Kohti turvallista, tehokasta ja verkottunutta julkisen toiminnan sähköistä hallintaa
This presentation is the property of its rightful owner.
Sponsored Links
1 / 18

Kohti turvallista, tehokasta ja verkottunutta julkisen toiminnan sähköistä hallintaa PowerPoint PPT Presentation


  • 73 Views
  • Uploaded on
  • Presentation posted in: General

Kohti turvallista, tehokasta ja verkottunutta julkisen toiminnan sähköistä hallintaa. Pääjohtaja Tuomas Pöysti/VTV 6.11.2008. VTV:n rooli. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) ollut  kriitikon roolissa.

Download Presentation

Kohti turvallista, tehokasta ja verkottunutta julkisen toiminnan sähköistä hallintaa

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Presentation Transcript


Kohti turvallista tehokasta ja verkottunutta julkisen toiminnan s hk ist hallintaa

Kohti turvallista, tehokasta ja verkottunutta julkisen toiminnan sähköistä hallintaa

Pääjohtaja Tuomas Pöysti/VTV 6.11.2008


Vtv n rooli

VTV:n rooli

  • Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) ollut  kriitikon roolissa.

  • Ylimpänä ulkoisena valtiontalouden tarkastajana ja arvioijana VTV:lle kuuluu strategisen informantin rooli suhteessa eduskuntaan ja hallitukseen

    • VTV voi ‘’sertifioida strategista IT –johtamista’’

    • VTV tukee johtamista tuomalla esiin riskejä (esim. muistio VIP –palvelukeskuksesta)

  • VTV laajassa kansainvälisessä yhteistyössä IT- tarkastuksessa ja arvioinnissa. Tuloksena kansainvälinen näkökulma onnistumisten edellytyksiin ja epäonnistumisten syihin


Vtv n n k kulma

VTV:n näkökulma

  • VTV pitää hyvänä että tietoyhteiskuntaohjelma ylipäänsä aloitettiin ja IT:n kehittäminen on noussut keskeiseen asemaan.

  • VTV kannustaa innovatiivisuuteen, virheitä saa tehdä mutta niistä on otettava opiksi

  • Lakia, mukaan lukien hankintalainsäädäntö, olisi noudatettava

  • IT on keskiössä ajateltaessa julkisen palvelutuotannon tuottavuuden parantamista ja 2000 –luvun aktiivisen ja valistuneen kansalaisuuden toteuttamista


L ht kohtia

Lähtökohtia

  • IT ollut hajautettua ja liitetty osaksi paperiaikakauden prosesseja. Informaatiopalveluissa hallinto näyttäytyy hyvin hajanaisesti kansalaisille

  • Sähköinen asiointi toteutuu varsin rajoitetusti kansalaisten eniten käyttämissä julkisissa palveluissa

  • Suomi on pudonnut muiden pohjoismaiden vauhdista

  • Kunnianhimon, realismin ja johtamisen tasoa kokonaisuuksina on nostettava sekä parannettava projektienhallintaa.

  • Ryhdyttävä konkreettisesti rakentamaan 4 sukupolven julkisen toiminnan sähköistä hallintaa


Nelj nnen sukupolven verkottunut s hk inen hallinta

Neljännen sukupolven verkottunut sähköinen hallinta

  • Julkisuuslain ja henkilötietolain taustalla olevien ideaalien toteuttaminen yhdistettynä valtion IT –strategian johtaviin periaatteisiin

  • Tuottavuus ja vaikuttavuus sekä joustava viranomaistoiminta

    • Komission julkisen talouden laatua koskeva kannanotto: sijoitettava taloudellista kasvua ja tuottavuutta luoviin toimiin

  • Julkisen toiminnan ja palvelutuotannon vaikuttavuus, integroidut ja asiakaslähtöiset ratkaisut

  • Pyritään luomaan luottamusta julkisen palvelun laatuun ja tuotannon tehokkuuteen


Nelj nnen sukupolven verkottunut s hk inen hallinta1

Neljännen sukupolven verkottunut sähköinen hallinta

  • Tietojohtaminen on keskiössä ja toimii viranomaisten välillä sekä suhteessa kansalaisiin

    • valtioneuvoston ja eduskunnan väliset tietovirrat

    • valtion- ja kuntahallinnon tietovirrat

  • Sisällönhallinta ja informaatio- ja toimintaprosessien määrittely rinnakkain tärkeä osa johtamista

  • Verkottunut hallinta, organisaatiot verkottuneet keskenään ja myös yksityisen sektorin kanssa


Nelj nnen sukupolven tunnuspiirteit

Neljännen sukupolven tunnuspiirteitä

  • Arkkitehtuurissa ja samalla viranomaisten toimivaltaperusteissa määrittyvät erikseen logiikalla front office, middle office – information office, back office

  • Valtion viranomaisten toimivalta irrotettu alueellisesta ajattelusta. Uudet monimutkaisemmat kuntatason palvelurakenteet helposti havaittavia verkon kautta

  • IT:n koko potentiaali hyödynnetään niin, että IT luo taloudellista ja hallinnollista kompetenssia. Rajapinnat ja niiden toimivuus tulee entistä tärkeämmäksi


Nelj nnen sukupolven piirteit

Neljännen sukupolven piirteitä

  • Yhtenäinen portaali julkisen sektorin tietoon ja palveluihin (front office)

    • EU:n palveludirektiivin edellyttämä yhden luukun periaate

    • Laajennettuna laajaksi käyttöliittymäksi ja monikanavaiseksi palveluksi Sisältää pääsyn myös kuntatietoon ja palveluihin

    • Yhtenäiset sovellukset käyttäjän kannalta tärkeimpään viranomaisasiointiin mukaan lukien terveystieto ja terveydenhuollon palvelut sekä KELA


