1 / 15

Tunnustamisen patologiat

Tunnustamisen patologiat. Suomen Akatemian t utkimusprojekti Jussi Kotkavirta , Arto Laitinen , Heikki Ik äheimo, Sari Roman-Lagerspetz, Petteri Niemi, Ming-Chen Lo, Arvi Särkelä Jyv äskylä 11.9.2012. Teoreettinen tausta : sosiaalisuus. Homo sapiensin konstitutiivinen sosiaalisuus

alexis
Download Presentation

Tunnustamisen patologiat

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Tunnustamisenpatologiat SuomenAkatemiantutkimusprojekti JussiKotkavirta, ArtoLaitinen, HeikkiIkäheimo, Sari Roman-Lagerspetz, Petteri Niemi, Ming-Chen Lo, Arvi Särkelä Jyväskylä 11.9.2012

  2. Teoreettinentausta: sosiaalisuus • Homo sapiensinkonstitutiivinensosiaalisuus • elämänmuoto jossa sosiaaliset suhteet konstituoivat yksilöitä • Erotuksena muista eläimistä, ihminen on menettänyt suurimman osan vieteistään ja vaistoistaan (ero ei ole on-off, vaan enemmän-tai-vähemmän-kysymys) • viettiohjauksen sijasta olemista jäsentävät sosiaaliset rakenteet ja instituutiot, sekä niiden edellyttämät ja tukemat ja konstituoimat kognitiiviset, volitionaaliset ja emotionaaliset kyvyt ja rakenteet • tämä on jotakuinkin yleisesti hyväksyttyä

  3. Teoreettinentausta: tunnustuksen käsite • kuinka käsitteellistää ihmis-elämänmuodon konstitutiivinen sosiaalisuus täsmällisemmin? • yksi teoreettinen lähtökohta/perinne: fokusointi siihen mitä Fichteä ja Hegeliä seuraten on kutsuttu ‘tunnustukseksi’ (Anerkennung, recognition) • kyse intersubjektiivisista asenteista joiden ansiosta (a) yksilösubjektien perspektiivit välittyvät toistensa kautta (‘sosiaalistuvat’): persoonajotkakokeeitsensä ‘minänä’ muidenminienrinnalla, jakaikkipsyykkisetrakenteetjotkaperustuvat tähän • ...ja jotka (b) ovat samalla elämänmuodolle tyypillisten sosiaalisten suhteiden (‘me’) ja institutionaalisten rakenteiden välttämätön ja keskeinen elementti

  4. Fichte: kunnioitus-tunnustus(deontologinenulottuvuus) • ihmisetkehittyvät ‘vapaiksi järkiolennoiksi’ eli ‘persooniksi’ ‘tunnustamalla’ toisensa • tunnustaminen (Anerkennung) =‘vapaanjärkiolennon’ eli ‘persoonan’ statuksen attribuoiminen toiselle olennolle • oikeuksien kantaja • jaettujen normien auktoriteetti • tunnustamallatoisenoikeuksienkantajaksijaauktoriteetinomaajaksisubjektisitooitsensä jaetuin normein • subjekti ‘sosiaalistuu’, ‘hajakeskittyy’, solipsismimurtuu • näin syntyy ja uusintuu sosiaalisin normein jäsentynyt minä/persoona, vapaa olento vapaiden olentojen tunnustus-yhteisössä • kutsutaanFichteläistä tunnustusta ‘kunnioitukseksi’

  5. Hegel: rakkaus-tunnustus(aksiologinenulottuvuus) • Hegelininnovaatio (1): myös ‘rakkaus’ on tunnustuksenmuoto • Monimutkainen käsite Hegelillä, mutta projektin kannalta oleellinen ydin: rakkaustunnustuksena on toisenhyvinvoinnista välittämistä ‘intrinsisesti’ tai ei-instrumentaalisesta • kutenFichteläinen kunnioitus-tunnustus, myös rakkaus-tunnustusoleellistasubjektinkehittymisessä persoonaksi ja persoonuuden uusintamisessa • itserakkaus on välittömän eläimellisen halun (vrt. H. Frankfurtin ’wanton’) ylittävä motivaatiorakenne • toisten rakastaminen sosiaalistaa tai ‘hajakeskittää’ tämän rakenteen, tekee siitä ei-solipsistisen: minä/persoona joka ei koe olevansa maailman aksiologinen keskipiste, vaan yksi monista joiden elämällä on väliä • Hegelin innovaatio (2): pyrkimys yksipuoliseen tunnustukseen, konfliktuaalisuus

