Download
1 / 19
190 likes | 407 Views
ÄI8. Kielenhuoltoa. Virke ja sen osat. Virkkeessä on niin monta lausetta kuin siinä on predikaatteja. 1. Mistä tunnistaa virkkeen? Iso alkukirjain, lopussa piste, kysymys- tai huutomerkki 2. Mistä tunnistaa lauseen? Lauseessa on predikaatti (verbi) 3. Mitä eroa on pää- ja sivulauseella?
E N D
ÄI8 Kielenhuoltoa
Virke ja sen osat Virkkeessä on niin monta lausetta kuin siinä on predikaatteja.1. Mistä tunnistaa virkkeen? Iso alkukirjain, lopussa piste, kysymys- tai huutomerkki2. Mistä tunnistaa lauseen? Lauseessa on predikaatti (verbi) 3. Mitä eroa on pää- ja sivulauseella? Päälause voi muodostaa yksinään virkkeen. Sivulause ei voi. 4. Mitkä ovat sivulausetyypit? Konjunktiolause (alkavat alistuskonjunktiolla) Relatiivilause (alkavat relatiivipronominilla) Epäsuora kysymyslause (alkavat kysymyssanalla: Mietin, tulisiko hän kotiin.)
Lauseiden rinnastuksesta • Lauseet erotetaan toisistaan pilkulla. Muista, että yleensä lauseiden välissä on rinnastuskonjunktio tai alistuskonjuntio. • Pilkulla erotetaan myös irralliset lisäykset. Olen lukenut viime aikoina paljon kirjoja, esimerkiksi Rikoksen ja rangaistuksen ja Kalevalan. • Lauseita rinnastettaessa lauseen osien on oltava samankaltaiset. Ei näin: Rakastan ja pidän sinusta. koska ”rakastan sinua” mutta ”pidän sinusta” • Kahta samantyyppistä sivulausetta ei ole hyvä kirjoittaa peräkkäin. Ei näin: Näin kissan, joka juoksi yli tien, joka oli kurainen. Eikä näin: Menin kauppaan, jotta ostaisin ruokaa, jotta voisin kokata.
Lauseenvastikkeet • Temporaalirakenne vastaa aikaa ilmaisevaa kun-rakennetta Luin kirjaa syödessäni . Luin kirjaa samalla kun söin. Luin kirjaa syötyäni. Luin kirjaa sen jälkeen kun olin syönyt. Ei näin: Syödessäni menin ulos. Vaan: Syötyäni menin ulos.
Temporaalirakenteen subjekti • Päälauseella ja lauseenvastikkeella sama subjekti: omistusliite • Ristiriitoja kohdatessaan ihmisen tulee pysähtyä hetkeksi miettimään parasta ratkaisua. • Päälauseella ja lauseenvastikkeella eri subjekti: subjekti ilmaistava erikseen genetiivillä - Syksyn tullessa illat pimenevät.
Modaalirakenne • Ilmaistaan tekemisen tapaa Lähdin matkaan juosten. Lähdin matkaan siten että juoksin. Ei näin: Hän kävi koulua Espoon yhteislyseon lukiossa päästen ylioppilaaksi ajallaan. Huom! Lauseenvastikkeita ei yleensä eroteta pilkulla päälauseesta.
Kongruenssi • Subjekti ja predikaatti ovat yleensä samassa luvussaPoikkeuksia kuitenkin on: 1. EksistentiaalilauseLaatikossa oli sakset. Pihalla kasvoi omenapuita. 2. Mikä merkitysero? Vankilan kolme vankia karkasi. Vankilan kolme vankia karkasivat. 3. Kun subjektina on monikollinen erisnimi, predikaatti on yksikössäHelsingin Sanomat kolahti postiluukusta. 4. Predikatiivilauseessa predikaatin luku voi määräytyä sekä subjektin että predikatiivin mukaan. Suuri ongelma on opiskelijoiden poissaolot. Suuri ongelma ovat opiskelijoiden poissaolot. 5. Puolet-sanan kanssa predikaatti on yksikössä. Puolet opiskelijoista palautti tehtävän ajoissa. 6. Kun teititellään, predikaattiverbin liittomuoto on yksikössä. Oletteko te jo ottanut teetä?
Passiivi • Passiivilauseessa ei ole subjektia, joka vaikuttaisi predikaatin lukuun. Kotitehtävät oli tehty jo edellisellä tunnilla. (Kotitehtävät on objekti, joka ei vaikuta predikaatin lukuun) Jos ”kotitehtävät” olisi subjekti, tehty muuttuisi predikatiiviksi: Kotitehtävät olivat tehdyt jo edellisellä tunnilla.
