Asunto ja kiinteist yhti n kirjanpito ja tilinp t s
Download
1 / 111

Asunto ja kiinteist yhti n kirjanpito ja tilinp t s - PowerPoint PPT Presentation


  • 988 Views
  • Uploaded on

Asunto ja kiinteistöyhtiön kirjanpito ja tilinpäätös. Pekka Jäntti. Kirjanpitosääntely. Kirjanpitolaki Kirjanpitoasetus KTM:n päätökset KiLa:n ohjeet KiLa:n lausunnot ja päätökset EU:n direktiivit IAS-normisto. Muu taloushallintoon vaikuttavat sääntelyt. Verolainsäädäntö EVL TVL AVL

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Asunto ja kiinteist yhti n kirjanpito ja tilinp t s' - bethany


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript

Kirjanpitos ntely l.jpg
Kirjanpitosääntely

  • Kirjanpitolaki

  • Kirjanpitoasetus

  • KTM:n päätökset

  • KiLa:n ohjeet

  • KiLa:n lausunnot ja päätökset

  • EU:n direktiivit

  • IAS-normisto


Muu taloushallintoon vaikuttavat s ntelyt l.jpg
Muu taloushallintoon vaikuttavat sääntelyt

  • Verolainsäädäntö

    • EVL

    • TVL

    • AVL

  • Yhteisölainsäädäntö

    • OyL

    • AsOyL

  • Hyvä kirjanpitotapa

  • Tilinpäätöksen oikeat ja riittävät tiedot


Kirjanpitolaki ja asetus l.jpg

Yleiset säännökset

Kirjaaminen ja aineisto

Yleistä tilinpäätöksestä

Tilinpäätösmateriaalit

Arvostus ja jaksotus

Ammatinharjoittaja

Erityiset säännökset

Tuloslaskelma ja tasekaavat

Toimintakertomus ja liitetiedot

Konsernitulos-laskelma ja –tase

Konsernin liitetiedot

Tase-erittelyt ja liitetietoerittely

Kirjanpitolaki ja –asetus


Ns pieni kirjanpitovelvollinen l.jpg
Ns. Pieni kirjanpitovelvollinen

  • Huojennuksia mm:

    • Julkistamisvelvollisuus

      • Liitetiedot

      • Toimintakertomus

      • Tuloslaskelman rakenne

  • Voidaan käyttää haluttaessa

  • Koskee ainoastaan yhtiöitä, joiden osakkeita ei noteerata pörssissä


Slide6 l.jpg

  • KiLa:n päätös vuodelta 1998

    • Tilinpäätöksen rekisteröinti- ja julkistamisvelvollisuusTilinpäätöksen rekisteröinti- ja julkistamisvelvollisuus ei koske kaikkia kirjanpitovelvollisia. Kirjanpitolain 3:11.1 §:n esitöistä (HE 173/1997 vp., s. 18) ilmenee välillisesti, että rekisteröinti-velvollisuudesta ovat vapautettuja asumisoikeusyhdistykset, asunto-osuuskunnat, asunto-osakeyhtiöt ja asunto-osakeyhtiölain (17.5.1991/809) 2 §:ssä tarkoitetut osakeyhtiöt eli keskinäiset kiinteistöosakeyhtiöt. Lainuudistuksen tarkoituksena ei ollut muuttaa oikeustilaa tältä osin; vapautus rekisteröintivelvollisuudesta todetaan nimenomaisesti vuoden 1973 kirjanpitolain 33.3 §:ssä (28.11.1994/1074). Vapautuksen perusta on ensisijaisesti käytännöllinen, sillä näiden yhteisöjen - lukuisuudestaan huolimatta - taloudellinen merkitys on vähäinen liiketoimintaa harjoittaviin yhteisöihin verrattuna. Asuntoyhteisöt ovat kuitenkin velvollisia pyynnöstä antamaan tilinpäätöksestään jäljennöksen; vastaava velvoite on myös aikaisemmassa vuoden 1973 laissa (33.3 §).


Ns pieni kirjanpitovelvollinen7 l.jpg
Ns. Pieni kirjanpitovelvollinen

  • Katsotaan pieneksi, jos sekä päättyneeltä että edelliseltä tilikaudelta on ylittynyt enintään yksi seuraavista ehdoista:

    • Liikevaihto 3.400.000 €

    • Taseen loppusumma 1.700.000 €

    • Palveluksessa keskimäärin 25 henkilöä

  • Selvitettävä kuitenkin aina yhteisölainsäädännön asettamat vaatimukset


Kirjanpitovelvollisuus l.jpg
Kirjanpitovelvollisuus

  • Jokainen, joka harjoittaa liike- tai ammattitoimintaa, on tästä toiminnasta kirjanpitovelvollinen.

  • Kirjanpitovelvollisia ovat kuitenkin aina

    • Osakeyhtiöt

    • Osuuskunnat

    • Avoimet yhtiöt

    • Kommandiittiyhtiöt

    • Asumisoikeusyhdistys jne.


Kirjanpidon muoto l.jpg
Kirjanpidon muoto

  • Kirjanpitovelvollisen on aina pidettävä kahdenkertaista kirjanpitoa, jollei laissa toisin säädetä (KpL 1:2)


Tilikausi l.jpg
Tilikausi

  • 12 kuukauden pituinen ajanjakso

  • Lyhyempi tai pidempikin mahdollista

    • Kun toiminta aloitetaan/lopetetaan

    • Tilinpäätöksen ajankohtaa muutetaan

    • Enintään kuitenkin 18 kuukautta

  • Saman kirjanpitovelvollisen kaikilla liikkeillä tulee olla sama tilikausi

  • (KpL 1:4)


Liiketapahtumien kirjaus ja aineisto l.jpg
Liiketapahtumien kirjaus ja aineisto

  • KpL 2 luku

  • Liiketapahtumat

    • Menot (taseessa) = Kulu (tuloslaskelmassa)

    • Tulot (taseessa) = Tuotto (tuloslaskelmassa)

    • Rahoitustapahtumat

    • Edellisten oikaisuerät


Liiketapahtumien kirjaaminen l.jpg
Liiketapahtumien kirjaaminen

  • Kirjanpitotilit ja tililuettelo

    • Merkitään asian mukaan aina kirjanpitotileille

    • Jokainen tili pidettävä jatkuvasti sisällöltään samana

    • Kultakin tilikaudelta selkeä ja riittävästi eritelty luettelo, joka selittää tilien sisällön

      • Tililuettelo

      • Tilikartta


Liiketapahtumien kirjaaminen13 l.jpg
Liiketapahtumien kirjaaminen

  • Suoriteperusteinen kirjaaminen

    • Menon kirjaamisperusteena on tuotannontekijän vastaanottaminen

      • Tuotannontekijä kiinteistöyhteisössä

        • Energia (vesi, lämpö, sähkö)

        • Korjaustoiminta (vuosikorjaus, perusparantaminen)

          • Huomioitava onko luovutettu yhtiölle

          • Mikä osa on luovutettu

          • Mikä % osuus on valmiina ja luovutettu

        • Talonmiestoiminnan palkkakulut

        • Siivous ja puhtaanapitokulut


Slide14 l.jpg


Liiketapahtumien kirjaaminen15 l.jpg
Liiketapahtumien kirjaaminen

  • Maksuperusteinen

    • Jos menot ja tulot kirjataan maksuperusteen mukaan, on ostovelat ja myyntisaamiset voitava jatkuvasti selvittää. Tilinpäätöksessä kuitenkin on siirryttävä suoriteperusteen käyttämiseen.

    • Menot ja tulot kirjataan, kun maksu suoritetaan


Kirjausj rjestys l.jpg
Kirjausjärjestys

  • Liiketapahtumat on kirjattava

    • Aikajärjestyksessä tai

    • Asiajärjestyksessä

    • Käteismaksutapahtumat viivytyksettä päiväkohtaisesti

    • Muut kirjaukset

      • Kuukausikohtaisesti tai

      • muulla vastaavalla jaksotuksella neljän kuukauden kuluessa kalenterikuukauden tai jakson päättymisestä.