  6. Nykykeskustelut: arvostus-tunnustus(kontributiivinenulottuvuus) • Axel Honneth: kohteena (a) kyvyt tai aikaansaannoksetjotkakontribuoivatarvostajanpäämääriin tai hyvinvontiin • yleisemmin: kohteena (b) jollakintavoinarvokkaaterityispiirteet • arguably myös tärkeää kypsälle persoonuudelle: arvostaja (a) myöntää tarvitsevansa toisia, (b) hyväksyy että toiset voivat olla jossakin suhteessa parempia kuin itse • jälleen: näkökulman sosiaalistuminen, hajakeskittyminen, solipsismin murtuminen • olen yksi monien joukossa jolla voi olla jotakin arvostusta ansaitsevaa

  7. Yhteistä kaikille kolmelle • Konstituoivateritavoin minää/persoonuutta • konstituoivateritavoinsosiaalisuutta, sosiaalisenmaailmanperusrakenteita • moraalinen/eettinenasia: konstituoivatmoraalisesti tai eettisestiperustavaa ‘me’iyyttä, yksilöiden kokemusta itsestään ja toisistaan ‘meinä’ tavalla jolla on moraalista motivoivuutta ja sitovuutta

  8. Laajalti hyväksyttyjä oletuksia tunnustuskeskusteluissa • 1. tunnustus elintärkeää, ihmiset tarvitsevat ja haluavat sitä, vaativat sitä ja kamppailevat siitä (Taylor, Honneth jne) • 2. on olemassajonkinlainenpyrkimyslisääntyvään tunnustukseen (Hegel, Kojeve, Honneth jne) • Liian optimistista? • empiirisesti: oletetaan ettätunnustus on jotakinhyvää, muttahaluavatkoihmisetsitäainajahaluavatko he ainaantaasitätoisille? • käsitteellisesti: onkotunnustus vain hyviä asioita, vai (myös) jotakin ikävämpää (Althusser, Butler, tunnustus ideologiana ja manipulaationa)?

  9. Projektin tutkimushypoteesit • 1. Taustahypoteesi: tunnustus on tärkeää (ainakin) suunnilleen siten kuin on edellä esitetty, elintärkeää inhimilliselle elämänmuodolle • 2. Yleinen työhypoteesi: on myös yleisinhimillisiä taipumuksia tunnustuksen epäämiseen toisilta, sekä toisilta saatavan tunnustuksen torjumiseen • 3. Lisähypoteesi: erilaisetempiirisetmuuttujat vaikuttavat siihen missä määrin ko. taipumukset epäämiseen tai torjumiseen realisoituvat yksilöiden ja kollektiivien tasolla

  10. 2. Yleinen työhypoteesi • yleisinhimillisiä taipumuksia tunnustuksen (I) epäämiseen ja (II) torjumiseen – miksi? • siksi että toisten tunnustamisen ja toisilta saadun tunnustuksen hyväksymisen tekee tunnustajasta eri tavoin ‘haavoittuvan’, eliniillä on psyykkisiä ‘kustannuksia’ • I • (a) toisten kunnioittaminen tekee haavoittuvaksi heidän auktoriteetilleen, arvioilleen, tuomioilleen • Defenssimekanismi: kunnioituksen epääminen • (b) toisten rakastaminen tekee haavoittuvaksi heidän haavoittuvuudelleen: kun jokujonkahyvinvoinnista välitän kärsii, minä kärsin • Defenssimekanismi: rakkauden epääminen • (c) toisten kontribuutioiden arvostaminen, kiitollisuus, on oman omnipotenssin puutteen myöntämistä; toisten erityispiirteiden arvostaminen saattaa alentaa itseä vertailussa • Defenssimekanismi: arvostuksen epääminen • II • toisilta saadun tunnustuksen hyväksyminen osoittaa että toisten näkemyksillä on itselle väliä (sama kuin (a)?) • Defenssi: sen merkityksen torjuminen (kunnioituksen epääminen?)

  11. 3. Lisähypoteesi (kun nojatuoli ei riitä) • Monenlaiset empiiriset tekijät vaikuttavat tunnustuksen epäämis- ja torjumis-taipumusten realisoitumiseen • Näillä tekijöillä useita yhteenkietoutuvia ulottuvuuksia: • 3a. Psykologinen (subjektiivinen) ulottuvuus • 3b. Sosiaalis-poliittis-taloudellis-institutionaalinen (objektiivinen) ulottuvuus • 3c. Representationaalinen ulottuvuus

  12. 3a. Psykologinen ulottuvuus • psykologianjapsykoanalyysinheiniä • kokemukset, traumat, häiriöt, mekanismit jne jotka vahvistavat tapumusta tunnustuksen epäämiseen tai torjumiseen • toinen asia: psyyken patologiat jotka tekevät kyvyttömäksi tai vajavaisesti kyvykkääksi tunnustukseen (psykopatia? autismi?)

