Suvi Jutila, w5w-suunnittelija, Oulun yliopisto

1. TOIMIVA OPETUSSUUNNITELMA OPINTOJEN MITOITTAMISEN NÄKÖKULMASTA Suvi Jutila, w5w-suunnittelija, Oulun yliopisto Kuva Jukka Savilampi

2. RAKENNETAAN TOIMIVA OPETUSSUUNNITELMA YLIOPISTOIHIN JA KORKEAKOULUIHIN PROSESSI ELI ETENEMISJÄRJESTYS 1. ANALYSOIDAAN KOULUTUKSEN PERUSTEHTÄVÄ 2. MÄÄRITELLÄÄN KOMPETENSSIT JA ASETETAAN TAVOITTEET 4. MÄÄRITELLÄÄN YDINSISÄLLÖT JA TYÖTAVAT JA MITOITETAAN NE OIKEIN 3. VALITAAN OIKEA OPETUSSUUNNITELMAMALLI 5. PYSTYTETÄÄN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ SEURANTAA VARTEN Akateeminen opetussuunnitelmatyö ja Anna Aikaa Ajatella -kirjat löytyvät osoitteesta http://www.oulu.fi/w5w/tyokalut/kirjallisuus.html

3. 4. MÄÄRITELLÄÄN YDINSISÄLLÖT JA TYÖTAVAT JA MITOITETAAN NE OIKEIN Onneksi tehtiin ydinainesanalyysit kunnolla CORE-EDIT MITOITUS OPAS TYÖ- TAVAT ENPÄ UNOHDA TEHDÄ KUNNOLLISTA OPINTO-OPASTA Anna aikaa ajatella YDINAINES INNOSTAVA HAVAINNOLLINEN OPINTO-OPAS OPINTOPOLKU OPETUSSUUNNITELMASSA Kun muotti on valittu, se täytetään ydinsisällöillä ja opetusmenetelmillä, jotka annostellaan mitoitusohjeen mukaan. Ylitäyttöä on aivan erityisesti varottava. Asko 2004

4. OPINTOJENETENEMINEN KATSOTAAN PALJONKO AIKAA OPISKELUUN MENEE AJANKÄYTÖN HALLINTA Ajankäytön seuranta Olli opiskelija TOTTA TOTISESTI! KEVÄÄN TASOTESTI LÄHESTYY. TÄYTYNEE OPISKELLA TÄYDELLÄ TEHOLLA HOPS TYÖELÄMÄ OPINTOPOLKU 1.vsk. 2.vsk. 3.vsk. 4.vsk. 5.vsk. Myös henkilökunta pystyy seuraamaan opiskelijoiden etenemistä tehokkuus- ja vaikuttavuus mittareiden avulla TYÖELÄMÄ PALAUTE

5. TYÖTAVAT JA MITOITETAAN NE OIKEIN • Mitoittaminen joko todellisen tiedon perusteella tai annettujen ohjeiden mukaan (esim. Anna aikaa ajatella –kirjan avulla). (vrt. intuitiivinen mitoittaminen ja kertoimien käyttö) • Mitoitusoppaan kertoimet pohjautuvat syvällisen oppimisen tavoitteluun ei selviytymiseen ja minimityöhön, jolla opintojaksoista pääsee läpi • Jokaisella opetustavalla on omat kertoimensa, jolla voidaan määritellä opiskelijalle oppimiseen varattava kokonaisaika • Mitoittamisen reunaehdot selvitettävä tarkoin • Mitoituksessa keskityttyvä pelkästään työtunteihin ei ajatteluun pisteillä MITOITUS OPAS Anna aikaa ajatella Mitoitusvirhe on luvallista tehdä vain positiiviseen suuntaan, jolloin aikaa varataan hieman yli todellisen tarpeen