Tosite l.jpg
Tosite

  • Kirjauksen on perustuttava tositteeseen joka on:

    • Päivätty

    • Numeroitu

    • Joka todentaa liiketapahtuman

  • Menotosite

    • Käytävä selville tuotannontekijä

  • Tulotosite

    • Käytävä selville luovutettu suorite

  • Vastaanotto/luovutusajankohta on voitava osoittaa tositteen tai sen liitteen avulla taikka muutoin

    • Esimerkiksi urakkasopimus tms.


Tosite18 l.jpg
Tosite

  • Suoritetun maksun on todentava tosite, joka tulee olla

    • Maksun saajan /

    • Maksun välittäneen rahalaitoksen /

    • Muun vastaavan antama mikäli mahdollista

  • Jos kirjauksen perusteeksi ei saada ulkopuolisen antamaa tositetta tulee

    • Kirjaus todentaa itse laaditun

    • Asianmukaisesti varmennetun tositteen avulla

      • Esimerkiksi isännöitsijä laatii tositteen ja hallituksenpuheenjohtaja varmistaa

      • Huomaa eri henkilö käsittelee/hyväksyy rahat/hyvityslaskut ja eri henkilö kirjaa


Kirjausketju l.jpg
Kirjausketju

  • Kirjausten yhteys tositteesta

    • Peruskirjanpitoon

    • Pääkirjanpitoon

    • Tuloslaskelmaan / taseeseen

    • On oltava vaikeuksitta todennettavissa

  • Kirjanpitomerkintöjen tulee olla selväkielisessä kirjallisessa muodossa ja ne on tehtävä

    • Selvästi ja pysyvästi

    • Merkintää ei saa poistaa tai tehdä epäselväksi


Konekielisten tietov lineiden hyv ksik ytt l.jpg
Konekielisten tietovälineiden hyväksikäyttö

  • Saadaan tehdä koneelliselle tietovälineelle

    • Koskee tositteita

    • Kirjanpitomerkintöjä

    • Tilikirjoja

    • On pystyttävä tarvittaessa selväkieliseen kirjalliseen muotoon

  • Tasekirja

    • Oltava aina erillisenä kirjana


Kirjanpitoaineiston s ilytysaika l.jpg
Kirjanpitoaineiston säilytysaika

  • Vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä

    • Kirjanpitokirjat

    • Käyttöaikamerkinnöin varustettu tililuettelo

  • Vähintään 6 vuotta tilikauden päättymisestä

    • Tilikauden tositteet

    • Liiketapahtumia koskeva kirjeenvaihto

    • Muu kirjanpitoaineisto

  • Huomaa myös toiminnan päättyessä on huolehdittava säilyttämisvelvollisuudesta


Tilinp t s l.jpg
Tilinpäätös

  • Kirjanpitolain yleisperiaatteisiin kuuluu laatia kultakin tilikaudelta tilinpäätös, joka esittää jakokelpoisen voiton tai toiminnan tuloksen.


Tilinp t ksen sis lt l.jpg
Tilinpäätöksen sisältö

  • Tuloslaskelma kuvaa tuloksen muodostumisen

  • Tase kuvaa taloudellisen aseman

  • Tuloslaskelman ja taseen liitetiedot tarkentavat tuloslaskelman ja taseen sisältöä

  • Toimintakertomus, joka kertoo toimintakauden toiminnan kehittymisestä ja tärkeimmistä asioista

  • Tuloslaskelman ja taseen eristä vertailutiedot edelliseen vuoteen / talousarvioon


Oikeat ja riitt v t tiedot l.jpg
Oikeat ja riittävät tiedot

  • Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta

  • Tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava tilinpäätöksen liitetiedoissa


Yleiset tilinp t speriaatteet l.jpg
Yleiset tilinpäätösperiaatteet

  • Oletus kirjanpitovelvollisen toiminnan jatkuvuudesta;

  • Johdonmukaisuus laatimisperiaatteiden ja -menetelmien soveltamisessa tilikaudesta toiseen;

  • Huomion kiinnittäminen liiketapahtumien tosiasialliseen sisältöön eikä yksinomaan niiden oikeudelliseen muotoon (sisältöpainotteisuus); (30.12.2004/1304)

  • Tilikauden tuloksesta riippumaton varovaisuus;

  • Tilinavauksen perustuminen edellisen tilikauden päättäneeseen taseeseen;

  • Tilikaudelle kuuluvien tuottojen ja kulujen huomioon ottaminen riippumatta niihin perustuvien maksujen suorituspäivästä; sekä

  • Kunkin hyödykkeen ja muun tase-eriin merkittävän erän erillisarvostus.


Maksuperusteisuuden oikaiseminen ja t ydent minen l.jpg
Maksuperusteisuuden oikaiseminen ja täydentäminen

  • Maksuperusteiset kirjaukset, vähäisiä liiketapahtumia ja maatilatalouden harjoittamista koskevia kirjauksia lukuun ottamatta, on oikaistava ja täydennettävä suoriteperusteen mukaisiksi ennen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista.


Kieli ja valuutta laatimisaika l.jpg

Tilinpäätös ja toimintakertomus on esitettävä suomen tai ruotsin kielellä euromääräisenä. Jos kirjanpitovelvollinen esittää tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa annettavat tiedot myös muussa valuutassa, on ilmoitettava tietojen muuntamisessa käytetty kurssi.

Tilinpäätös ja toimintakertomus on laadittava neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Kieli ja valuutta / Laatimisaika


P iv ys ja allekirjoitus l.jpg
Päiväys ja allekirjoitus tai ruotsin kielellä euromääräisenä. Jos kirjanpitovelvollinen esittää tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa annettavat tiedot myös muussa valuutassa, on ilmoitettava tietojen muuntamisessa käytetty kurssi.

  • Tilinpäätös on päivättävä

  • Kirjanpitovelvollisen allekirjoitettava

  • Yhteisössä allekirjoittajina hallitus tai vastuunalaiset yhtiömiehet

    • Tilinpäätöksen julkaisuhetken hallitus

  • Toimitusjohtaja

  • Mikäli allekirjoittajalla eriävä mielipide tilinpäätöksestä tulee hänen vaatimuksestaan kirjoittaa se esille tilinpäätökseen

    • Esimerkiksi yhtiökokouksessa eriävä mielipide tasekirjaan merkintä annettu eriävä mielipide yhtiökokouksessa xx.xx.xxxx pöytäkirjan mukaan.


Tasekirja l.jpg
Tasekirja tai ruotsin kielellä euromääräisenä. Jos kirjanpitovelvollinen esittää tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa annettavat tiedot myös muussa valuutassa, on ilmoitettava tietojen muuntamisessa käytetty kurssi.

  • Tilinpäätös

  • Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista sekä tieto niiden säilytystavoista

  • Kirjoitettava sidottuun tai välittömästi tilinpäätöksen jälkeen sidottavaan tasekirjaan

  • Sivut on numeroitava

  • Tasekirjaa on säilytettävä 10 vuotta


Tasekirjan sis lt l.jpg
Tasekirjan sisältö tai ruotsin kielellä euromääräisenä. Jos kirjanpitovelvollinen esittää tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa annettavat tiedot myös muussa valuutassa, on ilmoitettava tietojen muuntamisessa käytetty kurssi.

  • Toimintakertomus

  • Tuloslaskelmat

  • Taseet

  • Talousarviovertailut

  • Vastikelaskelmat

  • Tilinpäätöksen liitetiedot

  • Tilikirjaluettelo, tositelajit ja säilyttäminen

  • Tilinpäätöksen allekirjoitukset


Toimintakertomus l.jpg
Toimintakertomus tai ruotsin kielellä euromääräisenä. Jos kirjanpitovelvollinen esittää tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa annettavat tiedot myös muussa valuutassa, on ilmoitettava tietojen muuntamisessa käytetty kurssi.

