1 / 69

Rikosoikeuden peruskysymyksiä

Rikosoikeuden peruskysymyksiä. Jussi Tapani OTT, VT, dosentti, rikosoikeuden professori ( mvs .). Keskeiset käsitteet. Rikos Laissa rangaistavaksi säädetty teko ( muodollinen määritelmä ) Rikos toiminta-, seuraus- ja tekijävääryytenä ( aineellinen määritelmä) Kriminologiset määritelmät

argus
Download Presentation

Rikosoikeuden peruskysymyksiä

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Rikosoikeuden peruskysymyksiä Jussi Tapani OTT, VT, dosentti, rikosoikeuden professori (mvs.)

  2. Keskeiset käsitteet • Rikos • Laissa rangaistavaksi säädetty teko (muodollinen määritelmä) • Rikos toiminta-, seuraus- ja tekijävääryytenä (aineellinen määritelmä) • Kriminologiset määritelmät • Rangaistus • Oikeudellinen seuraamus, jonka viranomainen määrää lain nojalla • Tuomitaan tekijälle seurauksena lain rikkomisesta • Sisältää moitteen • Kielteisen kokemuksen tai kärsimyksen aiheuttaminen

  3. Keskeiset käsitteet • Rikossäännös • Koostuu rikoksen nimestä, tunnusmerkistöstä ja rangaistussäännöksestä • RL 28 luvun 1 § (24.8.1990/769) Varkaus. Joka anastaa toisen hallusta irtainta omaisuutta, on tuomittava varkaudesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi.

  4. Keskeiset käsitteet • Rikosoikeuden yleiset opit  • Käsitteet, periaatteet, teoriat ja menetelmät • Rikosoikeuden yleisten oppien yleisyys: ne ovat yhteisiä kaikille rikostyypeille ja -lajeille • Vastuu-, seuraamus ja täytäntöönpano-oppi • Jaottelu: a) käsitteet ja periaatteet, b) rikoslakiin (RL) kirjatut normatiiviset ratkaisuperusteet, c) oikeudellisen toimijan tietovarastoon kerrostunut praktinen tieto ja d) ammatillisen itseymmärryksen olennainen ainesosa

  5. Keskeiset käsitteet • Rikosoikeuden yleisten oppien erityispiirteet • Rikoslain yleinen osa (RL 1–10 luvut) vs. rikosoikeuden yleiset opit • Lainsäätäjä: rikoslain säännösten kohteena ovat kansalaiset ja lakia soveltavat viranomaiset • Lainkäyttäjä (poliisi, syyttäjä, tuomari): rikosoikeudellinen vastuu edellyttää sekä rikosvastuun yleisten edellytysten että tunnusmerkistön täyttymistä • Oikeustieteilijä: Rikosoikeudellisten normien systematisointi ja tulkinta sekä uudet kysymyksenasettelut

  6. Kriminaalipolitiikka • Rangaistusjärjestelmän päämäärät • Rangaistus sovituksena • Rangaistus yhteiskuntapolitiikan välineenä • Kriminaalipolitiikan päämäärät • Rikollisuuden aiheuttamien kärsimysten ja muiden kustannusten minimoiminen • Kustannusten oikeudenmukainen jakaminen ottamalla huomioon perusoikeudet • Kustannusten määrittely : uhrin, tekijän ja yhteiskunnan kustannukset • Kriminaalipolitiikan päämääränä on perusoikeuksien takaaminen

  7. Rangaistusjärjestelmä • Pelotusvaikutus • Moraalin luominen ja vahvistaminen sekä tapojen kehittäminen • Yleisestävyys: lainsäätäminen eli rangaistusuhkien asettaminen • Rangaistuksen määrääminen • Rangaistuksella osoitetaan rangaistusuhka todeksi • Normien ylläpitäminen • Sosiaalisen konfliktin ratkaiseminen • Erityisestävyys: rangaistuksen täytäntöönpano • Keskeistä järjestelmän legitimiteetti