6. MITOITTAMINEN Työajan ainoa käyttökelpoinen perusyksikkö on tunti UUSI 300 op • Vuotuinen työaika on 1600 h, jos tehollisia opiskelukuukausia on 10 kk työaika 160 h/kk ja kun kuukaudessa on 21 työpäivää, yhdelle päivälle jää 7,6 h työaikaa. • 1600 h opiskelijan työtä on 60 opintopistettä  1 op = 1600/60 = 26,67 h opiskelijan työtä eli • 1 h = 0,0375 op • X op * 26, 67 = Y h eli (1) • X op = Y h * 1/26,67 = Y h * 0,0375 (2) , missä X = opintopistemäärä ja Y = opiskelijan opiskelutyö tunteina • 1.kaava:Tiedetään että 3 op kurssi  3*26,67 h = 80 h opiskelijan työtä • 2.kaava:Tiedetään, että opiskelijan pitäisi käyttää 150 h tähän työtä, jotta hän voisi hallita kaikki asiat  150 h*1/26,67 =150h*0,0375 = 5,625 op 1 opintovuosi on 1600 tuntia opiskelijan työtä, joka on 60 opintopistettä (op) TÄYDELLINEN UUSMITOITUS SISÄLTÖJÄ PAISUTTAMATTA 2 x 1600 tuntia = 2 x 60op =120 op 3200 tuntia 3 x 1600 tuntia = 3 x 60op = 180 op 4800 tuntia vuodet rakenteellisesti yhteismitallisia

7. Opetusmuodot Opetusmuodot on luokiteltu käytettyjen opetusmenetelmien mukaan Tärkeimmät opetusmuodot ovat esittävä opetus, toiminnallinen opetus, tehtäväohjattu opetus, kirjallisuudella opetus ja virtuaaliopetus Arviointimenetelmä vaikuttaa opiskelun kuormittavuuteen. Syventävät opinnot ja aine-/perusopinnot erotetaan toisissaan mitoitettaessa. Syventävissä opinnoissa opiskelijan itsenäisen opiskelun kerroin on kerrottava 2:lla. Suhdeluvut aine- ja perusopinnoille Esittävä opetus Suhdeluku Opiskelijan kokonaistyömäärä luennot: 1:1 tai 1:3 => 2-4 harjoitukset: 1:2 => 3 Toiminnallinen opetus minimi kerroin 1:2 => 3 aktivoivat luennot: 1:2 => 3 ohjatut harjoitukset: 1:3 => 4 aktivoiva havainnollistaminen: 1:1 tai 1:2 => 2-3 Työharjoittelu Ongelmakeskeinen opetus: 1:5 => 6 seminaarit: 1:2 => 3 Tehtäväohjattu opetus Esim. kirjallinen tuotos, artefakti, esittävä tuotos, autenttinen tehtävä Kirjallisuudella opetus kirjallisuus oheislukemistona Kirjallisuus suoritetaan erikseen kirjatenttinä (Anna Aikaa Ajatella, s.58) Kirjallisuudesta vaaditaan erillinen suorite (yksi lukukerta lasketaan s.59) Kirjallisuus hakuteoksen tapaan käytettynä (yksi lukukerta lasketaan s.59) Virtuaaliopetus Samat kertoimet, mutta huomioidaan 8-24h opetusympäristöön tutustumista OPINTOPISTE KIINNITETÄÄN OPETUSMUOTOIHIN Anna Aikaa Ajatella -kirjassa Punaisella merkityt ykköset ovat opettajan pitämiä kontaktiopetustunteja Opetusmuodot ja mitoitus OPINTO-OPAS Opetusmuodot  Kertoimet tutkimustiedon pohjalta

8. Suhdeluvut mitoittamisessa • Anna Aikaa Ajatella -kirjassa suhdeluvut esitetty muodossa 1:2 tai 1:1 jne. • Suhdeluvuista vähän tutkimustietoa saatavissa • Tärkeää koulukohtaisesti sopia, että kaikki opettajat käyttävät samoista opetusmuodoista samoja suhdelukuja -> kurssien kuormittavuus keskenään vertailukelpoista • Suhdeluvut suuntaa antavia • Varmistettava, että opiskelija pystyy myös käytännössä tekemään suunnitellut opiskelutunnit. • Arviointimenetelmät ovat hyvä keino ohjata opiskelijan ajankäyttöä!

