Kuntien rakenneuudistusten tila ja tulevaisuus

1. Kuntien rakenneuudistusten tila ja tulevaisuus Kaija Majoinen Kehitysjohtaja, HTT 23.3.2011

2. Rakennemuutokset ja kunnan perustehtävä Kunnan perustehtävänä on edistää kuntalaisten hyvinvointia, kestävää kehitystä ja paikallista elinvoimaa. Rakennemuutokset eivät ole itsetarkoitus, mutta toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset haastavat kuntia uudistamaan rakenteitaan ja toimintatapaansa. Majoinen 23.3.2011

3. Toimintaympäristöön liittyvät muutospaineet 2010- ja 2020-luvulla Globaalit ja kansalliset muutospaineet Arvojen muuttuminen Ympäristö- haasteiden korostuminen Seudulliset ja paikalliset muutospaineet Kansain- välistyminen Ikääntyminen Elinkeinoelämään liittyvät muutokset Palvelutarpeiden kasvaminen Kuntien erilaistumisen paineet Teknologian kehittyminen EU:n toimintapolitiikan muuttuminen Alueellinen erilaistuminen Elinvoima ja toimintakyky Lainsäädännön muutokset Kuntien henkilöstöpulan kärjistyminen Demokratia ja johtaminen Valtion kuntapolitiikan muuttuminen Hyvät käytännöt ja innovaatiot Kuntatalous Alueiden välinen kilpailu Tuottavuuden lisääminen Poliittisen Ilmapiirin muutokset Muuttoliike Kuntajohtamisen muuttuminen Kuntien talouden heikkeneminen Valtion talouden heikkeneminen Majoinen 23.3.2011

4. KUNTAMUUTOSTEN MONINAISUUS PARAS-UUDISTUKSESSA Palvelu-uudistukset Palvelut Paras- uudistuksen vaikutusketjut Paras- uudistuksen työvälineet Kuntaliitokset Kuntarakenne Yhteistoiminta-alueet Palvelurakenne Kehittämis- potentiaalin kokonaismäärä Kaupunkiseutusuunnitelmat Aluerakenne Majoinen 23.3.2011 4

5. Miten PARAS-hanke on vaikuttanut kuntarakenteeseen? kuntien lkm:n vähentyminen kuntaliitosten lkm -50 -40 -30 -20 -10 0 10 20 30 40 -80 -70 -60 0 50 kuntien lkm vuosi -5 2013* 2 2013 331 0 2012* 0 2012 336 -6 6 2011 2011 336 -6 2010 4 2010 342 2009 -67 32 2009 348 2008 -1 1 2008 415 -15 14 2007 2007 416 -1 1 2006 2006 431 2005 -12 10 2005 432 -2 1 2004 2004 444 2003 2 -2 2003 446 0 2002 0 2002 448 -4 3 2001 2001 448 1981 461 -50 -40 -30 -20 -10 0 10 20 30 40 -70 -60 0 50 -80 * Lisäykset mahdollisia. Vuoden 2012 osalta kuntien esitysten määräaikana on 31.3.2011 Majoinen 23.3.2011

6. Kuntajakoselvitykset ja kuntaliitokset vuosina 2005-2011 (selvitys merkitään sille vuodelle, jona se käynnistettiin) lkm lkm 40 40 37 32 30 30 25 20 20 16 14 10 9 9 10 10 6 5 4 4 4 3 3 2 ? ? 1 1 ? 0 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 vuosi v. 2010 käynnistyi 8 selvitystä, joista vasta 3 on ratkennut (28.2.2011) (Kariutumisten määrä suurempi!) Vuoden alussa toteu- tetut kuntaliitokset. Yht. 68 kpl. Selvitykset, joissa ratkaisuksi tuli kuntaliitos (toteutus aikai- sintaan seuraavan vuoden alussa). Yhteensä 65 kpl (56 %). Selvitykset, joissa ratkaisuksi tuli kunta- liitoksen kariutuminen. Yhteensä 52 kpl (44 %). Majoinen 23.3.2011

7. Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen järjestäminen Tilanne 2007 2009 - Antti Kuopila Majoinen 23.3.2011 4.11.2014 7 7 7 7

8. Uusi Kunta 2017 Rakentaa yhdessä kuntien ja sidosryhmien kanssa visio ja toimintamallit siitä, millainen on erilaisissa ympäristöissä elinvoimainen kunta, elävä itsehallinto ja suomalainen kunnallishallinnon järjestelmä.