  8. Kriminaalipolitiikan tehokkuus • Normituntemus • Kiinnijäämisriski • Objektiivinen ja subjektiivinen kiinnijäämisriski • Kansalaisten suhtautuminen rangaistuksiin ja valvontaan • Koetun oikeudenmukaisuuden merkitys • Sanktion välittömyys • Sanktion ankaruus • HUOM! Rikoskohtaiset erot

  9. Kriminalisointiperiaatteet • Oikeushyvien suojelu • Perusoikeudet oikeushyvinä • Mitä perusoikeuksia kriminalisoinneilla suojataan? • Pääasiassa rajoittava funktio, mutta onko valtiolla velvollisuus rankaisemiseen? • Yleinen järjestys ja turvallisuus oikeushyvänä? • Hyöty-haitta-vertailun • Kustannusanalyysi • Ultima ratio‑periaate • Vain välttämättömät kriminalisoinnit sallittuja • Rangaistus ja muut vaikutusmekanismit

  10. Oikeuslähde- ja laintulkintaoppi • Laillisuusperiaate (PL 8 § ja RL 3 luvun 1 §) • Praeterlegem–kielto • Analogiakielto • Retroaktiivisuuskielto eli taannehtivan rikoslain kielto • Epätäsmällisyyskielto

  11. Oikeuslähdeoppi • Rikosoikeuden oikeuslähdeoppia voidaan luonnehtia ”avaa lakikirja” -oikeuslähdeopiksi • EY- ja EU-oikeuden sekä kansainvälisten sopimusten vaikutus sovelletaan normistoon • Mikä merkitys on erilaisilla rooleilla (poliisi, syyttäjä, tuomari ja avustaja) oikeuslähde- ja tulkintaopin hahmottamiseen?

  12. Laintulkintaoppi • Kieliopillinen tulkinta • Käsitteillä erilainen merkityssisältö eri tunnusmerkistöissä • Maksukyvyttömyys (KKO 2004:46 (ään.), KKO 2007:29 ja KKO 2008:11–13) • Syntyhistoria (historiallinen tulkinta) • Kontekstuaalisuus (systemaattinen tulkinta, esim. 2004:64 (ään.))

  13. Laintulkintaoppi • Lain tarkoitus (teleologinen tulkinta) • Sanamuodon uloin raja (KKO 2007:77) • TLL 78 §:n 1 momentin 1 kohta • Korkeimman oikeuden käytäntö (KKO 2002:11, KKO 2004:109 (ään.), KKO 2005:27 ja KKO 2007:81) • tulkinnan on oltava sopusoinnussa säännöksellä tavoiteltavan suojan tarkoituksen kanssa ja lopputuloksen on oltava myös tekijän näkökulmasta kohtuudella ennakoitavissa.

  14. Laintulkintaoppi • KKO 2007:81 • A:n hallussa oli ollut kolme taulua, joissa olevat Akseli Gallen-Kallelan, Elvi Maarnin ja Eero Nelimarkan signeeraukset eivät olleet näiden taiteilijoiden tekemiä. Korkeimmassa oikeudessa arvioitiin ainoastaan sitä, onko tällainen signeerauksella merkitty maalaus tai maalauksen signeeraus RL 33 luvun 6 §:ssä tarkoitettu todistuskappale. • Rikoslain 33 luvun 6 §:n 1 momentin mukaan todistuskappaleena pidetään asiakirjaa ja sen näköisjäljennöstä, merkkiä, leimaa, rekisterikilpeä, ääni- ja kuvatallennetta, piirturin, laskimen tai muun vastaavan teknisen laitteen tuottamaa tallennetta sekä automaattiseen tietojenkäsittelyyn soveltuvaa tallennetta, jos sitä käytetään tai voidaan käyttää oikeudellisesti merkityksellisenä todisteena oikeuksista, velvoitteista tai tosiasioista. Lain esitöiden mukaan todistuskappaletta koskeva luettelo on tarkoitettu tyhjentäväksi.

  15. Retroaktiivisuuskielto ja lievemmän lain periaate • KKO 2007:83: syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamista koskeva RL 8:4 • Teon yksiköimisen vaikutus • KKO 2007:38 (ks. myös KKO 2007:67) • Rikokseen sovelletaan kunkin osateon kohdalla sitä lakia, joka oli tekohetkellä voimassa • Vastaajalle syyksiluettiin rikos, joka käsittää parituksen ja törkeän parituksen (1.1.2001–1.12.2004).