9. Arviointimenetelmiä: Perinteinen tentti muunnoksineen Tehtäväksi annot Jatkuva arviointi Mitoittaminen: Perinteinen tentti: jokaista 40h opiskelijan työtä varataan 8h tenttiin valmistautumisaikaa Tehtäväksi annot: Jos kirjallinen tuotos Siihen varattava aikaa. Myös kirjallisuuteen perehtymiseen varattava aikaa. Jatkuvassa arvioinnissa ei tarvitse opiskelijalle varata aikaa erikseen kurssin suoritukseen. Huom. tällainen menetelmä lisää opiskelijoiden aktiivisuutta kurssin aikana yleisesti Arviointimenetelmän vaikutus mitoitukseen VAIKUTUS MITOITTAMISEEN Arviointimenetelmä ohjaa opiskelijan ajankäyttöä

10. CoreEdit opintojaksot opetussuunnitelmaksi Esite osoitteessa: http://www.oulu.fi/w5w/tyokalut/coreedit.html

11. opintojaksoista • perustiedot • ydinainesanalyysi • mitoitus opintopisteinä • opetusmuodot & arviointimuodot • opintojaksojen ryhmittely kokonaisuuksiin • esim. perus-, aine-, syventävät opinnot • kokonaisuuksien laajuudet opintopisteinä • opetussuunnitelmasta • koulutusohjelman tavoitteet (tavoiteltavat kompetenssit) ja • kompetenssien ja opintojaksojen väliset yhteydet • opintojaksojen hierarkia • graafinen esitys • opetuksen tuottajatahot

12. Kompetenssien yhteenveto CoreEditin yhteistyötä edistäviä elementtejä 1. CoreEdit tekee näkyväksi opetussuunnitelman kokonaisuuden Ohjelman kompetenssiyhteenvedon avulla voidaan jo suunnitteluvaiheessa seurata opetussuunnitelmalle annettujen tavoitteiden toteuttamista kokonaisuuksittain tai opintojaksoittain. CoreEditissä opintojaksoja voidaan järjestellä erilaisiksi kokonaisuuksiksi valitun opetussuunnitelmamallin mukaan. CoreEdit tekee näkyväksi koko koulutusohjelman tavoitteiden ja yksittäisten opintojaksojen yhteydet.

13. Opintojaksojen riippuvuusgraafi 2. CoreEdit mahdollistaa yhteisen ja yhtäaikaisen opetussuunnitelman laatimisen ja kehittämisen CoreEdit on kaikille yksikön opettajille yhteinen työtila, jossa jokaisen käyttäjän tekemät muutokset näkyvät välittömästi toisille käyttäjille. Tiedon reaaliaikaisuudella ja avoimuudella pyritään poistamaan opintojaksojen sisältöjen päällekkäisyydet ja sillä voidaan esittää opintojaksojen keskinäiset riippuvuudet. 3. CoreEdit varmistaa, että yksikön opetuksen mitoittaminen tapahtuu samoilla periaatteilla Eri opetusmuototyypeille on annettu tietty kerroin sen perusteella, voiko oppiminen tapahtua pelkästään kontaktiopetuksessa vai tarvitaanko itsenäistä työtä. Kertoimet kuvaavat paljonko opiskelija tarvitsee aikaa suhteessa kontaktiopetustunteihin oppiakseen tarvittavat tiedot ja taidot. CoreEdit mahdollistaa näiden kertoimien muokkaamisen kunkin yksikön tarpeisiin sopivaksi. Tällöin tehdyt muutokset päivittyvät jokaisen opintojakson mitoituksen laskentakaavaan. Näin varmistetaan yksikön sisällä opintojaksojen mitoitusperusteiden yhdenmukaisuus.

