Kuntarakenneuudistuksen tilannekatsaus

1. Kuntarakenneuudistuksen tilannekatsaus Pohjois-Savon kuntajohtajakokous 27.9.2012 Neuvotteleva virkamies Anu HernesmaaVM kunta- ja aluehallinto-osasto

2. Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen • Tavoitteena vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne, joka turvaa laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti koko maassa • Hallitusohjelma asettaa vahvoille peruskunnille ja kuntarakenteen kehittämiselle seuraavat reunaehdot: • Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista • Vahva peruskunta on riittävän suuri vastatakseen itsenäisesti peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta • Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön • Vahva peruskunta voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen • Hallitusohjelman mukainen koko maan kattava selvitys kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta toteutettiin kunnallishallinnon rakennetyöryhmän toimesta ja valmistui 8.2.2012; aluekierros ja kuntien lausunnot keväällä 2012

3. Kuntarakennelain valmistelu Hallitus linjasi 5.6.2012 iltakoulussaan kunta- ja palvelurakenne-uudistuksen jatkoa ja hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä hyväksyi 27.6.2012 kuntarakenteen uudistamista ohjaavat kriteerit Kuntaliitosselvitystarvetta ohjaavat kriteerit koskevat väestöpohjaa, työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennetta sekä kuntataloutta -> kriteerien pohjalta valmistellaan luonnos hallituksen esitykseksi kuntarakennelaiksi VM asettanut kuntarakennelakia valmistelevan työryhmän ajalle 15.2.2012 – 30.9.2012 (VM, STM, OKM, YM, TEM, OM, Suomen Kuntaliitto) -> HE + kuntauudistuksen vaikutusarviointi Kuntarakennelain valmistelun ohjauksesta vastaa hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä ja poliittisesta valmistelusta valtiosihteereistä nimetty kuntauudistuksen ohjausryhmä. Uudistusta seuraa hallituspuolueiden eduskuntaryhmien jäsenistä nimetty seurantaryhmä.

4. Kuntarakenteen uudistamista ohjaavat kriteerit • Yleiset edellytykset • Selvitysalueiden tulee muodostaa alueellisesti eheä kokonaisuus tai muu toiminnallinen kokonaisuus • Perustuslain reunaehdot • kunnallinen itsehallinto, sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet sekä kielelliset oikeudet (kansalliskielet ja saamenkieli) ja saamelaisten kulttuuri-itsehallinto • Kolme pääkriteeriä: • Palvelu- ja väestöpohjakriteeri • Työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteeri • Talouskriteeri • Kunnalla on tarve selvittää kuntaliitosta, jos yksikin kolmesta pääkriteeristä osoittaa selvitystarvetta • Kunta ei kuitenkaan voi jättäytyä selvityksen ulkopuolelle, vaikkei yksikään pääkriteeri osoita selvitystarvetta, mikäli alueella ei muutoin ole saavutettavissa toiminnallista kokonaisuutta.

5. Palvelu- ja väestöpohjakriteerit • Sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta kunnan väestöpohjan on oltava vähintään noin 20 000 asukasta. • Väestöpohja luo mahdollisuudet omaan palvelutuotantoon, matalan kynnyksen palveluihin sekä lähipalveluihin. • Tämä vähimmäisväestöpohja ei kuitenkaan riitä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatioon. • Perusopetuksen laadukas ja yhdenvertainen järjestäminen edellyttää vähintään noin 50 lapsen ikäluokkaa. • Laajempi väestöpohja parantaa myös kunnan edellytyksiä järjestää ja kehittää mm. kulttuuri- , nuoriso- ja kirjastotoimen sekä rakennusvalvonnan, yhdyskuntatekniikan ja ympäristönsuojelun palveluita.

6. Työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- jayhdyskuntarakennekriteerit1/2 • Työpaikkaomavaraisuuskriteeri • Selvitystarve, jos työpaikkaomavaraisuusaste on alle 80 %. • Työssäkäyntikriteeri • Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän ja Kuopion seuduilla:jos kunnasta pendelöinti Tilastokeskuksen työssäkäyntialuejaon osoittamaan keskuskuntaan vähintään 35 %. • Muiden työssäkäyntialueiden osalta kunnasta pendelöinti Tilastokeskuksen työssäkäyntialuejaon osoittamaan keskuskuntaan vähintään 25 %. • Kriteeri osoittaa selvityssuunnan.

7. Työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteerit  2/2 • Yhdyskuntarakennekriteeri • Jos alueen yhdyskuntarakenne muodostuu useamman kunnan alueelle ulottuvasta keskustaajamasta - perustuu Suomen ympäristökeskuksen taajamaluokitteluun • Kriteeri osoittaa selvityssuunnan. • Yhdyskunta- ja pendelöintikriteerin soveltaminen Helsingin metropolialueella: • Metropolialueella selvitysalueiden tulee koostua kunnista, joilla on merkittävä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve yhteisen keskustaajaman ja sen kasvupaineiden vuoksi. Alueen on lisäksi oltava perusteltu alueen kokonaisnäkökulmasta ja muodostettava toiminnallinen kokonaisuus. • Metropolialueella sovelletaan myös palvelu- ja väestöpohjakriteeriä, työpaikkaomavaraisuuskriteeriä sekä talouskriteeriä.

8. Talouskriteeri • Talouskriteerin täyttäisivät kunnat, • joiden rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan talouden tunnusluvut alittavat kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63a §:n perusteella annetun valtio-neuvoston asetuksen raja-arvot kahtena vuonna peräkkäin (kriisikunnat); tai • joiden talous on kriisiytymässä ja tunnusluvut lähestyvät valtionosuuslain 63a §:n mukaisten raja-arvojen täyttymistä. Tässä tapauksessa kriteerissä otetaan huomioon 63a §:n perusteella annetun valtioneuvoston asetuksen raja-arvot kolmena vuonna peräkkäin. Kuntaliitostarvetta osoittaisi, jos kunnan taloudessa • alittuu neljä tunnuslukujen mukaista raja-arvoa valtionosuuslain 63a §:n kuudesta tunnuslukujen mukaisesta raja-arvosta tai • taseen kertynyttä alijäämää on vähintään -500 euroa asukasta kohti viimeisessä tilinpäätöksessä ja alijäämää toiseksi viimeisessä tilinpäätöksessä.

9. Pohjois-Savo Asukasluku < 20 000 Vieremä Pendelöintikriteeri Sonkajärvi Kiuruvesi Yhdyskuntarakennekriteeri Työpaikkaomavaraisuus Iisalmi Rautavaara Kriisikunta Kriisiytyvä kunta Lapinlahti Pielavesi Keitele Maaninka Juan- koski Siilin- järvi Kaavi Tervo Vesanto Kuopio 2013 Tuusniemi Rautalampi Suonenjoki Leppävirta Varkaus Joroinen

10. Kuntauudistuksen eteneminen • Rakennelakiehdotus kuluvana syksynä lausunnoille kuntiin • kunnille mahdollisuus lausua samassa yhteydessä myös sote-palvelurakenneselvityksestä • Hallituksen esitys eduskuntaan siten, että laki voimaan viimeistään 1.5.2013 • Yhdistymiset voimaan muutoksen suuruudesta riippuen 2015/2017, kuitenkin viimeistään 1.1.2017 • Hallitus arvio kuntauudistuksen etenemistä loppuvuodesta 2013 • Kunnille, jotka eivät täytä rakennelain kriteereitä tai eivät ole tehneet tarvittavia päätöksiä, varaudutaan asettamaan valtion erityisselvittäjät