  16. Rikoksen rakenne I Vastuun perustavat seikat • Teko ja laiminlyönnin rangaistavuus • Syy-yhteys • Vaarantaminen • Tahallisuus • Huolimattomuus

  17. Rikoksen rakenne II Vastuun poistavat seikat • Voimakeinojen käyttö • Jokamiehen kiinniotto-oikeus ja itseapu • Oikeuttamisperusteet • Hätävarjelu • Pakkotila

  18. Rikoksen rakenne II Vastuun poistavat seikat • Anteeksiantoperusteet • Esimiehen käsky • Kieltoerehdys • Hätävarjelun liioittelu • Pakkotilan ja voimakeinojen käytön rajojen ylittäminen • Syyntakeettomuus

  19. Seuraus ja syy-yhteys • Tekokäsite • Filosofinen ja sosiaalinen teon käsite • Laiminlyönnin ja teon erottaminen? • Ensin erotetaan aktiivinen tekeminen ja laiminlyönti, • tämän jälkeen selvitetään vastuuaseman henkilöllinen ulottuvuus ja • lopuksi arvioidaan sitä, minkälaiseksi vastuuasema muodostuu asiallisesti kulloisessakin konkreettisessa tapauksessa

  20. Laiminlyöntivastuu • Varsinainen laiminlyöntirikos: tunnusmerkistössä nimenomaan määrätään tietty laiminlyönti rangaistavaksi (pelastustoimen laiminlyönti) • Epävarsinainen laiminlyöntirikos: erityinen oikeudellinen velvollisuus estää seurauksen syntyminen • Velvollisuus voi perustua: • Virkaan, toimeen tai asemaan (opettaja, KKO 1977 II 11) • Tekijän ja uhrin väliseen suhteeseen (vanhempi-lapsi) • Tehtäväksi ottamiseen tai sopimukseen (täyshoitola, KKO 1979 II 99; kuhnehoito KKO 1994:101) • Tekijän vaaraa aiheuttaneeseen toimintaan (takaa-ajo veteen, KKO 1975 II 1) • Muuhun niihin rinnastettavaan syyhyn (jäälohkaretapaus, KKO 2007:62)

  21. Syy-yhteys • Luonnontieteellinen, psyykkinen ja oikeudellinen syy-yhteys • Ekvivalenssiteoria (conditio sine qua non) • Säännönmukaisten edellytysten teoria • INUS-malli • Syy-yhteys laiminlyöntirikoksissa: • Vastuu sulkeutuu pois, jos jää varteenotettava epäily siitä, että rikosoikeudellisesti relevantti seuraus olisi syntynyt, vaikka vaadittu, mutta todellisuudessa laiminlyöty teko olisi tehty • Uittotapaus (KKO 1984 II 224)

  22. Syy-yhteys • Kaksoiskausaalisuus: kaksi toisistaan riippumatonta tekijää vaikuttavat yhtäaikaisesti tapahtumainkulussa ja nämä syy-yhteystekijät olisivat myös yksinään saaneet seurauksen aikaan • Syrjäyttävä kausaalisuus: uusi tapahtuma poistaa ensimmäisen syyn selitysarvon

  23. Seurauksen ennalta-arvattavuus • Seurausta voidaan pitää yleisen elämänkokemuksen ja tekijän erityistietämyksen perusteella ennalta-arvattavana • KKO 1998:67: A oli kuljettanut henkilöautoa osittain jäisellä ja vilkkaasti liikennöidyllä tiellä. Hän oli ollut vahvassa humalatilassa ja ajanut ylinopeutta. A menetti kaarteessa auton hallinnan siten, että auto suistui sivuluisussa linja-autonpysäkin levennykselle, jossa olivat jalan B ja hänen kaksi lastaan. Auto törmäsi lapsiin, jotka saivat surmansa. B ei saanut liikenneonnettomuudessa ruumiinvammoja, mutta hänelle ja kotona olleelle toiselle vanhemmalle C:lle aiheutui tapahtumasta psyykkisen tilan häiriintyminen. • KKO 2007:62: jäälohkaretapaus