14. Esimerkkejä opintojen mitoittamisohjeista Kukin yliopisto on toiminut oman toimintakulttuurin mukaan opintojen mitoituksessa • HELSINGIN YLIOPISTO, Bioteknillisen tiedekunnan opintolaskuri http://www.helsinki.fi/bio/tutkinnonuudistus/Opintopistelaskuri.xls • OULUN YLIOPISTO, Teknillinen tiedekunta http://www.ttk.oulu.fi/opetuksen_kehittaminen/tr/uusitutkintorakenne.html • OULUN YLIOPISTO, Humanistinen tiedekunta http://www.oulu.fi/hutk/Mitoitus.html • HELSINKI, teologinen tiedekunta http://www.helsinki.fi/teol/peda/Tutkinnonuudistus/Mitoitusohjeet%20teologinen%20tiedekunta%2008112004.doc • KoMiTi-hankkeen mitoituskehikko verkko-opinnoille http://www.komiti.fi/tiedostot/mitoituskehikko_2006.pdf • KoMiTi-hankke: Verkko-opiskelun kompetenssit, mitoitus ja tilastointi http://www.komiti.fi/tiedostot/KoMiTi_verkko.pdf

15. TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Tehtävä 1. Aiemmin Algebran kurssi (2ov) sisälsi 27h luentoja ja 39h harjoituksia. Tosiologian professori halusi tietää kuinka monta opintopistettä hänen kurssinsa olisi Anna Aikaa Ajatella kirjan mitoitusohjeilla. Millaiseen tulokseen hän tuli? Algebran kurssi on peruskurssi. Huom. 2ov on 80h opiskelijan työtä ja siis uuden opintopistelaskennan mukaan tämä työmäärä vastaa 3 opintopistettä.

16. TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Ratkaisu 1. (Peruskurssi) Opiskelijan luennoista ja harjoituksista kertyvä työmäärä: A) aktivoivat luennot + toiminnalliset/ohjatut harjoitukset = 27h*3 + 39h*4 = 237h B) esittävät luennot + esittävät harjoitukset = 27h*2 + 39h*3 = 171h Arviointimenetelmän vaikutus opiskelijan työmäärään: Jos kurssilla on perinteinen tentti: (X/40h)*8h = esim. (171h/40h)*8h = 34,2h Jos kurssilla käytetään jatkuvaa arviointia: Ei lisää opiskelijan työmäärää. Jos kurssilla vaaditaan erillinen tuotos: Tapauskohtaisesti selvitettävä Kurssin opiskelijan työmäärä on, jos siihen sisällytetään perinteinen tentti, 171h + 34,2h = 205,2h tai 237h +47,4h =284,4h. Opintopisteinä tämä on 205,2h * 0,0375 = 7,70 tai 284,4h * 0,0375 = 10,67 (tavoitteena, että 2 ov (80h) on 3 op (80h)) Suvi 2004

17. CASE TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Lasketaan Turun Ammattikorkeakoulun mitoitusohjeen (Koostanut Eeva Harjulahti) avulla kuvitteellisen kurssin opintopistemäärä