  • Toimintakertomuksen tavoitteena on antaa yleiskuva yhtiöstä

    • Yleiskuva tilikauden aikaisista toiminnoista ja tulevista tapahtumista

  • Asunto-osakeyhtiölain 72 § edellyttämät tiedot:

    • yhtiövastikkeen käytöstä, jos vastike voidaan periä eri tarkoituksiin eri perustein

    • talousarvion toteutumisesta

  • Kirjanpitoasetuksen edellyttämät tiedot:

    • Tiedot olennaisista tapahtumista tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen

    • Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä

    • Selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuudesta


Toimintakertomus32 l.jpg
Toimintakertomus tai ruotsin kielellä euromääräisenä. Jos kirjanpitovelvollinen esittää tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa annettavat tiedot myös muussa valuutassa, on ilmoitettava tietojen muuntamisessa käytetty kurssi.

  • Osakeyhtiölain mukaan

    • Tieto sulautumisesta ja jakautumisesta

    • Selvitys osakepääoman korotuksesta, jos merkintäoikeudesta ollaan poikettu

    • Hallituksen esitys yhtiön voittoa tai tappiota koskeviksi toimenpiteiksi

    • Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet

  • Lisäksi tulee toimintakertomuksessa selvitä:

    • Yhtiön perustiedot

      • Rakentamisvuosi, tilavuus, pinta-alat, rakennusmateriaalit, tiedot tontista ja sen omistuksesta/hallinnasta, merkittävimmistä peruskorjauksista, huoneistojen määrät


Toimintakertomus33 l.jpg
Toimintakertomus tai ruotsin kielellä euromääräisenä. Jos kirjanpitovelvollinen esittää tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa annettavat tiedot myös muussa valuutassa, on ilmoitettava tietojen muuntamisessa käytetty kurssi.

  • Vapaaehtoisia tietoja mm:

    • Tiedot yhtiön hallinnosta

      • Hallitus, isännöitsijä, kiinteistöhuolto/huoltomies, siivousliike jne.

      • Pidetyt yhtiökokoukset

      • Pidetyt hallituksen kokoukset

      • Haltuun otetut huoneistot

      • Omistajanvaihdokset

      • Jne.


Toimintakertomus34 l.jpg
Toimintakertomus tai ruotsin kielellä euromääräisenä. Jos kirjanpitovelvollinen esittää tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa annettavat tiedot myös muussa valuutassa, on ilmoitettava tietojen muuntamisessa käytetty kurssi.

  • KiLa on antanut vastikerahoituslaskelman laatimisesta erilliset ohjeet

  • Kirjanpitokäytännössä

    • Talousarviolaskelmat/vertailut on sisällytetty toimintakertomukseen tai sen liitteeseen

      • Vertailussa joko euromääräinen poikkeama tai prosenttiosuus

      • Merkittävämmät erot tulee selvittää erikseen tekstissä


Tuloslaskelma l.jpg
Tuloslaskelma tai ruotsin kielellä euromääräisenä. Jos kirjanpitovelvollinen esittää tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa annettavat tiedot myös muussa valuutassa, on ilmoitettava tietojen muuntamisessa käytetty kurssi.

  • KiLa on antanut ohjeet tuloslaskelman muodosta

    • Otsikko: Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiön tuloslaskelmakaava

    • Antopäivämäärä: 26.10.1998

    • Numero: 1544

  • Hakija [- -] on 6.8.1998 pyytänyt kirjanpitolautakunnalta lausuntoa kiinteistön hallintaa koskevasta tuloslaskelmakaavasta sekä rakennusrahastosta ja muista oman pääoman eristä asunto-osakeyhtiölakia soveltavissa asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöissä.Hakija yksilöi kysymyksensä seuraavasti:1) Mitkä kirjanpitovelvolliset on pakotettu ja mitkä voivat vapaaehtoisesti käyttää kirjanpitoasetuksen (30.12.1997/1339, jäljempänä myös KPA) 1:4.1 §:n mukaista kiinteistökaavaa?2) Millaisia yhtiöitä tarkoitetaan KPA 1:4.2 §:ssä mainitulla termillä "asunto-osakeyhtiö"? 3) Miten esitetään oman pääoman erät asunto-osakeyhtiölakia (17.5.1991/809, jäljempänä myös ASOY) soveltavien asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden taseessa?

  • Kirjanpitolautakunnan päätös


Slide36 l.jpg

  • LIIKEVAIHTO tai ruotsin kielellä euromääräisenä. Jos kirjanpitovelvollinen esittää tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa annettavat tiedot myös muussa valuutassa, on ilmoitettava tietojen muuntamisessa käytetty kurssi.VastikkeetVuokrat KäyttökorvauksetLiikevaihto yhteensäMuut kiinteistön tuotot


Slide37 l.jpg

  • Henkilöstökulut tai ruotsin kielellä euromääräisenä. Jos kirjanpitovelvollinen esittää tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa annettavat tiedot myös muussa valuutassa, on ilmoitettava tietojen muuntamisessa käytetty kurssi.Palkat ja palkkiotHenkilösivukulutEläkekulutMuut henkilösivukulut


Slide38 l.jpg

  • Poistot ja arvonalentumiset tai ruotsin kielellä euromääräisenä. Jos kirjanpitovelvollinen esittää tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa annettavat tiedot myös muussa valuutassa, on ilmoitettava tietojen muuntamisessa käytetty kurssi.Suunnitelman mukaiset poistotArvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistäVaihtuvien vastaavienpoikkeukselliset arvonalentumiset

    • Kirjanpitoasetuksen 1:4.1 §:n mukaisen informaation antamiseksi on kaavan nimikkeeseen "Poistot ja arvonalentumiset" kuuluvista eristä eriteltävä liitetietona tai tuloslaskelmassa ne, jotka on tehty:- rakennuksista ja rakennelmista;- koneista ja kalustosta; ja- muista pitkävaikutteisista menoista.

    • Suunnitelman mukaiset poistot tilalla voidaan käyttää nimekettä Poistot


Slide39 l.jpg

  • Muut kulut tai ruotsin kielellä euromääräisenä. Jos kirjanpitovelvollinen esittää tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa annettavat tiedot myös muussa valuutassa, on ilmoitettava tietojen muuntamisessa käytetty kurssi.Kiinteistön muut hoitokulutHallintoKäyttö ja huoltoUlkoalueiden huoltoSiivousLämmitysVesi ja jätevesiSähkö ja kaasuJätehuoltoVahinkovakuutuksetVuokratKiinteistöveroKorjauksetMuut hoitokulutLuottotappiotMuut kiinteistön kulutLIIKEVOITTO (-TAPPIO)


Slide40 l.jpg

  • Rahoitustuotot ja -kulut tai ruotsin kielellä euromääräisenä. Jos kirjanpitovelvollinen esittää tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa annettavat tiedot myös muussa valuutassa, on ilmoitettava tietojen muuntamisessa käytetty kurssi.Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissäTuotot osuuksista omistusyhteysyrityksissäTuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksistaMuut korko- ja rahoitustuototArvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksistaArvonalentumiset vaihtuvien vastaavien rahoitusarvopapereistaKorkokulut ja muut rahoituskulut Satunnaiset erätSatunnaiset tuototSatunnaiset kulutVOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA


Slide41 l.jpg

  • Tilinpäätössiirrot tai ruotsin kielellä euromääräisenä. Jos kirjanpitovelvollinen esittää tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa annettavat tiedot myös muussa valuutassa, on ilmoitettava tietojen muuntamisessa käytetty kurssi.Poistoeron muutosVapaaehtoisten varausten muutosTuloverotMuut välittömät verotTILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO)


Slide42 l.jpg


Slide43 l.jpg
Tase antamiseksi on nimikkeestä "

  • Tase on kaikille kirjanpitovelvollisille sama

  • Pienillä kirjanpitovelvollisilla mahdollisuus käyttää kirjanpitoasetuksen mukaista lyhennettyä tasetta

  • Selkeyden ja vertailun vuoksi on suositeltavaa, että asunto-osakeyhtiöt käyttävät perus tasekaavaa