  24. Vaarantaminen • Tekorikokset: rattijuopumus, liikennerikkomus ja kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta • Abstraktinen vaarantaminen (”on omiaan –delikti): liikenneturvallisuuden vaarantaminen, törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen ja törkeä rattijuopumus • Ex ante ja ex post –tarkastelu eli mitä tiedetään tekohetkellä ja tuomitsemishetkellä tapahtumista • Konkreettinen vaarantaminen: vaaran aiheuttaminen, likennejuopumus moottorittomalla ajoneuvolla • ”läheltä piti” –tilanteet • Teosta olisi voinut konkreettisessa ilmenemismuodossa aiheutua vahinkoa jollekin todellisessa vaikutuspiirissä olevalle henkilölle

  25. Tahallisuus ja erehdys • Rangaistavuus edellyttää pääsääntöisesti tahallisuutta, ellei toisin säädetty (poikkeuksena säännökset, jota on annettu ennen 1.1.2004) • Seuraustahallisuus (RL 3 luvun 6 §) • Tarkoitustahallisuus • Varmuustahallisuus • Todennäköisyystahallisuus • Tietoisuus (olosuhdetahallisuus) • Luettava yhdessä tunnusmerkistöerehdyssäännöksen (RL 4:1) kanssa

  26. Seuraustahallisuus • Tarkoitustahallisuus vs. todennäköisyystahallisuus • Tarkoitustahallisuuden ydin: tunnusmerkistössä tarkoitettu seuraus on toiminnan välitön päämäärä ja tekijä ei saa pitää seurausta poissuljettuna • Miten näytetään toteen, kun vastaaja kiistää tarkoitustahallisuuden?  Siirrytäänkö tahallisuuden arvioinnissa liian helposti todennäköisyystahallisuuden alueelle? • Todennäköisyystahallisuuden ydin: tekijän on pidettävä veropetoksessa (RL 29:1) seuraavista vaihtoehdoista jälkimmäistä vaihtoehtoa todennäköisempänä: 1) vero määrätään ja 2) vero jätetään määräämättä

  27. Seuraustahallisuus • KKO 2006:26 (ään.) • Syyttäjä vaati A:lle rangaistusta veropetoksesta, koska A oli veron välttämistarkoituksessa jättänyt ilmoittamatta verovirastolle vuoden 1998 veroilmoituksessaan 519 061 markan suuruiset arvopapereiden luovutusvoitot ja siten menettelyllään yrittänyt aiheuttaa tuloveronsa määräämisen 105 566 markkaa liian alhaiseksi. • A ei ollut veroilmoituksen antamiselle säädettynä määräaikana antanut lainkaan veroilmoitusta vuoden 1998 tuloistaan. Saatuaan kehotuksen veroilmoituksen antamiseen hän oli 24.10.1999 allekirjoittanut veroilmoituksen, jonka mukaan hänellä ei ollut muita tuloja kuin ne, joista oli toimitettu ennakonpidätys.

  28. Vuotta 1998 koskeva veroilmoitus Kehotus antaa Veroilmoituksen alle- olisi pitänyt antaa: ei antanut veroilmoitus kirjoittaminen lainkaan Verottajalla tiedot arvopaperikaupoista (niin sanotut kontrollitiedot) Seuraustahallisuus • Tapahtumainkulku: KKO 2006:26 (ään.) 31.1.1999 24.10.1999

  29. Seuraustahallisuus • Perustelut • Korkeimman oikeuden enemmistö: A ei jättänyt ilmoittamatta luovutusvoittoja siinä tarkoituksessa, että hän välttäisi niistä aiheutuvan veron. Hän suhtautui välinpitämättömästi koko verotusta koskevaan ilmoitusvelvollisuuteen ja siten myös luovutusvoittojen ilmoittamiseen. Pitikö hän menettelynsä varsin todennäköisenä seurauksena sitä, että luovutusvoitot jäävät verottamatta? Ei mieltänyt varsin todennäköiseksi (verottajalla tiedot lähes kaikista kaupoista)