19. Opetusmenetelmän suhde opiskelijan työmäärään Suhdeluku =>Opiskelijan työ Opettajan esitys (esittävä opetus) luennot: 1:0 tai 1:0,5 => 1 – 1,5 h Demonstraatio: 1:0 tai 1:2 => 1 – 3 h Toiminnallinen Työpajatyöskentely/tehtäväohjattu opetus: 1:0 tai => 1 h 1:0,5 – 2 => 1,5 – 3 h Laboraatio: 1:0,5 tai 1:1 => 1,5 – 2 h Näyttölaboraatio: 1:0,5 tai 1:1 => 1,5 – 2 h Opintokäynti: 1:0 tai 1:1 – 2 => 1 – 3 h Harjoittelu / Kliininen harjoittelu: 1:0 => 1 h PBL-tutoriaalit 1:2 – 4 => 3 – 5 h seminaarit: 1:0,5 tai 1:2 => 1,5 – 3 h Projekti Instrumenttiopetus Kirjallisuuteen pereht. Luettuja sivuja/tunti Oheislukemisto 0 Tentittävä (helppo/ luennolla käsitelty) 5 Tentittävä (terminologialtaan vaikea tai itsenäinen kirjatentti) 10 Kirjallinen tuotos Kirjoitettuja sivuja/tunti Päiväkirja tms. 1 Essee, referaatti 1/2 Opinnäytetyö ¼ Verkossa oppiminen määräytyy samoin perustein kuin muukin opetus, 1.kerrala huomioidaan Tenttiin valmistautuminen luentomuistiinpanojen kertaus 5t/op OPINTOPISTE KIINNITETÄÄN OPETUSMUOTOIHIN AMK (Turku) Opetusmuodot ja mitoitus OPINTO-OPAS+ OPETTAJIEN YHTEISTYÖ Opetusmuodot  Suhdeluku opiskelijan työlle Suvi 2005

20. Tehtävä 2. Aiemmin tosiologien opintojakso (2ov) sisälsi 20h luentoja ja 10h työpajatyöskentelyä. Tosiologian professori halusi tietää kuinka monta opintopistettä hänen opintojaksonsa olisi uusilla mitoitusohjeilla. Millaiseen tulokseen hän tuli?

21. Ratkaisu 2. Opiskelijan luennoista ja työpajasta kertyvä työmäärä: luennot 1:0 + työpajatyöskentely 1:0 => 20h*1 + 10h*1 = 30h luennot 1:0 + työpajatyöskentely 1:1 tai 1:2 => 20h*1 + 10h*2 = 40h tai => 20h*1 + 10h*3 = 50h luennot 1:0,5 + työpajatyöskentely 1:0 => 20h*1,5 + 10h*1 = 40h luennot 1:0,5 + työpajatyöskentely 1:1 tai 1:2 => 20h*1,5 + 10h*2 = 50h tai => 20h*1,5 + 10h*3 = 60h Tenttiin valmistautumiseen varataan aikaa 5 h/op ja 1op on 26,67 h opiskelijan työtä -> yhdestä opintopisteestä varataan aikaa prosentteina 5/26,67*100 = 18,74%. Opiskelijan lopullinen työmäärä (y) tunteina, kun mukana on tenttiin valmistautuminen, voidaan laskea kaavalla 30 h + y*0,1874 h = y 30 h = y(1-0,1874) y = 30 h / (1-0,1874) y = 36,92 h Opintopisteinä tosiologian opintojakso tämä on 36,92 h*0,0375 = 1,38 op tai maksimissaan 73,85 h*0,0375 = 2,77 op

22. YLIKUORMITTUNUT OPISKELIJA MINIMOI OMAN AJANKÄYTTÖNSÄ JA KESKITTYY VAIN KURSSIN LÄPÄISYYN YMMÄRTÄVÄÄN OPPIMISEEN VAADITTAVA TODELLINEN TYÖMÄÄRÄ MINIMILÄPÄI- SYYN VAADIT- TAVA TODEL- LINEN TYÖMÄÄRÄ OPISKELIJA- POLUN MAH- DOLLISTAMA TODELLINEN TYÖMÄÄRÄ TODELLINEN OPISKELIJAN TEKEMÄ TYÖ VAIKUTTAA: -YKSILÖLLISET TEKIJÄT (MOTIVAATIO, KYVYT..) -OPPIMISEN KUMULOI- TUMINEN -VAIKEUSTASO -OPETUKSEN JA OHJAUKSEN LAATU VAIKUTTAA: -OPINTOJEN RAKEN- TEEN SAMANA PYSY- MINEN (TENTIT, HARJOITUSTYÖT...) NÄYTTÄÄ VAKIOITU- VAN VAIKUTTAA: -YHTÄ AIKAA TOTEUTU- VIEN OPINTOJAKSO- JEN MÄÄRÄ -KURSSIEN PIRSTALEI- SUUS -OPISKELIJAN KURSSI- AHNEUS VAIKUTTAA: -EDELLISTEN LISÄK- SI MYÖS OPISKE- LUN ULKOISET TEKIJÄT (PERHE, TYÖ, ELÄMÄNTI- LANNE, TOIMEEN- TULO...) 40 t 8 t 20 t 12 t JOHTOPÄÄTÖKSIÄ:

