ye 4 luonnonvarataloustieteen jatkokurssi 8op luento 6 kalastuksen taloustiede ii
Download
Skip this Video
Download Presentation
YE 4 Luonnonvarataloustieteen jatkokurssi 8op Luento 6: Kalastuksen taloustiede II

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 37

YE 4 Luonnonvarataloustieteen jatkokurssi 8op Luento 6: Kalastuksen taloustiede II - PowerPoint PPT Presentation


  • 131 Views
  • Uploaded on

YE 4 Luonnonvarataloustieteen jatkokurssi 8op Luento 6: Kalastuksen taloustiede II. Soile Kulmala 16.11.2009. Luentoteemat. I Johdanto II Schäfer-Gordon malli III Säätely IV Kansainväliset kalastussopimukset. Kirjallisuus.

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about ' YE 4 Luonnonvarataloustieteen jatkokurssi 8op Luento 6: Kalastuksen taloustiede II' - ashely-freeman


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
ye 4 luonnonvarataloustieteen jatkokurssi 8op luento 6 kalastuksen taloustiede ii

YE 4 Luonnonvarataloustieteenjatkokurssi 8opLuento 6: Kalastuksentaloustiede II

SoileKulmala

16.11.2009

luentoteemat
Luentoteemat
  • I Johdanto
  • II Schäfer-Gordon malli
  • III Säätely
  • IV Kansainväliset kalastussopimukset
kirjallisuus
Kirjallisuus
  • Grafton et al. Incentive-basedapproaches to sustainablefisheries. Can. J. Fish. Aquat. Sci. 2006
  • Branch et al. Fleetdynamics and fishermenbehavior: lessons for fisheriesmanagersCan. J. Fish. Aquat. Sci. 2006
  • Kahn Fisheries Chapter 11
  • Lindroos, M. Mertenkalakannathupenevat. MitäMissäMilloin 2008, 239-243.
  • Kilpailu vie kalatmeristä, Tiede 5/2005

http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=445&vl=2005

sch fer gordon malli
Schäfer-Gordon malli
  • Gordon (Journal of Political Economy 1954), Schäfer (1957), Scott (JPE 1955)
  • Vaihtoehdotjoitavertailemme:
  • Biologinenoptimimointi (MSY)
  • Taloudellinenoptimimointi
  • Vapaakalastusoikeus (open access)
biologia
Biologia
  • Logistinen kalakanna kasvufunktio F(x)
  • Kasvun oletetaan riippuvan vain kalakannan kalakannan biomassasta x
  • Biomassa tarkoittaa kalakannan painoa. Esim: Norjan kevätkutuinen silli suurimmillaan 10 miljoonaa tonnia.
  • Muita kasvuun vaikuttavat tekijät esim.
    • Ikäjakauma
    • Ravinto
    • Kilpailu
    • Elinympäristö
logistinen kasvufunktio
Logistinen kasvufunktio

(1)

  • R: kasvuparametri, kyky lisääntyä
  • x: kalakanta
  • K: ekosysteemin kantokyky, luonnon tasapaino
  • F(x): kalakannan kasvuvauhti
maksimikasvun tuottava kalakanta
Maksimikasvun tuottava kalakanta
  • Maksimikasvu löytyy kohdasta, jossa kasvufunktion derivaatta kannan suhteen on nolla:
maksimikasvu
Maksimikasvu
  • Maksimikasvu saadaan sitten sijoittamalla x=K/2 kasvufunktioon:
tuotanto
Tuotanto
  • Oletetaan että tuotantofunktio on lineaarinen kalastuspanoksen E ja kalakannan x suhteen:

(4)

  • E: kalastuspanos, esim. alusten lukumäärä, kalastustunnit tai päivät
  • q: pyydystettävyyskerroin, kalastusvälineen teknologia
  • h: saalismäärä biomassana
kest vyys sustainability
Kestävyys (sustainability)
  • Kestävyyden määritelmä: F(x) = h
  • Kestävyys tarkoittaa tässä siis sitä että pitkällä aikavälillä kalakannan taso pysyy muuttumattomana, kun tuotanto eli saalis = kasvu. Monesti puhutaan ns. steady state:sta.
  • Lasketaan seuraavaksi kestävä kalakanta hyödyntämällä tätä kestävyyden määritelmää:
kest v kalakanta
Kestäväkalakanta

Kestäväkalakannankokokalastuspanoksenfunktiona

Mitäsuurempikalastuspanos (E) sitäpienempikestäväkalakanta

kest v saalis
Kestävä saalis
  • Kestävä saalis saadaan puolestaan sijoittamalla kestävän kannan yhtälö:
  • tuotantoyhtälöön:

Kestäväsaaliskalastuspanoksenfunktiona

maximun sustainable yield msy
Maximun sustainable yield (MSY)
  • Sijoitetaan äsken laskettu kalastuspanoksen määrä kestävän saaliin yhtälöön
yhteenveto
Yhteenveto

Kun ei huomioida hinta ja kustannusparametreja

talous
Talous

Oletukset:

  • kalan hinta (per kg tai tonni) p on vakio (esim. maailmanmarkkinahinta johon kalastajat eivät voi vaikuttaa)
  • kalastuspanoksen yksikkökustannus c vakio (rajakustannus)
  • Seuraavaksi laskemme taloudellisesti optimaalisen kalastuspanoksen. Oletamme, että kalastusta hoitaa yksi kalastaja (ns. sole owner), esim. valtio joka omistaa kalakannan.
taloudellisesti optimaalinen kalastuspanos
Taloudellisesti optimaalinen kalastuspanos
  • Maksimoidaan kestäviä voittoja valitsemalla kalastuspanos E.

FOC:

taloudellisesti optimaalinen kalakanta
Taloudellisesti optimaalinen kalakanta
  • Sijoitetaan optimi E kestävän kalakannan yhtälöön
taloudellinen vs biologinen optimi
Taloudellinen vs. biologinen optimi

Vertailu MSY-kalastuspanokseen:

  • Ainoastaan silloin kun hinnat ja kustannukset ovat nollia (tai niitä ei huomioida) taloudellinen optimi on yhtä kuin MSY.
  • Muissa tapauksissa optimikalastuspanos on pienempi kuin MSY-kalastuspanos

 Taloudellisesti optimaalinen kalakanta > biologisesti optimaalinen kalakanta

komparatiivinen statiikka
Komparatiivinen statiikka
  • Optimaalinen E riippuu sekä biologisista että taloudellisista parametreista.

Komparatiivinen statiikka:

  • dE/dR > 0
  • dE/dK > 0
  • dE/dc < 0
  • dE/dp > 0
  • dE/dq ?
vapaa kalastusoikeus
Vapaa kalastusoikeus
  • Oletetaan että kalakantaa ei säädellä ja kaikilla on vapaa pääsy kalastamaan. Tällöin positiiviset voitot houkuttelevat alalle uusia kalastusaluksia.
  • Alalle tulee yrityksiä niin kauan kunnes voitot menevät nollaan. Tässä taloudellisessa tasapainossa kenenkään ei kannata tulla alalle eikä kenenkään poistua.
taloudellinen optimi vs open access
Taloudellinen optimi vs. open access
  • Vapaan kalastusoikeuden kalastuspanos on kaksinkertainen taloudelliseen verrattuna
  • Jos kalastuspanos määritellään kalastusaluksina, voimme päätellä että vapaa kalastusoikeus luo liikakapasiteettia.
  • Koska voitot ovat nollassa (pienempi kuin optimi), vapaa kalastusoikeus on aina taloudellisesti tehoton.

Taloudellinen liikakalastus

ad