1 / 16

Äidinkielen ja kirjallisuuden perusopetuksen opetussuunnitelmien käsityksiä kielestä

Äidinkielen ja kirjallisuuden perusopetuksen opetussuunnitelmien käsityksiä kielestä. Merja Kauppinen Kasvatustieteen päivät 2006 merja.kauppinen@norssi.jyu.fi. Taustalla ToLP-hanke ( www.jyu.fi/tolp ) ja tutkimus äidinkielestä oppiaineena.

angie
Download Presentation

Äidinkielen ja kirjallisuuden perusopetuksen opetussuunnitelmien käsityksiä kielestä

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Äidinkielen ja kirjallisuuden perusopetuksen opetussuunnitelmien käsityksiä kielestä Merja Kauppinen Kasvatustieteen päivät 2006 merja.kauppinen@norssi.jyu.fi

  2. Taustalla ToLP-hanke (www.jyu.fi/tolp) ja tutkimus äidinkielestä oppiaineena - Koulun virallisten tekstikäytänteiden selvittäminen: Millainen on popsien käsitys teksteistä ja tekstitaidoista? Miten teksteillä toimimisen taidot määritellään ja jaotellaan? Millaisia tekstejä mainitaan? Kenen tekstejä ne ovat? 1. Äidinkieli tieto-, taito-, taide- ja kulttuuriaineena 2. Kielikäsitykset Millaisena (äidin)kieli popseissa näyttäytyy? Mistä näkökulmista käsin popsit lähestyvät kieltä? 3. Tekstit ja niillä toimiminen

  3. Kielikäsitysten tutkimisesta • Opetussuunnitelmat ovat institutionaalisia tekstejä ja asiantuntijatekstejä. • Kieli- ja opetusdiskurssi äi:n opseissa samanaikaisesti läsnä. Popsien näkökulmia kieleen: 1. Kielitieteellinen: miten kieltä kuvataan (kieli ilmiönä, kielen merkitys) formalistinen – funktionaalinen 2. Kielitieto: missä kieli on, miten se syntyy (kielen olemus) kognitiivinen (mentaalinen) – sosiaalinen (yhteisöllinen) 3. Kielenoppiminen: miten kieli opitaan, mitä kielestä opitaan (käsitys kielitiedosta) tietämistä, muistamista, nimeämistä – käyttöä, toimintaa, tekemistä (Kielikasvatus: miten kieltä opetetaan)

  4. Popsien käsitykset kielestä - Osittain implisiittisiä, osittain julkilausuttuja Äidinkieli on ihmisen ajattelun väline ja hänen havaintojensa, tietojensa ja tunteittensa ilmaisin. (POPS70, 29) Äidinkieli on ajattelun, itseilmaisun, viestinnän, sosiaalisten suhteiden ja maailmankuvan muodostumisen sekä kulttuurin siirron ja kehittämisen väline.- - Kieli on maailman muuttamista käsitteiksi. (POPS94, 42) tulkinta koko popsia vasten - Tarkasteltavina kieltä koskevat metaforat, käsitteet, luokittelut - Erilaisia näkemyksiä paljon samassakin popsissa • painotukset, kerroksisuus  popseissa havaittavissa murroskohtia kielikäsitysten perusteella

  5. 1. Kieli rakenteina – kieli merkityksinä käytössä POPS70 • VI luokan kielentuntemus: Nominien taivutus, erityisesti ne sijat, joissa oppilaiden kielenkäyttö vaatii varmentamista; tempusten syventävää käsittelyä; modukset, lauseenjäsenten täydentävää käsittelyä, uutena adverbiaali. (POPS70, 41) • Luokilla VII – IX suoritetaan kieliopin kokoava systemaattisluonteinen tarkastelu: sääntöjä ja määritelmiä käsitellään perusteellisemmin (POPS70, 56).

  6. POPS04 • Funktionaalinen lähtökohta sekä kieli- että opetusdiskurssissa: kielenkäyttäjä kieliyhteisöissä, teksteillä toimimisen taidot; vuorovaikutustaidot, viestintätilanteiden merkitysneuvottelut, viestintäasenteet. • Vuosiluokat 3 – 5: hän oppii ymmärtämään kieliopillisen kuvauksen perusasioita (POPS04, 48) • sanojen merkitysten tarkastelua tekstiyhteydessä, sanojen ryhmittelyä merkityksen ja taivutuksen perusteella, taivutuksen tehtävä tekstilauseissa (POPS04, 49)

  7. osaa etsiä ja luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin - - hahmottaa yksinkertaisen tekstin lauseista subjektin ja predikaatin;ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan; hän osaa käyttää teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti (POPS04, 50) • Päättöarviointi: [Oppilas] osaa puhua kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on tietoa sanaluokista ja tärkeimmistä lauseenjäsenistä (POPS04, 55) • metakielen asema opetuksessa

  8. 2. Kieli variaationa • Variaatio pintavaihtelun luokittelua; taustalla tavoiteltava, pysyvä kielimuoto, johon variantteja peilataan (POPS70, POPS85) • Variaatio kielen luonnollinen olotila, kieliä kielessä. Kieli on muutosta ja vaihtelua  vaihtelun hahmottaminen ja kuvaaminen. (POPS94, POPS04) POPS04 Kieli on tilanteittaista, kulttuurista ja yhteisöllistä vaihtelua (monenlaiset kieli- ja kulttuuri-identiteetit).

