1 / 32

Transparency International Greenland

Transparency International Greenland. Peqquserlulluni iluanaarniarnermik akiuineq. December 2013. SAMMISAT. Aallarniut P eqquserlulluni ilunaarniarneq Kalaallit Nunaanni navianaateqarfiusinnaasut Inatsisit nunanilu tamalaani tunngavissiat Piviusunngortitsineq. PAASISSUTISSAT.

akasma
Download Presentation

Transparency International Greenland

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Transparency International Greenland • Peqquserlulluni iluanaarniarnermik akiuineq December 2013

  2. SAMMISAT Aallarniut Peqquserlulluniilunaarniarneq KalaallitNunaanninavianaateqarfiusinnaasut Inatsisitnunanilutamalaanitunngavissiat Piviusunngortitsineq

  3. PAASISSUTISSAT SeqersittakkatmaannatakutinneqartussatpeqquserlulluniiluanaarniarnermikakiuiniarneqpilluguTransparencyInternational Greenland’ip (TIG’p) quppersagaliaa-nik tunngaveqarput, suliarineqarpullukalaallitsuliffeqarfiutaatTransparency Greenland International-imi (TIG-mi) ilaasortaasutpeqquserlulluniiluanaarniarneqpilluguaaqqissuussaanerusumiksuliniuteqalerusuttuttapertatutsakkussaattut. Seqersittakkatukuquppersagarlutapertariillutiksuliffeqarfiitnalorninartunikaalajangiisussaatillugitiluaqutigineqarsinnaalluarput. Siunertaavoqtunngaviusumiknajoqqutassanikimaluunniitpeqquserlulluniiluanaarniarnermikakiuiniarneqpillugupolitikkissamiksuliaqartoqarnissaa, suliffeqarfimmiaalajangiisoqassatilluguilitsersuutitutatorneqarnissaasussanik.

  4. Peqquserlulluniiluanaarniarneq

  5. TAAGUUT PEQQUSERLULLUNI ILUANAARNIARNEQ PeqquserlulluniiluanaarniarneqTransparencyInternationalimitimanassuiarneqartarpoq: pissarsiaqaatiginiarlugupissaanermikatornerluineq. Kikkunnuttamanutajoqusiisarpoq, inuit oqartussaasututinissisimasutqanoqunneqqaritsigineratallatinuunerannut, pilersorneqarnerannutpilluarnerannulluapeqqutaatinneqaleraangat.

  6. AKILIILLUNI PEQQUSERLUTSITSINEQ ’AKILIILLUNILU AQILISAANEQ’ Akilertillunipeqquserlunneqpisarpoqaalajangersimasumikiliuuseqarnissamutarlaatigutiluanaarutissamikpiumasaqaraanni, akuersaaraanniimaluunnitneriorsortikkaanni. Assersuutigalugusullissisutakilerneqalaarnissamikneqeroorfigineqarsinnaasarput, suliapsukkanerusumikingerlanneqarnissaasiunertaralugu, naakinatsisitmalillugitsullinneqarnerittamakkuakeqartussaanngikkaluartut. Taamaaliornerittaaneqakkajuttarputakiliilluniaqilisaanertutimaluunniit ’facilitationpayments’.

  7. 1. APEQQUT: AKILIILLUNI PEQQUSERLUTSITSINEQ Suliffeqarfiup Kalaallit Transportipavammutnalunaarutigaa, suliassatamerliartuinnarneripissutigalugitnassiussanutuninngasuutinutinissaqannertunerusoqpisariaqartilersimallugu. TamannatunngavigaluguilluniktitartaasarfiupIslandimiittupisumasioqatigiinnissamutpineqartumuttunngassuteqartumutnammineqaaqqissuussaminutpisortaqqaaqquaa. PisortapIslandiliarnissaminutnulianiilaginiarpaa. Pilersaarutaavoqataatsimiinneqnaappat Kalaallit Transport-ippisortaaillunillutitartaasarfiuppisortaanuliiserlutik Blå Lagune-mi unnuissasut, nereqatigiinnermiknaggasikkamik. Unnuineqnereqatigiinnerluilluniktitartaasarfiupakilissavaa. • APEQQUT OQALLISIGISASSAQ • Pisortapqaaqqusissutakuersaarsinnaavaa, isumasioqatigiinnissamutatatilluguangalaniniilluniktitartaasarfimmitakilerneqassappat? • Pisortaqnulialuunnuinissamutnereqatigiinnissamullupeqataasinnaappat?