  • Tasenimikkeitä voi tarkentaa toiminnan luonnetta paremmin kuvaavaksi


Slide44 l.jpg

  • Oma pääoma voidaan merkitä asunto-osakeyhtiössä seuraavasti:

    • OMA PÄÄOMAOsakepääoma RakennusrahastoArvonkorotusrahastoMuut rahastotYhtiöjärjestyksen mukainen lainanlyhennysrahastoYhtiöjärjestyksen mukainen perusparannusrahastoYhtiökokouksen perustama lainanlyhennysrahastoYhtiökokouksen perustama perusparannusrahastoMuut rahastotEdellisten tilikausien voitto (tappio) Tilikauden voitto (tappio) Pääomalainat


Tilinp t ksen liitetiedot l.jpg
Tilinpäätöksen liitetiedot seuraavasti:

  • Asunto osakeyhtiöt ja muut yhteisöt joiden jäsenyys tuottaa asumisoikeuden saavat laatia liitetiedot lyhennettyinä

  • Mikäli päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on ylittynyt vähintään kaksi seuraavista rajoista ei voida laatia tilinpäätöstä liitetietoineen lyhennetyssä muodossa:

    • liikevaihto tai sitä vastaava tuotto 7 300 000 euroa;

    • taseen loppusumma 3 650 000 euroa;

    • palveluksessa keskimäärin 50 henkilöä.


Lyhennetyt liitetiedot l.jpg
Lyhennetyt liitetiedot seuraavasti:

  • Asetuksen 2:2-10 §:ssä säädettyjen (laajojen) liitetietojen sijasta riittäisi, että kirjanpitovelvollinen ilmoittaa vain vakuudet ja vastuusitoumukset sekä valuuttamääräisten saamisten ja sitoumusten muuntamisessa käytetyn kurssin.

  • KiLa:n ohje 1998

  • Asettaudu aina lukijan asemaan, mikä on lukijalle tärkeä tieto


Muina liitetietoina l.jpg
Muina liitetietoina seuraavasti:

  • Rakentamisvastuut

    • Autopaikkarasite, tms.

  • Arvonlisäveron palautusvastuu

    • Hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi 5 vuoden määräaika

  • Saadut vakuudet

    • Rakennusaikaiset, takuuajan vakuudet jne.

  • Huomaa liitetiedot ovat virallista tilinpäätöstietoa mutta eivät ole julkistamisvelvoitteen alaista tietoa


Tilinp t ksen julkistaminen l.jpg
Tilinpäätöksen julkistaminen seuraavasti:

  • Tilinpäätöksestä on annettava pyynnöstä jäljennös

    • Voidaan periä kohtuullinen korvaus kopioinnista (periaate samansuuruinen kuin kaupparekisteristä pyydetty kopio tilinpäätöksestä (10 €/tilikausi 3/05))

  • Jäljennöksen voi antaa kun on kulunut kaksi viikkoa tilinpäätöksen vahvistamisesta

  • Jäljennös tulee antaa 2 viikon kuluessa pyynnöstä


Tilinp t ksen suunnittelu l.jpg
Tilinpäätöksen suunnittelu seuraavasti:

  • Asunto-osakeyhtiö ei tähtää voiton tavoitteluun

  • Tilinpäätössuunnittelun tavoitteena verotettavan tulon syntymisen estäminen > verotettava tulo 0 €

  • Huomaa tilikauden tulos ei ole sama kuin verotettava tulo


Tuloksen tasauskeinot l.jpg
Tuloksen tasauskeinot seuraavasti:

  • Tulojen lykkääminen

    • Vastiketulojen pienentäminen tilikauden lopussa

      • Yhtiökokouksen tehtävä päätös tilikauden aikana huomaa hallituksen kokouksen päätös ei riitä, ellei yhtiökokous ole antanut hallitukselle erillistä oikeutta.

  • Menojen kiihdyttäminen

    • Lisätään tilikauden aikana kuluja

      • Korjaukset, hankinnat yms.

      • Menon tulee olla kulukypsä eli esimerkiksi urakka on vastaanotettu jne.


Tuloksen tasauskeinot51 l.jpg
Tuloksen tasauskeinot seuraavasti:

  • Vuosikorjausten käsittely

    • Perusparannus on aina aktivoitava

      • Perusparannus lisää käyttöarvoa

    • Vuosikorjaus = vuosikulua

    • Suurehkot vuosikorjaukset voidaan haluttaessa myös aktivoida

    • Hanke voidaan myös jakaa osa perusparannusta osa vuosikorjausta

    • IAS periaate perusparannukselle

      • Taloudellisen pitoajan / toimintakapasiteetin kasvattaminen

      • Johtaa suoritteen laadun merkittävään parantumiseen

      • Tuotantoprosessin kustannusten merkittävä vähentyminen


Tuloksen tasauskeinot52 l.jpg
Tuloksen tasauskeinot seuraavasti:

  • Käyttöomaisuuden poistot

    • Tasapoistot

    • Menojäännöspoistot

    • Kertapoistot = kulukirjaus

      • Lyhytikäinen käyttöomaisuus = taloudellinen käyttöikä alle 3 vuotta

      • Pienhankinnat

        • Alle 850 € hankinnat

        • Maksimi vuodessa 2.500 €

        • Taloudellisella käyttöiällä ei merkitystä

    • Käyttöönottovuodelta voidaan jo tehdä maksimipoisto

    • Poisto hyväksytään vain käyttöönotetusta hyödykkeestä


Tuloksen tasauskeinot53 l.jpg
Tuloksen tasauskeinot seuraavasti:

  • Asunto-osakeyhtiössä ei tarvitse laatia poistosuunnitelmaa vaan poistoja voidaan tehdä tarpeen mukaan vuosittain

    • EVL:n mukaiset maksimipoistomäärät

      • Asuin- ja toimistorakenukset 4 % / vuosi

      • Myymälä- ja varastorakennukset 7 % / vuosi

      • Kevyet rakennelmat 20 % / vuosi (esimerkiksi roskakatokset)

      • Koneet ja kalusto 25 % / vuosi

      • Väestösuojat 25 % / vuosi

      • Piha-asfaltti 10 % / vuosi


Tuloksen tasauskeinot54 l.jpg
Tuloksen tasauskeinot seuraavasti:

  • Asuintalovaraus

    • Varautuminen etukäteen tulevaan menoon > ennenaikainen kulukirjaus

    • Voidaan tehdä asuinrakennuksista, joiden huoneistoja käytetään vakituisena asuntona

    • Voidaan tehdä tilinpäätöstä laadittaessa

    • Ei vaadi yhtiökokouksen päätöstä

    • Voidaan muodostaa joka vuosi uusi varaus

    • Varauksen maksimimäärä 68 €/m2

    • Minimivaraus 3.500 € (200 m2)

    • Käyttöaika 10 vuoden aikana

    • Käyttökohteet

      • Rakentaminen

      • Käyttö- huolto- ja korjausmenot

    • Jos asuintalovarausta on käytetty sellaisen menon kattamiseen, joka verotuksessa vähennettäisiin vuosittain tehtävin poistoin, hyväksytään poistot vain menon ja asuintalovarauksesta sen kattamiseen käytetyn määrän erotuksesta


Tuloksen tasauskeinot55 l.jpg
Tuloksen tasauskeinot seuraavasti:

  • Rahastoinnit

    • Perustuu yhtiöjärjestykseen tai

    • Osakkaiden tekemään päätökseen (yhtiökokous)

    • Päätös tulee tehdä tilikauden aikana

    • Rahastoituja varoja ei voida käyttää vuosikuluihin

    • Lainaosuussuorituksista vain tilikauden lainalyhennyksiä vastaava summa voidaan rahastoida

    • Erilaisia rahastointeja

      • Uusinvestointi

      • Perusparannus

      • Aktivoitavat vuosikorjaukset

      • Edellisiin liittyvät lainojen takaisinmaksut


Tuloksen tasauskeinot56 l.jpg
Tuloksen tasauskeinot seuraavasti:

  • Verotuksen tappioiden hyväksikäyttö

    • Verovuoden tappio saadaan vähentää 10 seuraavan vuoden aikana syntyvistä voitoista

