirjeet Kiinassa • vakiintuneet kirjetraditiot ja konventiot Han-dynastian (200 eKr-200 jKr) ajoilta • erityinen kirjoitustapa • huomio visuaaliseen puoleen

7. kirjeet antiikin Kreikassa • varhaisin säilynyt kirjeenvaihto 520-luvulta eKr. faarao Amasis II:n ja Samoksen tyrannin Polykratoksen välillä • Berezan lyijykirje n. 500 eKr. • kirjeet harvinaisia ennen 300-lukua eKr. • hellenistisellä kaudella (323-30 eKr.)kirjeet lähinnä hallinnollisia ja kaupallisia

8. kirjeet Roomassa • laajaa imperiumia hallittiin kirjallisilla määräyksillä • hyvin organisoitu postilaitos, jossa oli mahdollista lähettää myös yksityiskirjeitä • kirjeitä säilynyt eri sosiaaliryhmistä • useita laajoja kirjekokoelmia julkaistiin

9. Marcus TulliusCicero (106-43 eKr.) • pitkäaikainen senaattori ja arvostettu puhuja • tasavallan kannattaja • kahnauksia sekä Caesarin että Marcus Antoniuksen kanssa • tapettiin vuonna 43 eKr. • ahkera kirjojen ja kirjeiden kirjoittaja

10. Ciceron kirjeet • Ciceron kirjeet julkaistu neljässä osassa • (Epistulae) adAtticum (kirjeitä Atticukselle), 16 kirjaa, yhteensä 461 kirjettä vuosilta 68–44 eKr. • (Epistulae) adfamiliares (kirjeitä ystäville), 16 kirjaa, yhteensä 432 kirjettä vuosilta 62–43 eKr. • (Epistulae) adQuintumfratrem (kirjeitä Quintus-veljelle), kolme kirjaa, yhteensä 27 kirjettä vuosilta 59–54 eKr. • (Epistulae) adBrutum (kirjeitä Brutukselle), yhteensä 26 kirjettä vuodelta 43 eKr. • kolme viimeistä osaa julkaistu Augustuksen aikana (27 eKr.-14 jKr.); toimittajana Ciceron sihteeri Tiro • ensimmäinen osa julkaistu Neron kaudella (54-68 jKr.)

11. Uuden Testamentin kirjeet • Uudessa Testamentissa 21 kirjettä, joista 13 pantu apostoli Paavalin nimiin; niistä 7 hänen laatimiaan • lähetetty seurakunnille kollektiivisesti • vastauksia seurakunnan päivittäisiin asioihin • rakenne: • kirjoittajan nimi ja vastaanottajien nimet • alkutervehdys ja kiitosrukous • varsinainen asia • Paavalin matkasuunnitelmat • terveiset ystäville

12. Gaius Julius Victor • 300-luku jKr. • opas kirjeenkirjoittamista varten; osa retoriikkaopasta • negotiales – familiares • kirje eroaa puheesta siten, että sen alussa ja lopussa ovat tervehdysfraasit

13. ars dictaminis / ars dictandi • 1100-luvulla yliopistoissa yleistyi kirjeenkirjoittamisen opetus • useita samankaltaisia kirjeoppaita • AdalbertusSamaritanus (- n. 1150): Praeceptadictaminum (n. 1115) • kirje rinnastettiin puheeseen → malli klassisesta retoriikasta • puheella kolme päätyyppiä: • genus deliberativum • genus demostrativum • genus judiciale

14. ars dictaminis / ars dictandi • 1100-luvulla yliopistoissa yleistyi kirjeenkirjoittamisen opetus • useita samankaltaisia kirjeoppaita • AdalbertusSamaritanus (- n. 1150): Praeceptadictaminum (n. 1115) • kirje rinnastettiin puheeseen → malli klassisesta retoriikasta • puheella kolme päätyyppiä: • genus deliberativum → neuvovat ja kehottavat kirjeet • genus demostrativum • genus judiciale