  9. eri äidinkielet • eri kielimuodot esiin erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja kieliympäristöissä [oppilas] tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen muun muassa kielimuotoa valitessaan; hän pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieleksi (POPS04, 54) Hänellä on tietoa äidinkielen asemasta muiden kielten joukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä (POPS04, 55)

  10. 3. Kieli normeina • Kieli sääntöinä, kriittisen arvottamisen kohteena: oikea/väärä, hyvä/huono  ns. puristinen kieli-ihanne (Haakana & Mäntynen 2002) • POPS70:ssä normeina kieliopin rakenteiden mukaisuus, kirjoitettu kieli, standardi yleiskieli, ’kirjoitelman’ kriteerit termi kielelliset ongelmakategoriat (POPS70, 57) • Äidinkielen opetuksen tavoitteena: -- opastaa oppilas huomaamaan kielessä vallitsevia säännönmukaisuuksia, joiden perusteella hän voi ilmaista itseään kielellisesti oikein. (POPS70, 31)

  11. POPS04:ssä kielimuodon normittaminen esiintyy suhteessa käyttöön (tilanteeseen), tavoitteeseen ja tarkoitukseen. Kielenhuolto on osa ilmaisemisen ja tekstien tuottamisen taitoa. Kielen normitus ei kytkeydy kielen rakenteen kuvaukseen (vrt. POPS70). Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen (keskeiset sisällöt): - - yleispuhekielen ja kohteliaan, kuulijan huomioon ottavan ilmaisu- ja viestintätavan opettelua; kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittämistä ja oikeinkirjoituksen vakiinnuttamista (POPS04, 53) Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin: soveltaa teksteihinsä tietoa puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä. (POPS04, 55) • Julkisen kielenkäytön normien hallinta vahvistaa oppilaan kieli-identiteettiä ( kielellisen tietoisuuden syveneminen, emansipatorinen tavoite).

  12. Muita POPS04:ään sisältyviä käsityksiä kielestä 4. Kieli sosiaalisena - Idea kielestä sosiaalisena toimintana • Kieli yhteisön henkisen pääoman muotoajana (POPS94)  yhteisöjen jäsenyys ja tieto (POPS04, 44) 5. Kieli kognitiivisena • Kieli osana maailman hahmottamista ja todellisuuden jäsentämistä (POPS04) • Lukustrategiat (67)  oppimisen tehostaminen, prototyyppiset rakenteet ja jäsennystavat 6. Kieli ja identiteetti • Yksilö – yhteisö (kansallinen) – ’ihmisyys’ • Kieli- ja kulttuuri-identiteetti • ns. eettinen käänne kirjallisuudessa

  13. Kielitietoisuus (POPS04, 51) 7. Kieli itseilmaisuna - popseissa vuorovaikutus ja kirjoitelmat itseilmaisun välineitä • myös identiteettikysymys POPS04:ssä 8. Kieli yhteiskunnallisena ilmiönä • Kieli myös muovaa todellisuutta, ei vain heijastele sitä  kielen emansipatorinen merkitys: yksilölle, yhteiskunnalle (kielipolitiikka) • Viestinnän etiikka 9. Kieli esteettisenä ilmiönä: esteettiset elämykset, kirjallisuus – muut taiteenalat

  14. POPS70: Formalistis- normatiivinen näkökulma kieleen Opetettavana yksi yhtenäinen sääntöihin puettava kielimuoto. Kielen kuvaus eksakteina sääntöinä. Opetuksen tavoitteena saada oppilas tuntemaan ja noudattamaan sääntöjä. POPS85: Kieli ”käytössä” 1. kielen luonnehdinta popsin yleisessä osassa kielenkäyttötilanteista ja kielimuodoista lähtien eli funktionaalinen lähestymistapa kieleen 2. Opetusdiskurssissa (oppiaineksessa) variaation kuvaaminen luetelmina (kielen tehtävät ja kielenkäyttötilanteet) ja rakennepiirteittäin, Kielikäsitysten painotukset popseissa

  15.  kielioppikategorioiden hallinta, norminmukaisen kielenkäytön sisäistäminen oppiaineksen määrittelyssä rakennelähtöisyys eli formalistinen näkemys kielestä (”esineellinen” kielitieto) - taidot kognitiivisina: vastaanottavat ja tuottavat taidot (passiiviset ja aktiiviset)  toisistaan irrallisia, peräkkäin kehittyviä (viestinnän puheketjumalli)

  16. POPS94: Funktionaalinen käsitys kielestä (oppimiskäsitys) Kieli yksilön ulkoisen ja sisäisen tietoisuuden rakentajana: kielen havainnointi ja tutkiminen  kielikokemusten jäsentäminen ja merkityksellistäminen (kielitietoisuus) Kielen emansipatorinen ulottuvuus: tiedostumisesta toimintaan, identiteetti- ja kulttuurikysymykset POPS04: Funktionaalinen näkökulma, kielen rakenteet opetusdiskurssissa - Kieli tekemistä, merkitysten hakemista ja käyttöä - Kieli sosiaalisena toimintana Laaja tekstikäsitys Osallisuus: yhteisöt, kulttuurit, yhteiskunta  erilaiset identiteetit Metakielen avulla 1) erilaisten kielenkäyttötilanteiden jäsentäminen, 2) kieli rakenteellisena ilmiönä

More Related