  8. UTERTOORUTEQARNEQ Utertooruteqarneqatorneqartarpoqnamminersorlunisuliffeqarfimmisulisoqsuliffeqarfiupavataaneersumitaningaasatigutajunngitsorsiassaqartinneqaraangat, suliakkerneqarnermut, pisiniarfigineqarnermutallatulluunnitsoqutigisanikpissarsitinneqarnermuttaarsiullugu, tamannalupippatsuliffeqarfiksinniisuufffigisaqilisimatinnagu. Ajunngitsorsiassaqartitsineqpippataningaasaniktunineqartoqsuliffigisaminutpisussaaffimminikakerliusumikiliuuseqartinniarluguimaluunniitiliuuseqanngitsoortinniarlugu, tamannapinerluttuliornerusinnaavoq.

  9. 2. APEQQUT: UTERTOORUTEQARNEQ Piitapsannavimminutatortussanikmaskiinanillupisiniussisarnissaqakisussaaffigaa. Danmarkimimarlussunnikaalajangersimasunikpisariaqartiminikpissarsiffigisinnaasaminikpisiniarfinnaaqarpoq, aammalumiattaveqaataitaakkuPiitapatorfissaqartitaanikakikitsunikujarlillaqqipput, pingaartumikPiitaqamerlangaatsiartunikpisisussaatillugu. Amerlasuunikpisissatillunitakussaagajuppoqimmikkutsoqutiginaatilimmikilanngussisoqartarnera. AssersuutigalugunioqqutissaniktakussutissiamikingullermiperiarfissaavoqmaskiinanikqinneriaatiniktallimanikpisinikkutiPhone-mik pissarsisinnaaneq. Imaluunniitqulinikpisigaannifladskærmiakeqanngitsumikpineqarsinnaalluni. • APEQQUT OQALLISIGISASSAQ • Piitaqneqeroorummutakuerseqqusaava? • AkuersissagaluarunitaavaiPhoneimaluunniitfladskærminammineqpisinnaavaa, tassamisannavimmitaakkuatorfissaqartinneqanngillat?

  10. SOQUTIGISANIK APORAATTOORNEQ QANITANILLU SALLIUTITSINEQ Soqutigisanikaporaattoorneqpisarpoq, nammineqinuttutsoqutigisatsuliffeqarfiupsoqutigisaanitsalliutinneqaraangata. Aammaqanitaniksalliutitsineqatuuttarpoqatorfinitsitsinerniimaluunniitsuliffeqarfimmiajunngitsorsiassiinerniilaquttat, ikinngutitnalunngisalluunnitallanutnaleqqiullugitpitsaanerusumikpineqaraangata.

  11. 3. APEQQUT: QANITANIK SALLIUTITSINEQ Cleaning Greenland Sisimiuniallaffimminutallaffimmisuleqatigiinnikaqutsisussamikatorfinitsitsisussaavoq. Atorfiktaannapilerigineqarluarpoq, qinnuteqaatillu 20-it sinnerlugittakkupput. Aalajangerneqarpoqqinnuteqartunit tallimat oqaloqatigineqarnissamutaggersarneqassasut. Aalajangersaavigineqareersimavoq, inukqanoqittoqatorfinitsinneqarusunnerunersoq. Tatigisaallunisulisuusoq Hansine Motzfeldt pisinnaatitaaffilerneqarpoqqinnuteqartutakornanniinunniktallimanikoqaloqatigineqartussanikinnersuussuteqarnissamut. Qinnuteqartut tallimat oqaloqatigineqarnissamutpiukkunnarnerpaatutisigisaniHansineptoqqarpai. TaakkuakornanniippoqHansinepikinngutigilluagaaMaliina, Hansinepanaaananngorlaaqatigiinninaapittagaa. • APEQQUT OQALLISIGISASSAQ • TaamaittumikpisoqarneraHansinepqanoqiliuuseqarfigissavaa?

