Yhteiskunnalliset ja poliittiset aatteet

Yhteiskunnalliset ja poliittiset aatteet PowerPoint PPT Presentation


  • 108 Views
  • Uploaded on
  • Presentation posted in: General

1600-luvun Englanti. Jaakko I (hallitsi 1603-1625) kiistat parlamentin kanssa (verot) sek uskonnolliset ongelmat (puritaanien vaatimukset).Kaarle I (hallitsi 1625-1649)Hallitsi 11 vuotta ilman parlamenttia (1629-1640).Kutsui parlamentin koolle vuonna 1640 (pitk parlamentti). Sisllissota (164

Download Presentation

Yhteiskunnalliset ja poliittiset aatteet

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Presentation Transcript


1. Yhteiskunnalliset ja poliittiset aatteet 1600-luvun sopimusteoreetikot 27.3.2007 Jarmo Pulkkinen

2. 1600-luvun Englanti Jaakko I (hallitsi 1603-1625) kiistat parlamentin kanssa (verot) sekä uskonnolliset ongelmat (puritaanien vaatimukset). Kaarle I (hallitsi 1625-1649) Hallitsi 11 vuotta ilman parlamenttia (1629-1640). Kutsui parlamentin koolle vuonna 1640 (pitkä parlamentti). Sisällissota (1642-1649) päättyi parlamentin voittoon. Kaarle I mestattiin tammikuussa 1649.

3. Oliver Cromwell (1599-1658) hajotti parlamentin vuonna 1653 ja hallitsi lordiprotektorina kuolemaansa asti. Restauraatio (1660) palautti monarkian. Kaarle II (hallitsi 1660-1685) Jaakko II (hallitsi 1685-1688) Viimeinen katolinen kuningas Englannin valtaistuimella. Parlamentti kutsui Hollannista apuun Vilhelm III Oranialaisen (ns. mainio vallankumous, 1688).

4. Jumalallinen oikeus vs. sopimus Kuninkaan auktoriteetti perustuu jumalalliseen oikeuteen (“divine right” theory). Esim. Jaakko I ja Kaarle I. Sopimusteoria: hallitsijan auktoriteetti sopimukseen perustuvana. Ajatus löytyy Raamatusta ja antiikin filosofeilta. Yleistyi keskiajalla. Käytettiin tukena yhteiskunnalliselle vastarinnalle.

5. Thomas Hobbes (1588-1679) Apupapin poika Opiskeli Oxfordissa. Yksityisopettajaksi aateliseen Cavenishin perheeseen. Kiinnostui filosofiasta 1630-luvulla. Vietti sisällissodan ajan Pariisissa (1640-1651). The Elements of Law (1640) De Cive (1642) Leviathan (1651)

6. Leviathan (1651) Taustavaikuttajat: Englannin sisällissota, löytöretket sekä tieteellinen vallankumous. Galilein analyysin ja synteesin menetelmä. Ilmiö hajoitetaan osiin (analyysi), jonka jälkeen osat kootaan uudelleen (synteesi).

7. Hobbesin luonnontila Hobbes kuvaa luonnontilan käsitteen avulla ihmisten käyttäytymistä ilman yhteiskuntaa. Ihminen ei ole luontaisesti sosiaalinen, vaan itsekäs oman edun tavoittelija. Luonnontila ei ole koskaan vallinnut yksilötasolla, vaan pelkästään perheyhteisöjen tasolla. Hobbes antaa esimerkkeinä sekä Amerikan että Englannin sisällissodan.

8. ”Voidaan kuka ties ajatella, ettei koskaan ole ollut sellaista aikaa eikä sotatilaa kuin tämä, ja uskon, ettei sellaista koskaan olekaan ollut yleisesti kaikkialla maailmassa. Mutta on monia paikkoja, joissa nykyisinkin eletään niin. Sillä monissa paikoissa Amerikassa villeillä kansoilla ei ole lainkaan mitään hallitusta, paitsi pienten perheiden hallitus, jonka sopu riippuu luonnollisista himoista. Ja he elävät tänäkin päivänä sillä raa’alla tavalla, josta puhuin. Joka tapauksessa se elämäntapa, mihin ihmiset, jotka aikaisemmin ovat eläneet rauhallisen hallituksen alaisina, yleensä sisällissodassa rappeutuvat, osoittaa, millainen elämäntapa olisi ellei olisi mitään yhteistä valtaa pelättävänä”. (Leviathan, 124)

9. Luonnontila valtioiden välillä ”Mutta vaikka ei koskaan olisi ollut sellaista aikaa, jolloin eri ihmiset olivat sotatilassa toisiaan vastaan, niin kaikkina aikoina kuninkaat ja korkeimmat vallanpitäjät ovat riippumattomuutensa vuoksi jatkuvissa kiistoissa ja esiintyvät kuin gladiaattorit, jotka tähtäävät toisiaan aseillaan ja pitävät silmällä toisiaan; toisin sanoen heillä on linnoituksensa, varuskuntansa ja tykkinsä kuningaskuntiensa rajoilla ja aina vakoilijansa naapureita tarkkailemassa, mikä on sotaisa ele.” (Leviathan, 125) Hobbeslainen realismi vs. kantilainen idealismi kansainvälisessä politiikassa.