    • Vähennetään syntymisjärjestyksessä eli vanhimmat ensin

    • Jos osakeomistus muuttuu yli 50 % tappiota ei saa vähentää


Vastikej lkilaskelmat l.jpg
Vastikejälkilaskelmat seuraavasti:

  • Asunto-osakeyhtiölain 72 §

    • Toimintakertomuksessa on annettava tiedot yhtiövastikkeen käytöstä, jos vastike voidaan periä eri tarkoituksiin eri perustein

    • Toisin sanoen on laadittava erillinen vastikejälkilaskelma


Vastikej lkilaskelma l.jpg
Vastikejälkilaskelma seuraavasti:

  • Laskelman tarkoituksena on osoittaa

    • Onko kerätyt vastikkeet käytetty niihin kuluihin/menoihin, joita varten se on kerätty

    • Osoittaa onko vastiketta peritty riittävästi

    • Kertoa yhtiön rahoitusasemasta

    • Turvata osakkaiden yhdenvertainen kohtelu vastikeperinnässä

    • Tuottojen ja kulujen oikea suhde


Vastikej lkilaskelma59 l.jpg
Vastikejälkilaskelma seuraavasti:

  • Kustakin yhtiöstä perittävästä erillisestä vastikkeesta on laadittava oma jälkilaskelma

    • Esimerkiksi erilaisia rahoitusvastikkeita

    • Vesimaksut

  • Laskelman lopputuloksena muodostuvasta yli- tai alijäämästä on huomioitava seuraavan tilikauden talousarviota laadittaessa


Vastikej lkilaskelma60 l.jpg
Vastikejälkilaskelma seuraavasti:

  • Laadittaessa tulee tarkistaa seuraavien erien vaikutus laskelmaan

    • Aktivoinnit

      • Taseeseen aktivoidut hankinnat ovat aiheuttaneet rahanmenoa, joten tilikauden aikana suoritetut hankinnat tulee sisällyttää jälkilaskentaan rahan käyttönä

      • Jos omaisuutta myydään tulee se huomioida vastiketuoton tapaisena rahantulona

    • Saadut vakuutuskorvaukset

      • Käsitellään tulona jälkilaskennassa


Slide61 l.jpg

  • Lainan nostot seuraavasti:

    • Nostot tilikauden aikana käsitellään rahoituksen lähteenä

  • Lainojen lyhennykset

    • Käsitellään tilikauden aikana rahan käyttönä eli menona

    • Huomaa onko kyseessä hoitolaina vai erillisenä vastikkeella kerättävä laina

  • Korkotuotot/-menot

    • Huomaa ero hoitopuolen ja rahoituspuolen korkotuottoihin

  • Poistot

    • Poistot eivät koske rahanliikuttelua niin näitä eriä ei oteta huomioon jälkilaskelmassa


Vastikej lkilaskelma62 l.jpg
Vastikejälkilaskelma seuraavasti:

  • Täsmäytys kirjanpitoon

    • Jälkilaskelman yhteistulos kertoo yhtiön lyhytaikaisen rahoitusaseman

    • Täsmäytys tulee aina tehdä taseeseen

    • Täsmäytyslaskelma taseeseen

      • Rahoitusomaisuus, josta vähennetään lyhytaikainen vieraspääoma (ilman lyhtyaikaisiin vieraaseen pääomaan siirrettyä pitkäaikaisen lainanlyhennysosuutta) saadaan lopputulokseksi taseen rahoitusasema = vastikelaskelman yli/alijäämä


Vastikej lkilaskelma63 l.jpg
Vastikejälkilaskelma seuraavasti:

  • Ylijäämä

    • Lähtökohtaisesti tulisi hoitovastikkeen ylijäämä palauttaa osakkaille esimerkiksi seuraavasti:

      • Seuraavan vuoden vastiketta pienennetään

      • Jätetään jonkun kuukauden vastikkeet perimättä

      • Kertynyt ylijäämä siirtää ”vararahastoon” mahdollisia yllättäviä korjauskuluja / investointeja varten (asuintalovaraus)


Slide64 l.jpg

  • Alijäämä seuraavasti:

    • Merkitsee, että tilikauden aikana ei ole riittänyt menoihin saatu vastiketulo

    • Lisättävä seuraavan vuoden talousarvioon edellä mainittu summa

    • Voidaan myös periä tilikauden aikana lisävastike, jolla katetaan alijäämä

      • Vaatii yhtiökokouksen päätöksen


Lainaosuuslaskenta l.jpg
Lainaosuuslaskenta seuraavasti:

  • Lainaosuuslaskenta lainsäädännössä

    • Asunto-osakeyhtiölaki 4 luku 55 §:

      • Isännöitsijäntodistuksessa tulee olla mm. selvitys lainavastuusta, jos vastuu yhtiön lainoista kohdistuu eri tavoin eri osakkeenomistajille

    • Asunto-osakeyhtiöasetus 3 §

      • Sama kuin edellä + maininta siitä, onko osakkeenomistajalla oikeus erikseen maksaa lainaosuutensa pois


Lainaosuuslaskenta66 l.jpg
Lainaosuuslaskenta seuraavasti:

  • Yhtiöjärjestys

    • Onko lainaosuuden poismaksu mahdollista

    • Miten lainaosuuden poismaksu on määrättävä

    • Lainaosuuden poismaksun ajankohta

    • Lainaosuuden suorituserän suuruus

    • Vaikutus pääomavastikkeen perintään


Lainaosuuslaskenta67 l.jpg
Lainaosuuslaskenta seuraavasti:

  • Käsitteitä

    • Hankeosuus

      • Vastikkeenmääräytymisperusteella (m2, osake) laskettu osuus esim. suuren peruskorjaustyön kustannuksista

      • Hankeosuus maksetaan pois ennen korjauslainannostoa

    • Lainaosuus

      • Vastikkeenmääräytymisperusteella (m2, osake) mukaan laskettu osuus yhtiön pitkäaikaisista lainoista velalliselle neliölle/osakkeelle

    • Velkaosuus

      • Velkaosuus on summa, jonka osakas maksaa suorittaessaan osuutta yhtiön pitkäaikaisista lainoista

      • Velkaosuus sisältää lainaosuuden lisäksi ko. osakkaalle kuuluvan, lainaosuuden poismaksupäivän mukaisen, erillisvastikejälkilaskelman yli- tai alijäämän


Lainaosuuslaskenta68 l.jpg
Lainaosuuslaskenta seuraavasti:

  • Laskennassa huomioitavia asioita

    • Suoriteperiaatteen muistaminen eli vastiketuotot ja korkokulut laskelmiin suoriteperusteisina

    • Laskentakauden osakassuoritusten ja yhtiökokouspäätösten vaikutus vastiketuottokertymään

      • Lainasta vastaavien neliöiden/osakkeiden muutos

      • Vastikkeiden muutokset


Lainaosuuslaskenta69 l.jpg
Lainaosuuslaskenta seuraavasti:

  • Laskennassa huomioitavia asioita:

    • Laskelman viimeinen korkopäivä

    • Korkopäivien määrä – vaihtoehtoja

      • Todelliset päivät / jakajana 365 pv

      • 30 päivää kuukaudessa / jakajana 360 pv

      • Todelliset päivät / jakajana 360 pv

      • Todelliset päivät / jakajana 366 pv karkausvuonna

    • Lainan lyhennyksen huomioiminen

    • Korko lasketaan siihen päivään saakka, kun osakkaan lainaosuussuorituksella lyhennetään lainaa/lainoja


Lainaosuuslaskenta70 l.jpg
Lainaosuuslaskenta seuraavasti:

  • Lainaosuuden poismaksu:

    • Kokonaan – erillisvastikkeen perintä ko. osakkaan osalta päättyy

    • Osissa – erillisvastikkeen perintä jatkuu ko. osakkaan osalta jäljelle jäävien velallisten neliöiden/osakkeiden osalta

  • Hoitovastikkeella katettavista lainoista ei osakas voi maksaa pois osuuttaan

  • Hoitolainan voi muuttaa erillisvastikkeella katettavaksi lainaksi vain tietyin edellytyksin


Lainaosuuslaskenta71 l.jpg
Lainaosuuslaskenta seuraavasti:

  • Millä summalla asuntoyhtiön tulee laina/velkaosuussuorituksen vastaanotettuaan lyhentää lainaa?