  12. TUNISSUTIT ALIIKKUSERSUINERILLU Tunissutitaliikkusersuinerillunalinginnaasorujussuarmikannertuumilluatorneqartarput, siunissamimaannakkullusuleqatinikattaveqarluarnissaqqulakkeerumallugu. Killilimmikatoraannitunissuteqarneqimaluunniittunis-sutisianutaliikkusersuutinulluunnitakuersaarneqkukku-nertutisigineqartariaqanngilaq. Kisiannitunissutitaningaasanillunalillitsoorluaningaasat, nioqqutissat, akikilliliivigitinnerit, aaqqissuussinernutisissutissat, sulinngiffeqarnerninajugaqarfiusinnaasutkiffartuussinerilluallatannertuallaamikatorneqaleruniknaliliisinnaassutsimutsunniinerlussinnaapput. Tassaniisinnaagamimiakiliillunipeqquserlutsitsineq, tassamitunissuteqarnermutaliikkusersuinissamilluneqerooruteqarnermuttaarsiulluguiluaquserneqarnissamikisumalluartoqarsinnnaammat. Allaammisulinermutatatilluguannikilluinnartumilluunnittunissuteqarneqtunisinnerluunnitassuarnartuulluniluinatsisinikunioqqutitsinerusinnaavoq.

  13. 4. APEQQUT: TUNISSUTIT ALIIKKUSERSUINERILLU 2010-mi KalaallitSupermarkedipingerlanneqarneraNuummipisiniarfeeqqamut ”Olsvig catering”-imutingerlatassanngortinneqarpoq. Isumaqatigiissutukiutpingasukkaarlugitnutarterneqartartussaavoq, tamannalusiullermikpissaaq juli 2014-imi. 2014-imi poorskilernerani Kalaallit Supermarked-ipaqutsinermutpisortaaviinnitsialannikpuiaasanikqulinik 5.000 kr.-iniknalilinnik ”Olsvig catering”-imittunissutisivoq. • APEQQUT OQALLISIGISASSAQ • Aqutsinermutpisortaptunissuttigujumasinnaavaa? • Aqutsinermutpisortapviinnimikpuiaasatmarluktigujumasinnaavai?

  14. TUNISSUTIT AAMMA TAPERSERSUILLUNI ANINGAASALIINERIT Siunertanutpitsaasunutaningaasaniktunissuteqarneqtapersuisutulluunnitaningaasaliineq CSR tungaanitisigaluguisumassarsiatsialaasinnaavoq. Ilaatigullitunissuteqarneqtapersersuisutulluaningaasaliineritsuliffeqarfiup/oqartussaqarfiupsoqutigisaipinnagitsoqutigisatallatsiuarsarniarlugitatornerluinerusinnaapput. Taamaammatsapinngisamikannertunerpaamikpaasiuminartuunissaqangorusulluguammaffigineqarsinnaavoq, siunertatsuuttapersersuillunianingaasaliiffigineqarnersutqanorluannertutigisumikaningaasaliiffigineqarnersut.

  15. 5. APEQQUT: TUNISSUTIT TAPERSERSUISUTULLU ANINGAASALIINERIT Mads, suliffeqarfiupTasiilamiimmikkoortortaqarfianipisortaavoq, taannaluukiuttamaasaperiarfissaqartitaavoqnajukkamitapersersuillunianingaasaliissutissanik 15.000 koruuninikagguaassisarnissaminut. Ukiunisiuliinianingaasatsuliniaqatigiiffinnutassigiinngitsunutarlalinnutagguaattarsimavai, ukiorli manna assammikarsartartoqatigiinnitsaaffigineqarpoqaperineqarlunianingaasattamaasaassammikarsartartoqatigiinnuttunniussinnaannginnerai, Nuummutunammiartornissaminnutakissaqarsinnaanissartikpillugu. Mads-ippanianajukkamiassammikasartartoqatigiinniarsaqataasarpoqNuummulluunammiartoqataasussaalluni. • APEQQUT OQALLISIGISASSAQ • Assammikarsartartoqatigiinnut 15.000 koruunitMadsiptunniussinnaavai?