  30. Seuraustahallisuus • Tarkoitustahallisuus on erotettava niin sanotusta korotetusta tahallisuusvaatimuksesta • Ilmaistaan tunnusmerkistössä yleensä ”hankkiakseen” • Esimerkkinä petos • Ei normaalisti rajoita rangaistavuutta • Poikkeuksena veropetos: KKO 2007:29

  31. Seuraustahallisuus • Todennäköisyystahallisuus • Seurauksen mieltäminen varsin todennäköiseksi • Todennäköisempää, että seuraus syntyy kuin jää syntymättä • Seurauksen objektiivisen todennäköisyyden on oltava yli 50 % (venäläinen ruletti) • KKO 2004:120 (ään.)

  32. Olosuhdetahallisuus • Tietoisuus tunnusmerkistön täyttävistä muista tosiseikoista (ns. olosuhdetahallisuus: LaVM, KKO ja oikeuskirjallisuus) • Väärä tieto veron määrään vaikuttavasta seikasta • Veron määrään vaikuttavan seikan salaaminen • Veron määrään vaikuttavan velvollisuuden laiminlyönti • Lisäedellytyksenä veron välttämistarkoitus

  33. Olosuhdetahallisuus • Varsin todennäköiseksi mieltäminen (olosuhdetahallisuudessa) • KKO 2006:64: Törkeästä huumausainerikoksesta syytetyt vastaajat olivat toimeksiantajaltaan saamiensa ohjeiden mukaisesti kuljettaneet reppua, jossa oli suuri määrä amfetamiinia. He kiistivät tienneensä repussa olleen huumausaineen laatua ja siten sen vaarallisuutta.

  34. Olosuhdetahallisuus • Varsin todennäköiseksi mieltäminen (olosuhdetahallisuudessa) • KKO 2006:64: Törkeästä huumausainerikoksesta syytetyt vastaajat olivat toimeksiantajaltaan saamiensa ohjeiden mukaisesti kuljettaneet reppua, jossa oli suuri määrä amfetamiinia. He kiistivät tienneensä repussa olleen huumausaineen laatua ja siten sen vaarallisuutta.

  35. Olosuhdetahallisuus • KKO 2006:64 • Korkein oikeus: tekijän on oltava tietoinen kaikista rikoksen tunnusmerkistöön kuuluvista seikoista tai ainakin pitää niiden olemassa oloa varsin todennäköisenä • KKO 2001:13, KKO 2001:97 ja KKO 2001:117 • Tarkoituksellinen tietämättömyys (RL 4 luvun 1 §) • Tekijät pitivät varsin todennäköisenä, että hallussa pidetty huumausaine on ollut erittäin vaarallista ja huumausainetta on tavanmukaisina kerta-annoksina mitaten suuri määrä

  36. Olosuhdetahallisuus • KKO 2006:64 • Esittelijä: tahallisuusvaatimus täyttyy, jos kuriiri tietää tai pitää varteenotettavana mahdollisuutena, että lähetys sisältää erittäin vaarallista huumausainetta tai suuren määrän huumausainetta ja hänen käytöksensä osoittaa, että hän on hyväksynyt tämän mahdollisuuden. • Esittelijä: tietoisuus siitä, että huumausainelähetys sisältää joko a) amfetamiinia, b) kokaiinia, c) rauhoittavia lääkkeitä tai d) hasista, ei riittäisi varsin todennäköisenä mieltämisen tilanteessa ulottamaan tahallisuutta erittäin vaarallisena pidettyyn kokaiiniin tai amfetamiiniin. Mikään lähetyksen sisältöä koskeva vaihtoehto ei olisi toista todennäköisempi eikä yksikään vaihtoehto varsin todennäköinen.