9. Uusi Kunta 2017 –ohjelman kuntahallintoa koskevia tavoitteita ovat • Palvelut • Varmistaa erilaistuvien kuntien tarpeisiin soveltuvat kuntapalvelujärjestelmät ja turvata kuntalaisille riittävät palvelut. • Talous • Huolehtia rahoitusjärjestelmän uudistamisen edellytyksistä ja tukea kehitystyötä rahoituksen riittävyyden varmistamiseksi • Elinvoima ja ympäristö • Elinvoimaisuuden vahvistaminen, hyvä ympäristö ja toimiva yhdyskuntarakenne sekä elinvoimaisuutta tukeva kulttuuri-infra • Osallisuus ja yhteisöllisyys • Vahvistaa kuntalaisten osallisuuteen perustuvaa elävää kunnallista itsehallintoa kunnan asukkaiden hyvinvoinnin ja kunnan kestävän kehityksen edistämiseksi. • Johtaminen ja henkilöstö • Lisätä visiolähtöistä uudistustyötä, joka luo kunnille edellytyksiä kestävien strategisten muutosten oikea-aikaiseen ja taitavaan toteutukseen sekä kehittämispotentiaalin hyödyntämiseen. Osaavan henkilöstön saatavuuden turvaaminen.

10. Uusi Kunta 2017-kehitysprosessin välineitä Itsehallinnon käyttöteoria

11. Kohti 2020 –lukua: Suomen kuntahallinnon kehittämisen lähtökohdaksi vahva kuntalaisten itsehallinto – mikä on itsehallinnon sisältö tulevaisuudessa? • Kuntarakenne ja palvelurakenne • Selkeät, vahvat rakenteet • Kuntien erilaisuuden vaikutus? • Demokratia • Vahva edustuksellinen demokratia ja hyvät suorat vaikutusmahdollisuudet. Demokratian täytyy näkyä myös kunnan johtamisjärjestelmässä • Vahva oma talous • Verotusoikeus ja yleinen valtionosuus taloudellisen itsenäisyyden perustana – julkisen vallan yhteisvastuu perusoikeuksien toteuttamisesta (rahoitusperiaate) • Kunnan tehtävät • Yleinen toimiala – kunnan elinvoiman kehittäminen • Kuntalaisten hyvinvoinnin turvaaminen • Kuntien itsenäisyys suhteessa valtioon • Erillisyys valtionhallinnosta – tehtävät ja hallinnon perusteet lailla • Valtion ohjauksen ja valvonnan rajat • Tasausjärjestelmä tarpeellinen

12. Pärjätäänkö tulevaisuudessa yhdellä kuntamallilla? ” Komitean tulee rakentaa uuden kuntalain valmistelun pohjaksi selkeä strateginen näkemys, miten kunnallishallintoa ja sen eri tehtäväalueita kokonaisuutena kehitetään. Kuntien eriytymiskehitys on johtanut siihen, että kuntalain kehittämisessä on linjattava, kehitetäänkö kuntahallinnon rakenteita yhden mallin vai erilaisten mallien pohjalta.Esimerkiksi vakinaistetaanko Kainuun hallintokokeilu niin, että sen soveltaminen on mahdollista myös muualla kuin Kainuussa sekä miten edetään metropolialueella” (VM 10/2011: Selvitys kuntalain uudistustarpeista) Puolueiden erilaiset näkemykset Hallitusohjelma linjaa Komitea ehdottaa, eduskunta päättää Majoinen 23.3.2011

13. OECD:n NÄKEMYS SUOMEN KUNTARAKENTEIDEN TULEVAISUUDESTA Aluepohjainen kehittämismalli voisi olla käytössä harvemmin asutuilla alueilla Keski- ja Itä-Suomessa ja kuntaliitosmalli voisi olla käytössä tiheämmin asutuilla alueilla (poikkeuksena Helsingin alue). (OECD:n Suomen julkisen hallinnon maa-arvio 2010) Majoinen 23.3.2011

14. Ja lopuksi: Keskiössä lähidemokratia ja -palvelut Rakennemuutoksia tehtäessä on tärkeää varmistaa kuntalaisten mahdollisuudet vaikuttaa oman lähiyhteisönsä kehitykseen. Esimerkiksi päättäjäkyselyssä kuntien johtavat luottamushenkilöt ja viranhaltijat nostavat lähidemokratian keskeiseksi kehittämisasiaksi. Tarvitaan osallisuutta elämänkaaren eri vaiheissa. Tärkeää on myös varmistaa lähipalvelujen saatavuus ja saavutettavuus. Majoinen 23.3.2011