    • Lainaa tulee lyhentää lainaosuudella eli kyseisen osakkaan maksamalla osuudella ao. pitkäaikaisesta lainasta.

    • Muu osa velkaosuussuorituksesta on lainaosuuden poismaksupäivään saakka toteutuneen ja jälkilaskelmalla osoitetun pääomavastikeperinnän oikaisemista.


Arvonlis vero l.jpg
Arvonlisävero seuraavasti:

  • Laki tuli voimaan 1994

  • Korvasi liikevaihtoveron

  • Merkittävin muutos, tuli mukaan myös palvelut aikaisemmin vain tavarat

  • Verotus on välillistä verotusta

  • Verotus toimitetaan liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta toiminnasta

  • Lain kohdalla puhuttaessa tavarasta tarkoitetaan myös sähköä, kaasua, lämpöä, kylmyyttä ja niihin verrattavaa energiahyödykettä.


Arvonlis vero73 l.jpg
Arvonlisävero seuraavasti:

  • Arvonlisäveroa ei suoriteta

    • Kiinteistön myynnistä

    • Maanvuokraoikeuden luovuttamisesta

    • Huoneenvuokraoikeuden luovuttamisesta

  • Kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta voidaan erikseen hakeutua arvonlisäverolliseksi


Arvonlis vero74 l.jpg
Arvonlisävero seuraavasti:

  • Veroprosentit

    • Yleinen veroprosentti 22 %

    • Elintarvikkeet 17 %

    • Majoituspalvelut yms. 8 %

    • Vientikauppa, tilatut lehdet 0 %


Arvonlis vero75 l.jpg
Arvonlisävero seuraavasti:

  • Tilitettävästä verosta saa vähentää myyntiin liittyviin arvonlisäverollisiin tavara- ja palveluostoihin liittyvän arvonlisäveron

  • Arvonlisävero tilitetään viimeistään kohdekuukautta seuraavan toisen kuukauden 15 päivänä.


Arvonlis vero76 l.jpg
Arvonlisävero seuraavasti:

  • Kirjanpidolle on säädetty arvonlisäveroasetuksessa ohjeet

  • Lisäksi kirjanpidolle on Kila antanut yleisohjeita


Arvonlis vero77 l.jpg
Arvonlisävero seuraavasti:

  • Pääsääntöisesti asunto- ja kiinteistöyhtiöt eivät ole arvonlisäverollisia

  • Mikäli hakeudutaan arvonlisäverolliseksi, tulee tiloissa harjoittaa arvonlisäverollista toimintaa.

  • Lisäksi kiinteistöön sovelletaan kiinteistöhallintapalvelujen oman käytön arvonlisäverotusta.


Oman k yt n arvonlis vero l.jpg
Oman käytön arvonlisävero seuraavasti:

  • Kiinteistöhallintapalvelut

    • Rakentamispalvelut

    • Kiinteistönhoito ja puhtaanapito

    • Talous ja hallintopalvelut

  • Koskee omalla työvoimalla teetetyjä töitä.

  • Pakolliset palkkakustannukset sosiaalikuluineen ylittää 30.500 euroa.

  • Palkkakustannuksiin lasketaan

    • TEL, LEL, Tael

    • Työttömyysvakuutus maksut

    • Tapaturmavakuutusmaksut

    • Ryhmähenkivakuutusmaksut

    • Pakolliset työterveydenhoidon maksut


Hakeutuminen arvonlis verolliseksi l.jpg
Hakeutuminen arvonlisäverolliseksi seuraavasti:

  • On aina tehtävä erikseen ei automaatio

  • Voidaan hakeutua koko kiinteistön osalta

  • Voidaan hakeutua myös pienimmissä yksiköissä, jopa yhden huoneen osalta

  • Hakeutuneiden tilojen osalta oltava jatkuvasti arvonlisäverollisessa käytössä tai käyttäjä on valtio tai kunta

  • Tarkemmin lain 30 §

  • Hakeuduttua on huomioitava vastikkeiden verollisuus ja erilliset jälkilaskelmat


Sivukirjanpidot l.jpg
Sivukirjanpidot seuraavasti:

  • Vastikekirjanpito

    • Hoitovastikkeeseen

    • Rahoitusvastikkeeseen

    • Pääomavastikkeeseen

    • Arvonlisäverovastikkeet

      • Pääomapuolelta vain, jos vastike kirjataan tuloslaskelmaan eli rahastointia ei suoriteta

    • Käyttökorvauksiin

    • Muihin maksuihin

  • Vuokrakirjanpito


Sivukirjanpidot81 l.jpg
Sivukirjanpidot seuraavasti:

  • Tapahtumat siirretään kuukausittain pääkirjanpitoon

  • Tuotteina saadaan helposti rästi/suorituslistat perintää ja päätöksentekoja varten

  • Pystytään helposti selvittämään huoneistoittain maksut.


Palkkakirjanpito l.jpg
Palkkakirjanpito seuraavasti:

  • Ennakkoperintälaki ja asetus sääntelee

  • Palkkakirjanpito on osa yrityksen kirjanpitoaineistoa

  • Palkkojen lisäksi kaikki ennakonpidätyksen alaiset suoritukset

  • Vähimmäisvaatimus

    • Palkkakortti

      • Pidetään kalenterivuosittain

    • Palkkalista

      • Vähintään 3 palkansaajaa

      • Laaditaan palkanmaksukerroittain

      • Erikseen palkoista ja erikseen muista ennakonpidätyksen alaisista maksuista


Palkkakirjanpito83 l.jpg
Palkkakirjanpito seuraavasti:

  • Palkkasuoritusten yhdistelmä

    • Laaditaan kirjanpitoa ja työnantajasuoritusten valvontaa varten

    • Palkkalistojen yhdistelmä


Palkkakirjanpito84 l.jpg
Palkkakirjanpito seuraavasti:

  • Palkkatili

  • Ennakonpidätysten velkatili

  • Sosiaaliturvamaksujen velkatili (voi olla myös edellisen yhdistelmä)

  • Sosiaaliturvamaksut (menotili)

  • Palkkakirjanpitoon kirjataan mm:

    • Talonmiehen palkka

    • Siivoojan palkka

    • Isännöitsijän palkka/palkkio

    • Tilintarkastuspalkkiot

    • Kokouspalkkiot


Ennakonpid tys l.jpg
Ennakonpidätys seuraavasti:

  • Jos palkansaaja ei esitä verokorttia peritään häneltä 60 % ennakonpidätystä.

  • Verottomat kustannukset (ei lasketa ennakonpidätystä)

    • Työn hoitamisen kannalta välittömästi syntyneet kustannukset

    • Työnantajan määräyksestä suoritettu työmatka(x

    • Kotimaan ja ulkomaan päivärahat(x

    • Ateriakorvaus(x

    • yöpymiskorvaus(x

    • X) verottaja vahvistaa vuosittain verovapaiden määrien arvon.


Ennakonpid tysrekisteri l.jpg
Ennakonpidätysrekisteri seuraavasti:

  • Mikäli ei ole merkitty rekisteriin peritään ennakonpidätys verokortin tai 60 % mukaan

  • Rekisteriin merkitään hakemuksesta

  • Rekisteröintitieto oltava palkansaajalla ja esitettävä maksajalle otetieto.

  • Yleensä voimassa 1.3.-28.2

  • Voidaan tarkistaa ytj.fi sivustolta


Palkanmaksun tilitys ja valvonta l.jpg
Palkanmaksun tilitys ja valvonta seuraavasti:

  • Vakinaisia palkoja maksavan on ilmoitettava itsensä työnantajarekisteriin.