Vaaralliset passiivit • ”Tuplapassiivi” *ollaan tehty => on tehty * ei oltu tehty => ei ollut tehty • Passiivi on persoonamuoto, mikä tarkoittaa, että passiivin tekijäksi ajatellaan elollinen olento. Älä siis käytä partisiippimuotoja, kuten määrätty, sidottu, pakotettu, rajoitettu, varustettu, oikeutettu, jollet voi ajatella, että joku todella on määrännyt, sitonut, pakottanut jne. *Hänen mahdollisuutensa urallaan etenemiseen olivat rajoitetut. (miel. rajalliset)*Elokuvan ohjaajan täytyy olla mielikuvituksella varustettu. (miel. ihminen, jolla on mielikuvitusta.) *Sinun on oikeutettua epäillä, että hän on väärässä. (miel. Sinulla on oikeus epäillä, että hän on väärässä.) *Mies oli sidottu työhönsä. (miel. Mies oli sidoksissa työhönsä.)
Pronominit • Sanaa, lauseketta tai lausetta, johon pronomini viittaa, sanotaan korrelaatiksi. 1. Verbi, adjektiivi tai yhdyssanan alkuosa eivät voi olla korrelaatteja. * En ehtinyt vastata kysymykseen, kun se jo sanottiin. Vaan: En ehtinyt vastata kysymykseen, kun vastaus jo sanottiin. * Puussa oli linnunpesä, jossa se ruokki poikasiaan. 2. Jos edellisessä lauseessa on kaksi henkilöön viittaavaa sanaa, hän- ja he-pronomineilla tarkoitetaan kauempana olevia ja tämä- ja ne-pronomineilla lähempänä olevia sanoja. Opettajat esittivät opiskelijoille yllätysohjelmanumeron. He (opettajat) olivat siitä innoissaan. Opettajat esittivät opiskelijoille yllätysohjelmanumeron. Nämä (opiskelijat) olivat siitä innoissaan. 3. Mitä eroa? Hän menee katsomaan elokuvaa, joka vaikuttaa hauskalta. Hän menee katsomaan elokuvaa, mikä vaikuttaa hauskalta. 4. Relatiivipronominia ”mikä” käytetään, kun korrelaattina on superlatiivi tai asiaa ilmaiseva pronomini. Elokuva oli hauskin, minkä hän oli koskaan nähnyt. Se, mistä hän piti kuitenkin eniten, oli kiinnostava juoni. 5. Joku-pronomini viittaa ihmiseen, jokin-pronominia käytetään muissa tapauksissa.’ Joku rapisteli karkkipussia elokuvan aikana. Jokin rapisi elokuvan aikana.
Lähteet Mikkola, Anne-Maria et al. 2009. Äidinkieli ja kirjallisuus. Käsikirja. WSOY Panhelainen, Irmeli 2011. Kielenhuollon kivijalka. Tammi.
Kielestä, tyylistä ja merkityksestä • Asiatyyliin ei kuulu puhekieli • Mikä esimerkeissä on vialla?: Ongelmana on, että mennäkö kouluun junalla vai bussilla. Koe meni paljon paremmin kuin mitä uskalsin toivoa. Opiskelijat olivat suorittaneet kokeet ja eivät malttaneet odottaa, että pääsisivät jo lomalle. Pian sinun täytyy alkaa harjoittelemaan kirjoittamista toden teolla. Me syötiin hyvässä ravintolassa. • Varo fraaseja ja muoti-ilmauksia! Mitä fraaseja ja muoti-ilmauksia tiedät?
Kielikuvia ja kuvakieltä • Kielikuvien käyttöä kannattaa harkita tarkkaan, sillä kömpelö kielikuva on karkea tyylirikko. Opiskelu on kuin ruusuilla tanssimista. Nyt täytyy erottaa jyvät akanoista. • Jos käytät kielikuvia, pidä huolta, että ne • havainnollistavat oikein (ei näin: Tyttö ravasi jatkuvasti talleilla.) • ovat tuoreita (ei näin: Olin pirteä kuin peipponen.) • Keksi tuore kielikuva: Olin pirteä kuin _______________. Elämä/ rakkaus /ystävyys on ______________________.
Miten sanoisit paremmin? 1. Jokaisesta luokasta löytyy innokkaita opiskelijoita. 2. Hän omaa kauniit silmät. 3. Verovapaa 4. Asukasystävällinen 5. Lapsirikas 6. Idearikas 7. Ravinneköyhä 8. Kanssamatkustajat 9. Se on totta, että lukiossa täytyy opiskella. 10. Suurella todennäköisyydellä 11. Yksiö parvekkeella 12. Suhtaudun asiaan varauksella.
