Wikispaces vieraan kielen opetuksessa

1. Wikispaces vieraan kielen opetuksessa Saksan opettajiksi opiskelevien ideaalit, tavoitteet ja niiden toteutuminen ohjatussa harjoittelussa Katrina Vartiainen

2. Vieraan kielen opetuksen ideaalit valikoituivat harjoittelun alussa tekemäni kyselyn perusteella + mitä saattoi tarkastella kirjallisista lähteistä vuorovaikutus ja monipuoliset työtavat, kulttuurin opettaminen, tavoitekielen käyttö luokkakielenä sekä selkeä kieliopin opetus Tavoitteet: harjoittelun HOPSit syksyllä ja keväällä Ideaalien ja tavoitteiden toteutuminen: kirjalliset itsereflektiot ja ohjaajien kommentit sekä harjoittelun päätteeksi tekemäni haastattelut.

3. Parhaiten opetusharjoittelijat kokivat onnistuneensa vuorovaikutuksen luomisessa oppilaisiin ja opiskelijoihin sekä monipuolisten työtapojen käytössä. Vuorovaikutus välitettiin oppilaista ja opiskelijoista seurattiin ”haastavia” oppilaita myös oman harjoittelujakson jälkeen lähes kaikki kokivat olevansa myös kasvattajia  peruskoulun yläluokka ei tuntunut enää niin haastavalta työpaikalta kuin harjoittelun alussa

4. Työtavat kokeiltiin keskimäärin n. erilaista 9 työtapaa elaborointia todella vähän harjoittelijan luonne vaikutti: muutama teki jokainen tunti jotain erilaista, muutama koki vielä harjoittelun jälkeen, ettei tiedä kuin pari erilaista työtapaa eriyttäminen ja oppimaan oppimisen ohjaaminen koettiin hankalina tvt:n opetuskäyttö innosti vain muutamia.

5. Kulttuurin opettaminen Suurin osa harjoittelijoista oli tyytyväisiä siihen, miten he onnistuivat tuomaan kulttuuria opetukseensa Kulttuurin opetus perustui paljolti faktuaalisen tiedon välittämiseen (musiikkia, filmejä, arkipäivän ilmiöitä, satuja). Kahdensuuntainen näkökulma tuli esille muutaman kerran, kulttuuritaidoista eniten kohteliaisuus ja teitittely, ajattelun malleja ei ollut lainkaan (Larzénin (2005) luokittelun mukaan). Alakoulussa kulttuurin osuus oli pienin, lukiossa ja yläkoulussa sitä huomioitiin enemmän. Vain muutamalla harjoittelijalla kulttuurin mukaan tuominen opetukseen oli luonnollinen osa opetusta.

6. Tavoitekielen käyttö luokkakielenä ja kieliopin opetus koettiin haasteellisiksi. Tavoitekielen käyttöä rajoitti mm. halu välittömään vuorovaikutukseen tunne siitä, etteivät opiskelijat ymmärtäneet kielitaidon puute harjoittelijalla ei kokemusta saksaa puhuvasta saksanopettajasta Tavoitekielen käytössä ei ollut merkitystä sillä, kauanko opettajaksi opiskeleva oli itse opiskellut saksaa.

7. Kieliopin opetus saatettiin vaikeana vielä viimeisessä harjoittelujaksossa. Ohjaajat kiinnittivät huomiota mm. siihen, että harjoittelija ei lähtenyt liikkeelle tutusta keskittyi liikaa muotoihin merkityksen/käytön kustannuksella käytti liian vaikeita esimerkkilauseita selitti kaiken valmiiksi, käytti liikaa esittävää opetusta

8. Harjoittelijoiden itsereflektio vaihteli syvällisistä pohdinnoista niukkoihin merkintöihin. Suurimmassa osassa reflektioista harjoittelijat olivat miettineet saamassaan kirjallisessa palautteessa esille tulleita asioita. Itsereflektion laadulla oli merkitystä siinä, miten omat tavoitteet toteutuivat. Esim. harjoittelijat, jotka olivat myös kirjallisesti pohtineet saksan käyttöä luokkakielenä, olivat muita tyytyväisempiä siihen, miten he kokivat onnistuneensa siinä. Tänä lukuvuonna: vieraan kielen opetusharjoittelijat liittävät kevään hopsiinsa ainedidaktiikassa tekemänsä pohdinnat hyvästä vieraan kielen opetuksesta ja hyvästä vieraan kielen opettajasta. Näiden pohdintojen avulla he miettivät itselleen uudet tavoitteet kevään harjoittelujaksoille.

9. ”Wege entstehen dadurch, dass man sie geht.” Franz Kafka