11. Kuntien muutostuki • Kunnille, jotka tekevät määräajassa 1.4.2014 mennessä päätökset kuntarakenteesta, suunnataan • avustusta kuntien yhdistymisselvitysten kustannuksiin • yhdistymisavustuksia v. 2013 tasoisina • mikäli yhdistyminen vähentäisi kuntien valtionosuuksia, kunnille korvataan yhdistymisestä aiheutuvat valtionosuuksien menetykset vuosina 2014-2019 • Lisäksi muutoksen tukea palvelujärjestelmien ja – prosessien uudistamiseen • kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT-tukiohjelman valmisteluhanke käynnistynyt • muut muutoksen tukea koskevat hankkeet käynnistymässä syksyn aikana • Suurten kaupunkiseutujen eli Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Lahden ja Kuopion kaupunkiseutujen selvitystyön käynnistymistä, valmistelua ja seurantaa tukeva työryhmä asetettu (14.9.2012 - 31.5.2015) • tavoitteena edistää kuntien keskinäistä sekä kuntien ja valtion välistä vuoropuhelua kuntauudistuksen etenemiseksi suurilla kaupunkiseuduilla • tehtävänä laatia suunnitelma sekä kartoittaa ja kehittää eri menettelyjä ja välineitä, jotka edistävät selvitystyön käynnistymistä kaupunkiseuduilla • tehtävänä myös tehdä arvio kuntauudistuksen etenemisestä suurilla kaupunkiseuduilla syksyllä 2013 ja tehdä arvio ja ehdotukset toimeksiannon laajentamisesta muille kaupunkiseuduille.

12. Kuntauudistus on kokonaisuus • Kuntarakenneuudistuksen ohella kuntauudistus koostuu kuntalain kokonaisuudistuksesta, kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistamisesta, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ohjaavien lakien uudistamisesta, metropolialueen hallintoratkaisusta sekä kuntien tehtävien arvioinnista • Näiden kaikkien tulee tukea toisiaan ja varmistaa tulevaisuuden kannalta riittävän vahvat ja elinvoimaiset kunnat • Uudistus valmistellaan aikataulullisesti siten, että kokonaisuuden pääpiirteet ovat tiedossa rakennelain astuessa voimaan

13. Kuntalain kokonaisuudistuksen esivalmistelu • Virkamiestyöryhmän esiselvitys 2011 • kartoitti kuntalain uudistustarpeita • nykytilan ja erityisesti muutostrendien kuvaus • kehityksen arviointi kuntalain tai yleensä lainsäädännön kehittämisen näkökulmasta • pohjaa jatkovalmistelutyölle –osuus • Kunnan talous -työryhmän jatkolinjaukset 2012 • ”nopeat korjaustoimet” tehty jo lainmuutoksella

14. Kuntalain kokonaisuudistus Tehtävänä uudistaa kuntalaki siten, että siinä otetaan huomioon mm. uusista kunnallishallinnon rakenteista sekä kuntien muuttuvasta toimintaympäristöstä aiheutuvat muutostarpeet Tarkastellaan uusien kuntahallinnon rakenteiden ja muuttuvan toimintaympäristön näkökulmasta erityisesti kunnan talouden sisäistä ohjausta, kuntien johtamisjärjestelmiä, luottamus-henkilöiden asemaa, kuntalain ja erityislakien välisiä suhteita, kunnanosahallintoa sekä kuntien ja markkinoiden välistä suhdetta Kuntalain tulee edelleen olla kunnan hallintoa, päätöksentekomenettelyä ja taloutta koskeva yleislaki ja uudistuksella pyritään vähentämään erityislainsäädännön tarvetta Laki voimaan 1.1.2015

15. Kuntalakiuudistuksen organisointi • Työryhmien toimikausi 3.7.2012 – 15.4.2014 • Parlamentaarinen seurantaryhmä • Pj ministeri Virkkunen, vpj ylijohtaja Laajala • jäseninä eduskuntapuolueiden kansanedustajia, kuntien edustajia, Suomen Kuntaliiton edustus • pysyvät asiantuntijat (ministeriöt + Kuntaliitto) • Työvaliokunta -> vastaa lainvalmistelusta ja koordinoi valmistelujaostojen työtä • Valmistelujaostot • Toimielimet ja johtaminen • Demokratia • Talous • Kunnat ja markkinat

16. Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen • Hallitusohjelman kirjaukset • valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta: järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään, järjestelmän kannustavuutta parannetaan • valtionosuusperusteiden uudistamisessa tarkastellaan mm. perusteiden läpinäkyvyyttä, lukumäärää, päällekkäisyyksiä, korvaustarpeita, ajanmukaisuutta ja soveltuvuutta kuntarakenteen ja palvelutarpeiden muutoksessa • Aikataulu • käynnistynyt alkukesästä 2012; hallituksen esityksen käsittely eduskunnassa kevätistuntokaudella 2014 ja uusi lainsäädäntö voimaan 1.1.2015 • Organisointi • selvitysmies 3/2014 saakka • tukiryhmä sekä asiantuntija- ja laskentaryhmä, joissa edustus eri ministeriöistä ja Suomen Kuntaliitosta; lisäksi tukiryhmässä jäseniä erikokoisista kunnista • selvitysmies esittää alustavia ehdotuksia valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta väliraportissa joulukuussa 2012 ja tekee lopulliset esityksensä valtionosuusperusteiden uudistamistarpeista vuoden 2013 loppuun mennessä

17. Metropolialue • Kansallisen kilpailukyvyn ja kasvupotentiaalin kannalta kunta- ja palvelurakenneratkaisujen merkitys korostuu metropolialueella • alueella tarvitaan sekä kuntarakenteen muutoksia että jonkin tyyppistä metropolihallintoa • selvitetään erilaiset vaihtoehdot metropoliratkaisuksi alueen yhteisen suunnittelun ja ohjauksen tueksi erityisesti maankäytön-, asumisen- ja liikenteen kysymyksissä, sekä kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja segregaation ehkäisemiseksi

18. Metropolialueen esiselvitys • Työ käynnistetty esiselvityksellä -> selvitykseen asetettiin 3.7.2012 johtoryhmä ja 21.8.2012 nimettiin kuusi selvittäjää, joiden tehtävänä on • tehdä ehdotuksensa alueen tulevista kuntajakoselvitysalueista • tehdä ehdotuksensa vaihtoehtoisista malleista metropolihallinnoksi • lisäksi selvittäjien tulee arvioida ehdotusten vaikutuksia mm. kilpailukykyyn, viranomaisten toimintaan, yritysten toimintaedellytyksiin samoin kuin ehdotusten hallinnollisia, taloudellisia, ympäristö- ja yhteiskunnallisia vaikutuksia • Selvityksessä metropolialueen hallinnon rakenteiden kehittämistarpeita tarkastellaan mm. alueen tulevaisuuden sekä kansallisen että kansainvälisen kilpailukyvyn lähtökohdista • Selvityshenkilöiden tulee ottaa huomioon mm. hallituksen linjaukset kuntauudistuksesta sekä hallituksen linjaukset kuntauudistusta ohjaavista kriteereistä • Selvityshenkilöiden tulee jättää ehdotuksensa 31.1.2013 mennessä

19. Kuntien tehtävien arviointi -työryhmä • Toimikausi 24.11.2011 - 30.5.2014 • VM, STM, OKM, YM, MMM, TEM, SM, Kuntaliitto ja kuntasektorin edustajia sekä hallituspuolueiden edustus • Työryhmän tulee tehdä kokonaisarvio kuntien nykyisistä tehtävistä ja siitä, tulisiko kuntien tehtäviä vähentää ja muuttaa osana kuntauudistusta -> uudet elinvoimaiset kunnat mahdollistavat tehtävämuutoksia valtion ja kuntien välillä • Työ vaiheistettu: • Vuoden 2012 aikana laaditaan kartoitus kuntien nykyisistä tehtävistä ja niiden hoitoa koskevista velvoitteista ja tehdään ehdotukset kunnille mahdollisesti siirrettävien uusien tehtävien kustannus- ja vaikutusarvioinnin kehittämisestä • Työ painottuu vuosiin 2013 ja 2014: valtion ja kuntien tehtävien uudelleen arviointi suhteessa voimavaroihin, ministeriökohtaiset tavoitteet tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi, kuntauudistuksella luotujen uusien kuntien tehtävät, tarkentuu kuntauudistuksen edetessä, hyödynnetään kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämiskampanjan parhaita käytäntöjä

20. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys • Toimikausi 22.3. – 31.12.2012 • Tavoitteina uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne vastaamaan tulevia tarpeita ja uudistaa sote -järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskevaa lainsäädäntöä • Tehtävänä • Valmistella esitys sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeksi • Valmistella em. lakiin liittyviä osakokonaisuuksia kuten valvontaa koskeva sääntely, kehittämistä koskevat rakenteet, tutkimuksen ja koulutuksen valtionkorvauksia koskevat rakenteet, uuteen palvelurakenteeseen liittyvät potilas- ja asiakastietojen käsittelyyn sekä tietosuojaan liittyvät kysymykset • Väliraportti toukokuussa 2012 -> kesäkuussa linjaus jatkotyöstettävästä mallista • Loppuraportti v. 2012 loppuun mennessä • Työryhmälle asetettu valmisteleva asiantuntijatyöryhmä ja sihteeristö • Selvitystyön johtoryhmänä sosiaali- ja terveyspoliittinen ministerityöryhmä

21. Kuntauudistuksen lainvalmisteluaikataulu 2012 2015 2016 2013 2014 Rakennelaki- työryhmä HE edus- kun- nalle KUNTARAKENNELAKI VOIMAAN VIIM. 1.5.2013 Hallituk-sen arvio uudis-tuksenetenemi-sestä Lausunnot Alue- kierros ja kuulemi-nen Kuntien yhdistymiset voimaan 2015 – 2017, kuitenkin viimeistään 1.1.2017 Kuntajakoselvitykset ja uutta kuntarakennetta koskevat päätökset 1.4.2014 mennessä KUNTALAIN KOKONAISUUDISTUS HE + eduskuntakäsittely UUSI KUNTALAKI VOIMAAN 1.1.2015 VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTAMINEN HE + eduskuntakäsittely UUSI KUNTIEN VOS-LAINSÄÄDÄNTÖ VOIMAAN 1.1.2015 21

22. Kuntajako- eli yhdistymisselvitykset • Kuntien keskinäinen kuntajakoselvitys • pääsääntöinen selvitystapa • kunnat tekevät itse tai konsultin avustamana; VM tai VN eivät osallistu selvitysprosessiin • kunnat vastaavat selvityskustannuksista, mutta valtiovarainministeriö avustaa erilliskustannuksissa • Erityinen kuntajakoselvitys (kuntajakolain 4 luku) • vain poikkeustilanteissa: asian laajuuden tai vaikeuden johdosta taikka muusta perustellusta syystä • hallituksen linjaus: varaudutaan asettamaan kuntiin, jotka eivät täytä rakennelain kriteereitä tai eivät ole tehneet tarvittavia päätöksiä määräajassa • valtiovarainministeriö asettaa • valtio vastaa selvittäjän palkkauskustannuksista -> molemmissa selvitysmalleissa lopputuloksena esitys yhdistymis-sopimukseksi

24. KJL15 § Erityisen kuntajakoselvityksen määrääminen Ministeriön aloite • Ministeriö voi määrätä erityisen • kuntajakoselvityksen toimitettavaksi • asian laajuuden tai vaikeuden johdosta • muusta perustellusta syystä • Kuntia kuultuaan ministeriö asettaa • yhden tai useamman kuntajakoselvittäjän Kunnan/kuntien esitys 20 % kunnan äänioikeutetuista asukkaista

25. KJL16 § Erityisen kuntajakoselvityksen toimittaminen • Selvityksen vireille tulo • - kunnan esitys • ministeriön aloite • väh. 20 % asukkaista Kiinteistörekisterin- pitäjän lausunto, jos kyse kunnan jakamisesta • Ehdotus kunnille • - muutoksen tarve • - edellytykset (4 §) • - valtuuston päätökset • - yhdistymissopimus (8 §) • vaikutusmahdollisuudet (7 §) • - kuuluttaminen (30 pv) • huomautukset kh:lle • Ministeriö asettaa • laajuus, vaikeus tai • muu perusteltu syy Selvitys jos selvittäjä katsoo tarpeelliseksi KYLLÄ Kuntien esitys ministeriölle Kuntajaon muutos VN päättää Kuntien valtuustojen päätökset • Selvittäjän esitys • ministeriölle • kv lausunnot • mahdollinen esitys • kansanäänestyksestä Esityksen hylkääminen vain jos ilmeisesti vastoin 2 §:n tavoitteita tai 4 §:n edellytyksiä mahdollista, jos KYLLÄ kansan- äänestyksestä EI