10. Ihmiset luonnontilassa “Kaikkien sota kaikkia vastaan”. Ei yhteisiä moraalikäsityksiä (ei ole olemassa luonnollista moraalia). Ei omaisuutta. Jokaisella on “oikeus” kaikkeen, myös toisten ruumiiseen ja omaisuuteen. Jokaisella luonnollinen oikeus henkensä puolustamiseen kaikin mahdollisin keinoin. On järkevää pitää kaikkia muita vihollisina. Ihmiset ovat fyysisiltä voimiltaan ja älyllisiltä kyvyiltään suurin piirtein samanveroisia. Aina löytyy ihmisiä, jotka yliarvioivat voimansa tai nauttivat muiden alistamisesta ja vahingoittamisesta. Ihmiset ovat kunnianhimoisia ja turhamaisia.

11. Elämä luonnontilassa ”Sellaisessa olotilassa ei ole sijaa yritteliäisyydelle, koska sen hedelmä on epävarma; ei siis myöskään maanviljelystä; ei merenkulkua eikä meritse tuotavien tavaroiden käyttöä; ei kunnollisia rakennuksia; ei kulkuneuvoja eikä laitteita voimaa vaativiin kuljetuksiin; ei tietoa Maan pinnasta; ei käsitystä ajasta; ei taiteita; ei oppia; ei yhteisöjä; ja mikä pahinta, vallitsee ainainen pelko ja väkivaltaisen kuoleman vaara; ja ihmisen elämä on yksinäinen, kurja, häijy, raaka ja lyhyt.”(Leviathan, 123-124)

12. Sopimus yhteiskunnan perustana Poliittinen auktoriteetti perustuu sopimukseen, eikä esim. jumalalliseen oikeutukseen. Aiemmin sopimuksen oli nähty tehtävän hallitsijan ja kansan välillä. Hobbesilla ihmiset tekevät sopimuksen keskenään, ja luovuttavat sitten suuren osan oikeuksistaan suvereenille. Suvereniteetin muotoja: monarkia, aristokratia ja demokratia. Monarkia on paras vaihtoehto.

13. Suvereenin oikeudet ja velvollisuudet Suvereenin valta on absoluuttinen ja rajoittamaton. Alamaisten on toteltava aina ja kaikissa tilanteissa. Poikkeuksena oikeus puolustaa omaa henkeän. Suvereenilla on velvollisuus pitää yllä järjestystä sekä suojelella alamaisten henkeä ja omaisuutta. Sopimuksen yksipuolinen purkaminen alamaisten taholta ei ole mahdollista. Sopimus purkautuu vain jos suvereeni ei enää kykene toteuttamaan sen velvoitteita.

14. Hobbesin kritiikkiä Samuel Putendorf (1632-1694) Kaikki ihmiset tunnistavat Jumalan asettaman moraalilain. luonnontilan turvattomuus johtuu syntiinlankeemuksessa turmeltuneen ihmiskunnan kyvyttömyydestä noudattaa Jumalan moraalilakia.

15. John Locke (1632-1704) Isä taisteli parlamentin joukoissa sisällissodassa. Opiskeli Oxfordin yliopistossa lääkäriksi. Lordi Ashleyn (myöh. Shaftesburyn jaarli) henkilääkäri ja sihteeri. Pakeni 1683 Hollantiin. Palasi Englantiin mainion vallankumouksen jälkeen. Empiirisen filosofian tärkeä edustaja (An essay concerning human understanding, 1690).

16. Two Treatises of Government (1690) Locke ilmoittaa esipuheessa päämääränään olevan mainion vallankumouksen puolustaminen. Jakaantuu kahteen osaan: I osa kritisoi Robert Filmerin yksinvaltiuden puolustusta: Kuningas on saanut valtansa suoraan Jumalalta. II osa kertoo miten oikeudenmukainen poliittinen yhteiskunta rakennetaan. Suomennettu nimellä Tutkielma hallitusvallasta.