Nelj nnen sukupolven middle office information office

Neljännen sukupolven Middle Office – Information office

  • järjestää yhteiskäyttöiset tietovarannot

  • järjestää toimivat tunnistusratkaisut siten, että yksityisen sektorin toimivia ratkaisuja hyödynnetään myös julkishallinnossa

  • tunnistusratkaisuissa otettava huomioon käyttäjäasiakkaiden ja käyttäjäviranomaisten tarpeet

  • tietosuojan vaatimukset viedään osaksi metatietoja


Taustaj rjestelm t back office

Taustajärjestelmät – Back office

  • Yhtenäisemmät suunnittelun ja seurannan tietovarastot sekä tilastoaineistojen käytettävyys

  • Sovellustenhallinta

  • Loppuarkistointi ja sähköisen asianhallinnan työarkistot ovat saumattomasti yhteentoimivia. Asiakirjalla yksi elinkaari


Miksi it projektit ep onnistuvat

Miksi IT –projektit epäonnistuvat

  • Tavoitteet liian epämääräiset tai niitä muutetaan projektien kestäessä

  • IT –ratkaisuja ei ole mietitty toiminnan kannalta eikä integroitu osaksi toiminnan kehittämistä

  • Liian vähäiset resurssit ja osaaminen toteutuksessa, liian sirpaloitu ja sektoroitu toimintatapa

  • Toimittajien kapseloitu liiketoimintamalli, toimittajan markkinat

  • Juridiikka ja IT pidetty erossa

    • lainsäädäntöä katsottava samalla

    • sopimukset tehtävä hyvin


Miksi it projektit ep onnistuvat1

Miksi IT –projektit epäonnistuvat

  • Projektinjohto ei ole riittävän tiukkaa ja ammattitaitoista

  • Useat kunnat ja valtion virastot liian pieniä hoitamaan laajoja IT –pohjaisia kehittämishankkeita


Mit nyt tarvitaan

Mitä nyt tarvitaan

  • Tarvitaan konsernimaista it-johtamista ja valtiovarainministeriölle selkeä ohjaustoimivalta lainsäädännössä.

    • Eduskunnan kannanotto EK 11/2008 vp. - TrVM 1/2008 vp.

  • Valtioneuvoston tietojohtaminen järjestettävä ja vastuutettava

  • Konkretiaa ja tuloksellisuutta valtion ja julkishallinnon IT –johtamiseen: ei loputonta selvitysten ja strategioiden tuottamista.


Mit nyt tarvitaan1

Mitä nyt tarvitaan

  • Yhtenäinen julkIT -konsepti ja yleisarkkitehtuuri sekä tämän toteuttamiselle perusta lainsäädännöllä

  • JulkIT –konseptin alla

    • kuntayhteistyön edistäminen ja tukiu

    • kunta-valtio –rajapinta ja tietovirtamääritykset

    • yhteinen julkishallinto -palveluportaali

    • projektitoimistopalvelut kunnille

    • ValtIIT –strateginen johto

    • ValtIT –keskitetyt operatiiviset palvelut ja ratkaisut

    • projektitoimisto valtion viranomaisille.

    • Viranomaisten tietojohtamisen ja sen it-tuen tukipalvelut.

    • terveys-IT


Mit nyt tarvitaan2

Mitä nyt tarvitaan

  • Tietoturvallisuuslaki

  • Juhtan standardien standardinomaisuutta vahvistettava

  • Vahtille selvä juridinen perusta.

  • Tietosuojavaltuutetun resurssien vahvistaminen apulaistietosuojavaltuutetulla

    • VTV 161/2008 ja Lakivaliokunnan lausunto LaVL 15/2008 vp.


Miten kysymys tulee t rke ksi

Miten –kysymys tulee tärkeäksi

  • Opitaan muista pohjoismaista

  • Työskennellään yhdessä selkeällä johtajuudella

  • Selkeät tavoitteet: tiedetään mitä halutaan ja osataan asettaa prioriteetit

  • Tehdään strategia ja sen perustaksi juridiset toimivaltuudet ja lainsäädännölliset muutokset

  • Määritellään strategian toteutus integroiduiksi hallinnon kehittämis- ja IT –hankkeiksi

  • => kokonaisvaltaista strategista johtamista


Miten onnistutaan

Miten onnistutaan

  • IT –järjestelmät ajatellaan hallintoprosessien näkökulmasta. Prosessit taas ajatellaan uudelleen IT:n antamien mahdollisuuksien kautta. Ei sähköistetä nykyistä hallintoa vaan rakennetaan kokonaan uutta verkottunutta viranomaista

  • Realistiset resurssit

  • Varmistetaan osaamisen siirtyminen hankkeista toiseen ja kehittämishankkeissa siten, että valtiolla / kunnalla on omaa osaamista

  • Ei pilkota arkkitehtuurin ja järjestelmien rakentamista liian pieniin ja hajautettuihin osiin: IT:tä ajatellaan julkishallinnon kokonaisuuden näkökulmasta


Miten onnistutaan1

Miten onnistutaan

  • Ammattitaitoinen henkilöstö ja projektinjohto – ministeriöiden työkulttuuri ei tällä hetkellä suosi IT –projektijohdossa tarvittavaa työkulttuuria

  • Arkkitehtuuri- ja vaatimustenmäärittelyt tehdään kunnolla ja järkevästi

  • Tehdään kunnolliset projektisuunnitelmat

  • Tehdään kunnolliset investointi- ja kannattavuuslaskelmat ja IT –hankejohtaminen yhdistetään investointien johtamiseen ja talousjohtamiseen

  • Vältetään riippuvuutta yhdestä toimittajasta

  • Asetetaan realistiset mutta tavoitteelliset aikataulut


  • Login