23. AIKA JA OPISKELU? -OPISKELIJAN TEHTÄVÄ: KÄYTTÄÄ AIKAA OPISKELUUN (MIN 40 h/vk); OPPIMINEN TAPAHTUU OPISKELIJAN AJASSA -OPPIMINEN EI YLEENSÄ EHDI TAPAHTUA OPETUS- TILANTEEN AIKANA -OPISKELU JOKA EI PALVELE OPPIMISTA SITOO SEKÄ OPISKELIJAN ETTÄ OPETTAJAN AIKAA -JOS OPISKELIJA EI KÄYTÄ TARPEEKSI AIKAA YMMÄRTÄÄKSEEN ASIOITA, OPISKELU EI PALVELE KETÄÄN -OPISKELIJAN KANNATTAA PYRKIÄ KILPAJUOKSUSTA AJAN KANSSA YHTEISTYÖHÖN AJAN KANSSA (AJANKÄYTÖN HALLINTA)

24. Lukujärjestys 30h

25. Varataan opiskelulle aikaa • Varataan aikaa ½ h luennoille (2h luento) valmistautumiseen • Varataan aikaa 3h harjoituksiin (2h harjoitukset) valmistautumiseen • Ajankäytön ohjaus ja suunnittelu: Pienryhmäohjaajien sivut  Aina Ajoissa?  http://www.ttk.oulu.fi/opetuksen_kehittaminen/tuutorointi/Tuutorointi.htm

26. Lukujärjestys 48 h

27. Opetussuunnitelman arviointi yliopistoihin ja korkeakouluihin • SEURANTAA: • - OPETUSSUUNNITELMIEN TOTEUTUMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ • (mitoitus, kuormittavuus, kurssisisällöt, ydinainesanalyysit) • OPINTOJEN ETENEMINEN; OPINTOPOLUT • (ajankäyttö,valmistuminen, kurssien läpipääsyprosentit, työssä käynti) • OPETUKSEN JA OPPIMISEN LAATU • (sisällöt, prosessit, arviointimenetelmät, tasotestit, Hopsit/portfoliot) • PALAUTEET JA VIESTINNÄN LAATU (opiskelijapalaute kursseista ja koulutuksesta, • OPS-viestintä, mielikuvat, imago) • TYÖELÄMÄPALAUTE JA TYÖLLISTYMINEN PROSESSI ELI ETENEMISJÄRJESTYS 1. ANALYSOIDAAN ARVIOINNIN KOHTEET 2. MÄÄRITELLÄÄN TOIMINTATAPA JA ASETETAAN TAVOITTEET 4. KÄSITELLÄÄN TUOTETTU TIETO YHDESSÄ JA PÄÄTETÄÄN JATKOTOIMENPITEET. KEHITETÄÄN TOIMINTAA 3. VALITAAN TEKIJÄT JA TUOTETAAN TIETOA 5. JAETAAN HYVÄT KOKEMUKSET OPETUSSUUNNITELMAN ARVIOINISTA MUIDEN YLIOPISTOJEN KANSSA Hyvällä opetussuunnitelman arvioinnilla voidaan kehittää opetuksen ja oppimisen laatua