17. Locken luonnontila Luonnontila ”on täydellisen vapauden tila, jossa [ihmiset] voivat määrätä teoistaan, käyttää omaisuuttaan ja henkilöään luonnollisen lain rajoissa niin kuin katsovat soveliaaksi, kysymättä lupaa keneltäkään ja riippumattomina kenenkään muun ihmisen tahdosta”. (Tutkielma hallitusvallasta, § 4) Locken “luonnollinen laki”: “kaikki ovat tasavertaisia ja itsenäisiä, kukaan ei saa vahingoittaa toisen elämää, terveyttä, vapautta eikä omaisuutta (§ 6) Lain toimeenpano kuuluu jokaiselle ihmiselle. Itse kukin saa “kostaa vain niin pitkälle kuin viileä järki ja omatunto arvioivat olevan suhteellista rikkomukseen nähden" (§ 8)

18. Omaisuuden käsite Omaisuuden instituutio on peräisin Jumalalta: “Jumala antoi maailman ihmisille yhteiseksi. […] Kaikki sen tuottamat hedelmät ja sen ruokkimat eläimet kuuluvat ihmiskunnalle yhteisesti.” (§ 26). Ihminen itse, hänen ruumiinsa ja sen tekemä työ, hänen käsiensä aikaansaannokset, ovat luonnostaan hänen yksityistä omaisuuttaan. “Villi intiaani ei tunne valtauksia vaan on yhä yhteismaan asukas, mutta hänet ravitsevan hedelmän tai riistan täytyy olla hänen, ja sellaisella tavalla hänen - osa häntä - ettei kellään muulla enää ole mitään oikeutta siihen.” (§ 26).

19. (1) Maa- ja muuta omaisuutta on jäätävä muille riittävästi. (2) Kukaan ei ota omaisuudekseen enempää kuin pystyy käyttämään. Pilaantuva (esim. ruoka) vs. pilaantumaton omaisuus (esim. kulta). Jälkimmäinen mahdollistaa suurten omaisuuksien keräämisen. Tärkein syy miksi yhteiskuntasopimus solmitaan on omaisuuden suojeleminen.

20. Yhteiskunnan synty Ihmiset luovuttavat suvereenille oikeuden valvoa lakien noudattamista ja rangaista rikollisia. “Yhteiskunnaksi liityttäessä tärkeimpänä tavoitteena on saada nauttia omaisuudesta rauhassa ja turvassa. Tärkein väline ja keino tähän ovat yhteiskuntaan säädettävät lait." (§ 134) Kaikki yhteiskunnan jäsenet, hallitsijat mukaan lukien, ovat lakien alaisia. Hallitsijalla ei ole oikeutta yksipuolisesti määrätä veroja. Jokaisen on maksettava osansa, mutta “maksun täytyy tapahtua hänen suostumuksellaan eli enemmistön suostumuksella, joko itse annettuna tai valittujen edustajien antamana”. (THV § 140)

21. Oikeutus kapinalle Sopimusta tehtäessä kansa ei luovuta poliittista valtaa hallitsijalle. Hallitsijan asema perustuu sopimuksen sijasta luottamukseen (trust). Kansalla on oikeus vaihtaa hallitsija jos se katsoo hallitsijan käyttäneen luottamusta väärin. Oikeutettu kapina: “Kansa sietää ilman niskoittelua ja mutinaa vallanpitäjien suuretkin virheet, monet väärät ja hankalat lait ja kaikenlaiset inhimillisestä heikkoudesta johtuvat lipsahdukset. Mutta jos pitkä väärinkäytösten, erehdyttämisen ja juonittelujen sarja johtaa samaan suuntaan ja tekee tavoitteet ilmeiseksi kansalle, he eivät voi olla tuntematta, millaisen vallan alla he ovat, ja näkemättä mihin heitä viedään”. (§ 225)

22. Locken merkitys ja vaikutus Poliittisen liberalismin ja liberaalin demokratian edelläkävijä. Puolusti ihmisoikeuksia, yksilönvapautta, ja uskonnollista suvaitsevaisuutta. Vaikutus näkyi mm. Ranskan vallankumouksessa ja Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksessa: “Pidämme näitä totuuksia itsestään selvinä, että ihmiset on luotu tasa-arvoisiksi, että Luoja on antanut heille tiettyjä luovuttamattomia oikeuksia, ja että niiden joukossa ovat elämä, vapaus ja onnen tavoittelu. Hallitukset, jotka saavat valtansa hallittujen suostumuksesta, on perustettu näiden oikeuksien suojelemiseksi; ja milloin jokin hallitusmuoto on näiden päämäärien vastainen, kansalla on oikeus muuttaa sitä tai lakkauttaa se.” (Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistus, 1776)

  • Login