15. ars dictaminis / ars dictandi • 1100-luvulla yliopistoissa yleistyi kirjeenkirjoittamisen opetus • useita samankaltaisia kirjeoppaita • AdalbertusSamaritanus (- n. 1150): Praeceptadictaminum (n. 1115) • kirje rinnastettiin puheeseen → malli klassisesta retoriikasta • puheella kolme päätyyppiä: • genus deliberativum → neuvovat ja kehottavat kirjeet • genus demostrativum → ylistykset, onnittelut, kiitokset • genus judiciale

16. ars dictaminis / ars dictandi • 1100-luvulla yliopistoissa yleistyi kirjeenkirjoittamisen opetus • useita samankaltaisia kirjeoppaita • AdalbertusSamaritanus (- n. 1150): Praeceptadictaminum (n. 1115) • kirje rinnastettiin puheeseen → malli klassisesta retoriikasta • puheella kolme päätyyppiä: • genus deliberativum → neuvovat ja kehottavat kirjeet • genus demostrativum → ylistykset, onnittelut, kiitokset • genus judiciale→ syytös- ja puolustuskirjeet

17. ars dictaminis • kirjeen laatimisen vaiheet: • inventio (loci a persona) = tiedon hankinta • Dispositio = rakenteen suunnittelu • Elocutio = kirjeen kirjoittaminen • retoriikassa myös: memoria, actio • kirjeen rakenne: • salutatio = tervehdys • superior, aequalis, inferior • Excellentes, mediocres, inferiores • captatiobenevolentiae = hyvän tahdon kiinnittäminen • narratio = kerronta • petitio = pyyntö • conclusio = lopetus

18. kirjeet Bysantissa • Itä-Rooman alueessa luku- ja kirjoitustaito säilyi valtaapitävän eliitin keskuudessa • epistografia • ensimmäinen kukoistus 300-luvulla • esikuvat Raamatusta ja klassisesta Kreikasta • Keisari Julianuksen ja Kappadokian kirkonisien kirjekokoelmat • toinen kukoistus 800-luvulta lähtien • TheodorusStoudiolainen (759-826) • kukoistuksen huippu 900-1000-luvuilla • kirjekokoelmat: säilynyt n. 150 kokoelmaa • Kirjeet yksi kirjallisuudenlaji, johon muoto, rakenne ja ilmaisut saatiin antiikista. Lainaukset antiikin teksteihin yleisiä. • Pseudo-Proklos (1300-luku): kirje on kirjoitettu keskustelu erillään olevien henkilöiden välillä

19. Kirjeet keskiajalla • politiikassa ja diplomatiassa luotettiin enemmän suulliseen viestintään kuin kirjalliseen • kulkuyhteydet hitaita ja epävarmoja • kirje oli helppo kopioida • kirjeen kirjoittaminen mekaaninen ja ammattiin kuuluva taito ja toiminta • sopimatonta ja liian uuvuttavaa ylhäisille → kirjurien käyttö yleistä → kirjeiden kirjoittaminen ammatillistui ja siihen alettiin vaatia koulutusta • ars notaria: kirjemallit

20. Ilja Repin: Kasakat

21. Cicero löydetään uudelleen • Francesco Petrarca löysi kolme Ciceron kirjekokoelmaa 1345 Veronasta • ColuccioSalutati löysi 1392 Ciceron kirjeet ystäville • Ciceron kirjeet renessanssihumanistien esikuviksi • kirjeitä matkittiin orjallisesti • imitointi huipussaan 1500-luvulla • yksityiskirjeet yleistyivät • Erasmus Rotterdamilainen • kritisoi liiallista Cicero-imitointia • lisäsi ars dictaminikseen kaksi luokkaa: genus familiareja mixtae • kirjeiden merkitys tiedonvälittäjänä kasvoi • kirjeformaatista tuli suosittu kirjallisen esityksen muoto

22. kirjeenkirjoittaminen osaksi arkielämää • 1600-luvulla melko yleistä, että aateliset kirjoittivat itse kirjeensä, myös naiset • säännöllinen kirjoittaminen ihanteeksi • kirjoituspöydät ja erityiset välineet kirjeitä varten • 1600-1700-lukujen aikana luku- ja kirjoitustaito yleistyivät kaikissa sosiaaliluokissa; silti se oli rahvaan piirissä melko harvinaista • 1800-luvulla höyrylaiva ja juna nopeuttivat ja säännönmukaistivat postinkulun