  37. Olosuhdetahallisuus • Oma näkemys (sama kanta Koposella, Sahavirralla, Tolvasella ,Viljasella ja ilmeisesti Lahdella) • Tahallisuus täyttyy silloin, kun syytetty pitää tiettyä tunnusmerkistössä edellytettyä seikkaa varteenotettavana mahdollisuutena • Jos tekijä pysyttelee tarkoituksellisesti tietämättömänä, hän ottaa tietoisen riskin siitä, että esimerkiksi veropetoksessa annettavat tiedot voivat olla virheellisiä  virheellisyys varteenotettava mahdollisuus

  38. Tunnusmerkistön vaaraelementtejä koskeva tahallisuus • Abstraktiset vaarantamisrikokset • On omiaan -rakenne • Lahjusrikkomus: KKO 2006:37 (ään.) • Liikenneturvallisuuden vaarantaminen • On omiaan -edellytys on rangaistavuuden objektiivinen edellytys • Ei ole tunnusmerkistössä edellytetty seuraus eikä olosuhde

  39. Tunnusmerkistöerehdys • Selvillä olo tai erehtyminen (RL 4:1) • KKO 2005:126: erehtyminen kertausharjoituksen ajankohdasta • Muita erehdystilanteita • Syy-yhteyden muodostuminen: ei yleensä merkitystä • Harhaisku (aberratioictus): veitsenisku osuu A:n sijasta vieressä seisoneeseen B:hen • Kohde-erehdys (error in obiecto): henkilö surmaa erehdyksessä väärän uhrin

  40. Huolimattomuus • Huolellisuusvelvollisuuden rikkominen • Sallitun ja kielletyn toiminnan erottamineni (esim. tieliikenteessä) • Liikennesäännöt ja muut käyttäytymisnormit määrittävät huolellisen toiminnan • Luottamusperiaate rikosoikeudessa, erityisesti tieliikenteessä • Huolellisuusvelvollisuuden rikkomisen relevanssi • Riski vaaran suunnassa

  41. Huolimattomuus • Tekijän huolimattomuus • Tiedostettu riskinotto • Tiedostamaton riskinotto • Mahdollisuus (kyky ja tilaisuus) toimia toisin • Törkeä huolimattomuus

  42. Vastuun poistavat seikat • Viranomaisen voimankäyttöoikeus • Rikoslain 4 luvun 6 § säätelee voimakeinojen puolustettavuutta • Valtuutus voimakeinojen käyttöön tulee mm. poliisilaista ja pakkokeinolaista • Jokamiehen kiinniotto‑oikeus • Pakkokeinolain 1:1 • Verekseltään tai pakenemasta tavattu rikoksentekijä (vankeusuhkaiset tai tietyt muut lievät rikokset) • Tarpeelliset voimakeinot, joita voidaan pitää puolustettavina (rikoksen laatu, kiinniotettavan käyttäytyminen ja tilanne) • KKO 2007:87 (pippurisumute)

  43. Vastuun poistavat seikat • Itseapu • Pakkokeinolain 1:2a • Rikoksen kautta menetetyn omaisuuden takaisin ottaminen välittömästi rikoksen tapahduttua tai • muutoin menetetyn tai kadotetun omaisuuden takaisin ottaminen sitä oikeudettomasti hallussaan pitävältä, eikä saatavilla riittävää ja oikea-aikaista viranomaisapua • Tarpeelliset voimakeinot, joita voidaan pitää puolustettavina (oikeudenloukkauksen ilmeisyys sekä uhkaavan oikeudenmenetyksen suuruus ja todennäköisyys)

  44. Oikeuttamis- ja anteeksiantoperusteet • Hätävarjeluoikeus • Ei rajoitteita suojeltavissa oikeushyvissä • Oikeudeton hyökkäys (myös alle 15-vuotias, syyntakeeton) • Aikarajat: aloitettu tai välittömästi uhkaava hyökkäys • Puolustettavuuden arviointi: hyökkäyksen laatu, voimakkuus, puolustajan ja hyökkääjän henkilö, muut olosuhteet • Huoltoasematapaus (KKO 1988:49) • Ääritapauksessa ampuma-aseen käyttö (KKO 1997:182)