  13. 3b. Sosiaalis-poliittis-kultuuris-taloudellis-institutionaalinenulottuvuus • Erityiset empiiriset tekijät ja tilanteet, kuten: • erityisryhmien ensikohtaamiset (esim. kantasuomalaiset vs. maahanmuuttajat) • poliittinentarkoituksenmukaisuus (populistinenääntenkalastelu meitä korostamalla tai parantamalla, ja muita alentamalla tai pahentamalla) • taloudellisesti kovat ajat (oikeasti tai koetusti) • kulttuurinen eristäytyneisyys (esim.: ulkomaalaiset eivät ymmärrä mitä sanotaan ja kirjoitetaan suomeksi, puuttuu siis ulkomaailman peili) • institutionaaliset rakenteet jotka edistävät ‘toisten’ torjuntaa tai ehkäisevät ryhmien integroitumista toisiinsa (esim. työmarkkinat) • yleinen prekarisaatio: vaikeus hahmottaa elämää jotakuinkin hallittavissa olevana kokonaisuutena, suunnitella, haaveilla realistisesti (uusi kapitalismi) • kaikki tekijöitä jotka voivat vahvistaayksilöiden ja ryhmien psyykkistä eristäytymistä toisistaan, konstitutiivisten suhteiden, tunnustuksen epäämistä tai torjumista, unelmointia kaikesta vieraasta ja muuttuvasta vapaasta puhtaasta identiteetistä, eksistentiaalisestakivijalasta • ‘niiden’ arvostelmateivät meitä sido; niiden hyvinvointi ei ole yhtä tärkeää kuin meidän; niillä ei ole positiivista annettavaa meille; niiltä saatu tunnustus tai sen puute on yhdentekevää • ‘niiden’ depersonifioimisen elementtejä, depersonifiointi valmistaa väkivaltaan poistamalla estoja sen tieltä

  14. 3c. Representationaalinenulottuvuus • kollektiiviset ja yksilölliset representaatiot: enemmän tai vähemmän artikuloimattomat tai artikuloidut, tiedostamattomat tai tiedostetut itsekuvat ja kuvat suhteista toisiin • itsekuvat toteuttavat itseään asenteissa, ajattelussa, toiminnassa • Näihin vaikuttavat: • esteettiset (diskursiiviset tai ei-diskursiiviset) representaatiot: populäärikulttuuri, korkeakulttuuri, kaikki esittävän taiteen lajit, tv-ohjelmat (esim. ’heikoin lenkki’-formaatti), pelit, jne • julkinen keskustelu: poliittinen julkisuus, internetin blogit, keskustelupalstat jne • tieteelliset/filosofiset representaatiot • esim. sellaiset jotka esittävät suhteet toisiin ei-konstitutiivisiksi (abstraktiindividualismi, atomismi, kansallisromantiikkajossa ‘toiset’ retusoidaan pois tai epäoleellisiksi) • tai jotkaesittävät suhteet toisiin välttämättä konfliktuaalisiksi (Sartre: “toisetovathelvetti”), tai pelkästäänstrategisiksi (yksipuolinenfokusointi ‘vallan’ käsitteeseen, ‘realismi’ kv. politiikassa) • Teoreettiset representaatiot tihkuvat esteettiseen kultuuriin, keskusteluihin sekä kollektiivisiin ja yksilöllisiin itsekäsityksiin • Projektin väistämätön poliittinen ulottuvuus: edistää sosiaalista, tunnustusteoreettista kuvaa yksilöstä ja yhteiskunnasta (oleellista: onko se oikea kuva, eli onko taustahypoteesi totta?)

  15. Poliittis-yhteiskunnallinenkonteksti • EurooppajaSuomi 2012: • kokemuslisääntyneestärasismista, muukalaisvihasta, eksklusiivisestanationalismista, regressiivisestä ‘puhtaiden’ ryhmäidentiteettienpystyttämisestä • Pyrkimys konstitutiivisten suhteiden kiistämiseen: ‘me’ olemmeriippumattomia ‘niistä’ (tai: ‘minä’ on riippuvainen ‘meistä’, muttariippumaton ‘niistä’) • potentiaalisestituhoisaitsepetos: minä,samoinkuin ‘me’, on tosiasiassaainamonintavoinkonstitutiivisestiriippuvainenmuista • kun tämän kiistäminen ja torjunta ei tosiasiassa onnistu, se saa helposti yhä kärjistetympiä, radikaalimpia, aggressiivisempia muotoja • Haaste: hyödyntää tunnustusteoreettisia välineitä näiden ymmärtämiseen, ammentaen psykoanalyysistä ja sosiaalitutkimuksesta

More Related