23. Martina von Schwerin (1789-1875) • ruotsalainen vapaaherratar, naimisissa hovitallimestari, vapaaherra Verner Gottlieb von Schwerinin kanssa; avioliitto onneton • ahkerassa kirjeenvaihdossa aikansa johtavien kulttuuripersoonien kanssa • EsaiasTegnér, Carl Gustaf von Brinkman • ”Tegnérin rippiäiti” • kirjeet portti kulttuuripiireihin, jonne muutoin naisten oli vaikea päästä • sai mainetta terävänä ja taitavana kirjoittajana

24. Postilaitos varhaisissa korkeakulttuureissa • Persia • Kyyroksen aikana 550-530-luvuilla postiasemien verkosto; asemilla hevosen vaihto • Dareioksen aikana (521-485) sananviejälaitos • Intia • Maurya-valtakunnassa (324-184 eKr.) majatalojen verkosto • postia kuljetettiin osittain hevosvaunuilla • järjestelmä säilyi brittivaltaan asti • Kiina • Han-dynastian aikana (206 eKr.-220 jKr.) vakiintunut postiverkosto • postiasemia pääteiden varsilla 30 lin välein (15 km)

25. Rooman postilaitos • perinteisesti varakkailla oli omat palkatut kuriirit postin kuljetusta varten • varattomammat käyttivät tuttuja tai kauppiaita, usein kimpassa • Augustuksen aikana (31 eKr.-14 jKr.) perustettiin cursuspublicus virkapostia varten • kiireelliset lähetykset lähettiketjuna, jossa kuljettiin juosten; muutoin vankkureilla • järjestelmä romahti Rooman mukana

26. posti keskiajalla • keskiajalla postin kulku rappeutui • pienet valtiot ja poliittiset yksiköt • kirjoitustaidon rappio • feodaaliherroilla omat lähetit • muutoin vaeltavat ihmiset postinviejinä: pyhiinvaeltajat, kiertävät muusikot, kerjäläismunkit • myöhäiskeskiajalla syntyi laajoja valtakuntia • tehokkaamman postinkuljetuksen tarve • humanismi lisäsi kirjeiden kirjoittamista • suuret kauppahuoneet (Hansa, Medicit yms.) ja pankkiiriliikkeet • uusi ulkopoliittinen toimintamalli: lähetystöt

27. Nykyaikaisen postilaitoksen tunnusmerkkejä 1) postinkulun säännöllisyys 2) palvelu on kaikille avointa 3) posti kulkee kaikkialle Jotta nämä tunnusmerkit toteutuisivat, niin 1) tiet pitää olla joltisenlaisessa kunnossa 2) postilaitoksella täytyy olla riittävä rahoitus 3) postin vapaa kulku edellyttää kansainvälisiä sopimuksia

28. postinkuljetuksen järjestelyjä • hoviposti • luostariposti • yliopistoilla omat postilaitoksensa • Etelä-Saksassa teurastajat postinkantajina • ammattimaiset sananviejät • 1400-luvulla ensimmäiset valtiopostit Italian pikkuvaltioissa • 1464 valtakunnallinen postilaitos Ranskaan • Taxis-suku

29. Postilaitoksen synty Ruotsissa • ennen 1600-lukua omat lähetit; kirkolla lukkaripostijärjestelmä • keskitetyn hallintojärjestelmän luominen edellytti järjestäytyneempää postia • 1636 postijärjestys • kattava postinkuljetusverkosto valtakuntaan • postille säännölliset aikataulut • postin kuljettaminen talonpoikien tehtäväksi

30. Ruotsin postireitit 1685

31. Autonomian aika • 1816 keisarillisessa käskykirjeellä perustettiin Suomen postilaitos • 1836 postikuljetus höyrylaivoilla • 1846 talonpojat korvautuivat posteljooneilla • 1862 rautatiet • postin kulku nopeutui huomattavasti • postiverkosto laajeni • 1874 Maailman Postiunioni (UPU) • postitaksat yhtenäistyivät • jäsenmaiden posti kuljetettaan perille toiseen maahan perustaksalla • postimaksu maksetaan vain lähtömaassa