  45. Oikeuttamis- ja anteeksiantoperusteet • Hätävarjeluoikeus • Tieto hätävarjelutilanteesta: edellyttää periaatteessa olosuhdetahallisuudelta vaadittavaa tietoisuutta • Erehdys (putatiivihätävarjelu) • Oikeusjärjestys ei tunnusta tekijän kuvittelemaa oikeuttamisperustetta (ei vastuuvapautta, kieltoerehdys) • Erehtyy termin oikeudettomasti sisällöstä: ei päästä poliisia sisälle (PKL 5 luku) (ei vastuuvapautta, kieltoerehdys) • Perustellusti erehtyi tosiseikoista (vastuusta vapauttavaa seikkaa koskeva erehdys, RL 4:3  ei tahallisuusvastuuta)

  46. Oikeuttamis- ja anteeksiantoperusteet • Hätävarjelun liioittelu (anteeksiantoperuste) • Aikarajojen ylitys tai liiallinen voimankäyttö • KKO 2004:75 (ään.) • Poliisimiehet A, B ja C olivat poliisikoiran kanssa ajaneet takaa miestä, joka oli määrä toimittaa psykiatriseen hoitoon. Poliisimiesten tavoitettua miehen tämä oli kääntynyt ja tullut vesuri lyöntiasentoon kohotettuna kohti poliisikoiraa ja A:ta. B oli ampunut miestä kahdesti jalkaan. Koiran kaadettua miehen tämä oli tainnuttanut koiran ja ollut sen jälkeen kohottautumassa vesurin kanssa, jolloin A oli ampunut häntä kerran. Mies oli myöhemmin kuollut A:n ampumasta luodista saamiinsa vammoihin. B tuomittiin hätävarjelun liioitteluna tehdystä pahoinpitelystä ja A hätävarjelun liioitteluna tehdystä pahoinpitelystä ja kuolemantuottamuksesta.

  47. Oikeuttamis- ja anteeksiantoperusteet • Pakkotila • Etu etua vastassa • Välitön, pakottava vaara • Kokonaisuutena arvostellen puolustettava: otettava huomioon pelastettavan edun ja teolla aiheutetun vahingon ja haitan laatu ja suuruus, vaaran alkuperä ja muut olosuhteet • Intressivertailu • Pakkotila anteeksiantoperusteena • Ei rangaistusvastuuta, vaikka ei pakkotila, kun otetaan huomioon pelastettavan edun tärkeys, tilanteen yllätyksellisyys, pakottavuus ja muut seikat

  48. Anteeksiantoperusteet • Esimiehen käsky • Säädetään RL 45 luvun 26b §:ssä • Koskee sotilasorganisaatiota • Kieltoerehdys • Erehtyminen on ilmeisen anteeksiannettavaa • Erehtyminen on johtunut • Lain puutteellisesta tai virheellisestä julkistamisesta, • Lain sisällön erityisestä vaikeaselkoisuudesta, • Viranomaisen virheellisestä neuvosta tai • Muusta näihin rinnastettavasta seikasta

  49. Syyntakeisuus • Syyntakeisuus • Vastuuikäraja 15 vuotta • Mielentila: syyntakeinen (täysi ymmärrys), alentuneesti syyntakeinen (täyttä ymmärrystä vailla, jolloin rangaistusta voidaan alentaa) ja syyntakeeton (ymmärrystä vailla, jolloin ei rangaista) • Itseaiheutetut tajunnan häiriöt: päihtymys ei yleensä vaikuta rikosoikeudelliseen syyntakeisuusarvioon (ellei siihen ole erityisen painavia syitä) • Syyksiluettavuuden asteet • Tahallisuus ja tuottamus • Kuuluvat systemaattisesti vastuun perustaviin seikkoihin eli tunnusmerkistön mukaisuuteen

  50. Yritys • Rangaistava vain tahallisissa rikoksissa ja vain, jos laissa on nimenomaisesti ao. tunnusmerkistössä rangaistavaksi säädetty • Täytäntöönpanotoimen aloittaminen • Aikaperspektiivi • Varkaus (KKO 1975 II 70, KKO 1998:44 ja KKO 1995:197 [ään.]) • KKO 2002:112 (traktorilla liikkeesseen) • Vaara rikoksen täyttymisestä • Rikoksen täyttymisen on oltava tosiasiallisesti mahdollista ja käytännössä uskottava vaihtoehto

More Related