  • Tilitys tapahtuu seuraavan kuukauden 10 päivänä (tai seuraava pankkipäivä)

  • Annettava valvontailmoitus ja vuosi-ilmoitus

  • Vuosi-ilmoitus seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä.


Valvontailmoitus arvonlis verolaki ja ennakkoperint laki l.jpg
Valvontailmoitus (Arvonlisäverolaki ja ennakkoperintälaki) seuraavasti:

  • Annetaan viimeistään ilmoituskuukauden 15. päivänä

  • Valvontailmoituksella ilmoitetaan:

    • arvonlisäveron tiedot ilmoituskuukautta toiseksi edeltävältä kuukaudelta

    • työnantajasuoritusten tiedot ilmoituskuukautta edeltävältä kuukaudelta

  • Lomakkeella tai Internetin välityksellä


Sotumaksut palkan sivukulut l.jpg
Sotumaksut / Palkan sivukulut seuraavasti:

  • Sotumaksu maksetaan aina ennakonpidätyksen alaisesta palkasta

  • Koostuu kansaneläke ja sairausvakuutusmaksuosuudesta

  • Porrastettu eri maksuluokkiin yrityksen palkkojen ja käyttöomaisuuden mukaan.

    • I 2,964 % ; II 5,164 % ; III 6,064 %


Slide90 l.jpg
30 § seuraavasti:

  • Kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta suoritetaan 27 §:stä poiketen veroa, jos luovuttaja hakeutuu tästä toiminnasta verovelvolliseksi. Verovelvollisuus koskee vain hakemuksessa mainittua kiinteistöä tai sen osaa. Verovelvollisuus edellyttää, että kiinteistöä käytetään jatkuvasti 10 luvussa tarkoitettuun vähennykseen oikeuttavaan toimintaan tai että kiinteistön käyttäjänä on valtio.

  • Edellä 1 momentissa tarkoitetun luovuttajan verovelvollisuuden edellytyksenä on, että myös luovutuksensaaja hakeutuu verovelvolliseksi, jos luovutuksensaaja luovuttaa kiinteistön käyttöoikeuden edelleen. (13.12.2001/1239)

  • Kiinteistöosakeyhtiö, jonka osakas käyttää omistamiensa osakkeiden perusteella hallitsemaansa osaa kiinteistöstä tai antaa sen vuokralle, voi hakeutua verovelvolliseksi vain, jos osakkaalla on oikeus vähentää vastikkeeseen sisältyvä vero täysimääräisesti tai jos osakkaana on valtio. (13.12.2001/1239)

  • Mitä edellä säädetään kiinteistöosakeyhtiöstä ja sen osakkaasta, sovelletaan myös muihin osakeyhtiöihin ja osuuskuntiin, joiden toiminnan tarkoituksena on hallita kiinteistöä, sekä niiden osakkaisiin ja jäseniin.


Rakentamispalvelujen v hennykset l.jpg
Rakentamispalvelujen vähennykset seuraavasti:

  • 103 § (29.12.1994/1486)

  • Verovelvollinen saa vähentää verollista liiketoimintaa varten ostamastaan kiinteistöstä tai rakentamispalvelusta sen veron, joka myyjän on kiinteistöllä suoritetuista rakentamispalveluista 31 tai 31 a §:n mukaan suoritettava, jos kiinteistöä ei ennen myyntiä ollut otettu myyjän käyttöön.

  • 104 §

  • Verovelvollinen saa vähentää verollista liiketoimintaa varten ostamastaan kiinteistöstä sen veron, joka myyjän on 33 §:n mukaan suoritettava kiinteistön myynnin johdosta.

  • 105 §

  • Edellä 103 ja 104 §:ssä tarkoitetun vähennysoikeuden edellytyksenä on myyjän ostajalle antama selvitys myyjän suoritettavan veron määrästä.

  • 106 §

  • Jos kiinteistönhaltija hakeutuu verovelvolliseksi 30 §:ssä tarkoitetulla tavalla, hän saa tehdä 102–104 §:ssä tarkoitetun vähennyksen ennen hakemuksen tekemistä verollista kiinteistönluovutusta varten ostamastaan palvelusta tai tavarasta taikka vähentää mainittua tarkoitusta varten itse suoritetusta rakentamispalvelusta suoritetun veron. Edellytyksenä on, että kiinteistönhaltija on hakeutunut verovelvolliseksi kuuden kuukauden kuluessa kiinteistön käyttöönotosta.

  • Edellä 1 momentissa tarkoitettu vähennysoikeus koskee vain kiinteistön uudisrakentamista ja perusparantamista.


Tilintarkastus l.jpg
Tilintarkastus seuraavasti:

  • Tilintarkastusta koskeva lainsäädäntö

    • Tilintarkastuslaki

    • Asunto-osakeyhtiölaki

    • Osakeyhtiölaki


Tilintarkastajan yleinen kelpoisuus l.jpg
Tilintarkastajan yleinen kelpoisuus seuraavasti:

  • Tilintarkastaja oltava luonnollinen henkilö tai tilintarkastusyhteisö

  • Tilintarkastajalla oltava yhtiön toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä laskentatoimen ja oikeudellisten asioiden sekä tilintarkastuksen tuntemus ja kokemus

  • Tilintarkastajana ei voi toimia

    • Vajaavaltainen

    • Konkurssissa oleva

    • Liiketoimintakiellossa oleva

  • Vähintään yhdellä oltava asuinpaikka Euroopan talousalueella.


Hyv ksytty tilintarkastaja l.jpg
Hyväksytty tilintarkastaja seuraavasti:

  • Tulee hallita itseään ja omaisuuttaan

  • Koulutusvaatimukset

    • HTM (Kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja)

      • Alempi korkeakoulututkinto

    • KHT (Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja)

      • Ylempi korkeakoulututkinto

  • Tutkinnon lisäksi tulee olla suoritukset KTM:n erikseen määräämistä aineista

  • Vähintään 3 vuoden kokemus

  • Tulee osoittaa ammattitaito ammattitutkinnolla (HTM, KHT)

  • KHT-yhteisö


Kuka voi toimia tilintarkastajana l.jpg
Kuka voi toimia tilintarkastajana seuraavasti:

  • Tilintarkastajana ei voi toimia

    • Hallituksen jäsen, isännöitsijä, kirjanpidosta vastaava henkilö, varojen hoidosta vastaava henkilö

    • Em. henkilöihin palvelusuhteessa tai muutoin alistussuhteessa oleva

    • Em. henkilöiden avio/avopuoliso, veli, sisar tai ylenevässä/alenevassa sukulaissuhteessa oleva.


Kuka voi toimia l.jpg
Kuka voi toimia… seuraavasti:

  • Oltava vähintään yksi HTM/KHT tilintarkastaja, mikäli seuraavista vähintään kaksi täyttyy

    • Taseen loppusumma yli 340.000 €

    • Liikevaihto tai sitä vastaava tuotto yli 680.000 €

    • Palveluksessa yli 10 henkilöä.

  • Asunto-osakeyhtiöissä mikäli rakennuksessa on yli 100 huoneistoa, oltava yksi hyväksytty tarkastaja

  • Vähimmistöllä (1/10 osa äänioikeuksista tai 1/3 osa kokouksen äänioikeuksista) oikeus vaatia hyväksyttyä tilintarkastajaa.


Tilintarkastajan valinta l.jpg
Tilintarkastajan valinta seuraavasti:

  • Asunto-osakeyhtiössä oltava vähintään yksi tilintarkastaja

  • Mikäli valittu luonnollinen henkilö tulee hänelle aina valita varamies.

  • Mikäli valittu yhteisö tulee yhteisön ilmoittaa kenellä päävastuu tarkastuksesta.

  • Yhtiökokous valitsee

  • Valitaan normaalisti toimikaudeksi

  • Mikäli valintaa ei ole tehty tulee lääninhallituksen määrätä tilintarkastaja

  • Samoin mikäli tilintarkastaja ei täytä lain edellyttämiä asioita.

  • Ilmoituksen lääninhallitukseen voi tehdä kuka tahansa

  • Hallitus on velvollinen tekemään ilmoituksen, jollei kelpoisuusehdot täyttävää tarkastajaa ole valittu


Tilintarkastajan teht v t l.jpg
Tilintarkastajan tehtävät seuraavasti:

  • Tilintarkastuksen kohteena ovat

    • Kirjanpito ; Tilinpäätös ; Hallinto

  • Tilintarkastuksen tavoitteena on

    • Lakia ja viranomaismääräyksiä on noudatettu

    • Yhtiöjärjestystä on noudatettu

    • Vuosikokouksen päätöksiä on noudatettu

    • Hallituksen päätöksiä on noudatettu

    • Osakkaiden yhdenvertaisuus toteutuu

  • Tilintarkastajalla on

    • Salassapitovelvollisuus

    • Oikeus käyttää apulaista

    • Tutkia asioita siinä laajuudessa kuin tarkastus vaatii

    • Oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa yhtiö/hallituksen kokouksessa, jossa käsitellään tilintarkastukseen liittyvää asiaa

    • On oltava läsnä kokouksissa , mikäli käsiteltävät asiat niin vaativat


Tilintarkastaja l.jpg
Tilintarkastaja seuraavasti:

  • Tilintarkastajan voi erottaa kesken kauden se, joka on tarkastajan valinnut. (yhtiökokous)

  • Osakkeenomistaja voi vaatia erityistilintarkastusta. Asiaa tulee kannattaa 1/10 osa kaikista äänistä tai 1/3 osa kokouksessa edustetuista äänistä.

  • Tilintarkastajan antamia dokumentteja

    • Todistus osakepääoman maksamisesta

    • Osakepääoman korotukseen liittyvä tilintarkastajan todistus


Tilintarkastajan raportointi l.jpg
Tilintarkastajan raportointi seuraavasti:

  • Tilintarkastuskertomus

    • Annettava kultakin tilikaudelta

    • Käsiteltävä kokouksessa, jossa käsitellään tilikauden tilinpäätös ja päätetään vastuuvapaudesta

    • Tulee sisältää lausunto

      • Onko tilinpäätös laadittu KPL:n ja tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännöten ja määräysten mukaisesti

      • Antaako tilinpäätös KPL:ssa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

      • Tilinpäätöksen vahvistamisesta

      • Tuloksen käsittelystä hallituksen esittämällä tavalla

      • Vastuuvapaudesta


Tilintarkastajan raportointia l.jpg
Tilintarkastajan raportointia… seuraavasti:

  • Tilintarkastusmerkintä

    • Tilinpäätökseen merkintä, jossa viittaan tilintarkastuskertomukseen sekä lausunta siitä onko tilinpäätös laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaan

  • Tilintarkastuspöytäkirja

    • Voidaan esittää hallitukselle tai isännöitsijälle sellaisista seikoista, joita ei esitetä tilintarkastuskertomuksessa.

    • Pöytäkirja on käsiteltävä ja säilytettävä luotettavalla tavalla

  • Tilintarkastusmuistio

    • Ei lakiin sidottu

    • Muistioon vähäisimmät huomautukset ja ohjeet

    • Vapaamuotoinen


Talouden suunnittelu l.jpg
Talouden suunnittelu seuraavasti:

  • Suunnittelu

  • Toteutus

  • Seuranta

    • Jatkuvaa toimintaa


Talouden suunnittelu103 l.jpg
Talouden suunnittelu seuraavasti:

  • Toiminta-ajatuksen selkiyttäminen

    • Miksi yhtiö on olemassa

  • Yhtiöjärjestys

    • Ei kerro totuutta

  • Toiminta-ajatus

    • Minkä asian toteuttamiseksi yhtiö on perustettu?

      • Yhtiön tarkoituksena on tarjota korkeatasoista asumispalvelua osakkaille.

      • Pyritään tarjoamaan asumispalvelut osakkaille mahdollisimman taloudellisesti.

      • Pyrkimys säilyttää mahdollisimman hyvin osakkaiden yhtiöön sijoittama pääoma

      • Jne.


Talouden suunnittelu104 l.jpg
Talouden suunnittelu seuraavasti:

  • Miksi pitää suunnitella

    • Pystytään toteuttamaan toiminta-ajatus

    • Toiminta-ajatuksen jatkuvuuden varmistaminen

    • Rahojen riittävyyden huolehtiminen

    • Rahavirtojen oikea-aikaisuus

    • Rahoituksen lähteiden selvittäminen

      • Sisäiset

      • Ulkopuoliset


Talouden suunnittelu105 l.jpg
Talouden suunnittelu seuraavasti:

  • Aikajänteet

    • Futurologinen suunnittelu (FS) - koko elinkaari

    • Pitkäntähtäimen suunnittelu (PTS) - 3/5 – 15/20 v.

    • Keskipitkäntähtäimen suunnittelu (KTS) - 1 – 3/5 v.

    • Lyhyentähtäimen suunnittelu (LTS) - 1 vuosi


Futurologinen suunnittelu l.jpg
Futurologinen suunnittelu seuraavasti:

  • Tarkastelujaksona koko elinkaari

  • Suunnittelu tulee aloittaa välittömästi esimerkiksi asuntojen käyttöönoton jälkeen

  • Aluksi tulee selvittää missä vaiheessa elinkaarta ollaan

  • Suunnitteluyksikkönä on vuosi ei eurot

  • Futurologisen suunnittelun pohjalta muodostuu PTS ja KTS ajanjaksot


Pitk nt ht imen suunnittelu l.jpg
Pitkäntähtäimen suunnittelu seuraavasti:

  • Suunnittelu tehdään euroissa

  • Suunnitteluväliksi voisi harkita esimerkiksi peruskorjausten välinen aika

  • Suunnitelmassa luodaan pohja ja alustetaan suunnittelujakson loppuun ajoittuvaa seuraavaa peruskorjausjaksoa.


Keskipitk nt ht imen suunnittelu l.jpg
Keskipitkäntähtäimen suunnittelu seuraavasti:

  • PTS suunnitelmat sisältävät useita KTS-suunnitelmia

  • KTS-suunnitelmassa määritellään valitulla jaksolla toteutettavat korjaus ja peruskorjaushankkeet.

  • Kuuluu oleellisena osana rahoituksen suunnittelu. Huomaa myös vakuudet.

  • Rahoitus on mahdollista toteuttaa esimerkiksi korjausrahastoon etukäteen kerättävillä varoilla tai ulkopuolisella lainoituksella tai näiden yhdistelmällä.

  • Avustukset tulee hakea ajoissa

  • Arvonlisäverolliseksi hakeutuminen tulee tehdä ajoissa.


Lyhyent ht imen suunnittelu l.jpg
Lyhyentähtäimen suunnittelu seuraavasti:

  • Hoitopuoleen keskittyvä suunnittelu

  • Pääasiassa yhdelle tilikaudelle keskittyvä kulujen ja menojen seuranta ja suunnittelu

  • Pääasiassa talousarvio / budjetti

    • Budjetti on määräraha valtuutus

    • Huomioitava KTS:n sisältyvät rahaerät


Budjetti talousarvio l.jpg
Budjetti talousarvio seuraavasti:

  • Arvioidaan tilikauden todelliset hoitomenot

  • Varmistetaan KTS:ssa olevat suunnitelmat

  • Varmistetaan yhtiökokousten päätökset

  • Käytä hyväksesi edellisen vuoden lukuja, mutta ole varovainen …

  • Varaudu mahdollisiin yllätyksiin

  • Selvitetään tilikauden todelliset lainojen kulut ja lyhennykset

  • Arvioidaan mahdollisimman oikein vuokratulot

  • Määritellään mahdollisimman todelliset käyttökorvaukset

  • Määritellään budjettikauden hoitovastikkeet ja rahoitusvastikkeet


Talouden suunnittelun karikot l.jpg
Talouden suunnittelun karikot seuraavasti:

  • Hallitus ei sitoudu suunnitteluun

  • Osakkaat eivät sitoudu suunnitteluun

  • Parhaiten saadaan sitoutumaan riittävän hyvällä informaatiolla ja muulla tiedotuksella.