  16. KalaallitNunaanninavia-naateqarfiusinnaasut

  17. KAL. NUNAANNI NAVIANAATEQARFIUSINNAASUT Kalaallit Nunaanni peqquserlulluniiluanaarniartarnerupqanoqatugaatigineraiterngatikillugusulimisissorneqarnikuunngilaq. Taamaattorli 2012-imi Kalaallit Nunaanni suliassaqarfiitimmikkuttoqqakkatunneqqarissumikingerlatsinermikkutmisissuiffigineqarput(National IntegrityStudy, NIS). Misissuinermi NIS-iminunamiingerlatsiviitnunamiluunneqqarissumikingerlatsisoqarnissaanikpeqquserlulluniluiluanaarniartoqannginnissaanikpinaveersaartitsinissamikqulakkeerinnittussatsunnertianngissusiatnalilersorneqarpoq. Ukuusinnaapputeqqartuussiviit, naalakkersuisut, pisortatingerlatsivii, partiitimaluunniittusagassiorfiit. Misissuinermi NIS-imi Kalaallit Nunaanni peqquserlulluniiluanaarniarsinnaanermutimmikkutnavianaataasututmakkutikkuarneqarput: Innuttaasutsuliniaqatigiiffiiikipputsanngiillutillu, atuagassarpassuarnikallanertaniksuliffeqarfinnitnunanitallaneersunitpaasinnilluarnissamutperiarfissaqartitaarpiaratik – minnerunngitsumikavatangiisinuttunngasuteqqarsaatigalugit Tusagassiorfiitpisortanitaningaasaliiffigineqartarnissamikpisariaqartitsipputaammalupisunutmalinnaallutiknakkutilliisututinissinnissaminnutpiginnaasakillutik Peqquserluttuliorneqpinngitsoortinniarlugusulisussanikikitsuinnarniknukissaalatsisunillusullissiveqarpoq. Sullissiviitpioreersutnajukkaniataatsiakkaaninunalutamakkerluguimmikkutakisussaaffiigisaminniksammisaqarsinnaaneratamigaataavoq [Misissuineq NIS Nordic Consulting Group-ip 2012-imi suliaraa. Matumaniimmikkutukkatarineqarlutikaatsitassarsiornikkut, aalisarnikkutkiisaluineqarnikkutangallannikkullupisortatingerlatseriaasiat]

  18. KALAALLIT NUNAANNI NAVIANAATEQARFIUSINNAASUT (NANGINN.) Pisortataqutsisoqarfiinieqqumaffigineqarneq, akuutinneqarneqilisimasalluamigaataapput, pingaartumik sulisut taarseraannerujussuataammaluinatsisiniktunngavissaluppallaarneqtunngavigalugunaliliiginnarpallaartarneritpissutigalugit Inuit peqquserluttoqarneranikilisimasallitillersorniarlugitwhistleblower-qarnermikaaqqissuussaqarneqamigaataavoq Inatsisiliornermiammasumikiliuuseqariaaseqamigaataavoq, pingaartumikAatsitassanutIkummatissanulluPisortaqarfikeqqarsaatigalugu Attaveqatigiiaatilaqutariilluimminnutqanittoriipput, tamatumalukingunerisaanikulorianaateqarluarpoqpissusissamisuunngitsumikinoqatinutinnimisorujussuarsinnaaneqikioqatigiissinnaanissarlu Arlariinnikassersuutissaqarpoq, qanoqsuliffeqarfiitmalittarisassanutavatangiisinutinuillupisinnaatitaaffiinutattuumassuteqartunutsunniuteqartigisinnaanersut, ilutigisaanillusoqutigisallitallatsissuertututinissisimanissaagaluaminnutinorsarsinnaallutik, sammineqartoqpillugupaasisimasaqassutsikkutpiginnaaneqassutsikkullupiginnaanikippallaarneqpissutigalugu.

  19. Inatsisitnunaniluallanitunngavissiat

  20. UN Global Compact Suliffeqarfiit, UN Global Compact-imutpeqataalersut, imminnutpisussaafilertarputsulinerminniaallaavigissallugittunngaviusumiknajoqqutassatquliusutuku, immikkoortut sisamat pingaarneritiluiniittut: • Sulisut pisinnaatitaaffii • Inuit pisinnaatitaaffii • Avatangiisit • Peqquserlulluniiluanaarniarnermikakiuineq Suliffeqarfiitpeqataalernikut : ”peqquserlulluniiluanaarniarneritsuugaluartulluunniit akerlilersussavaat, taakkununngailaatillugitpinngitsaaliilluni akiliisitsiniarneqaammaakiliillunipeqquserlutsitsineq”

  21. PeqquserlulluniiluanaarniarneqakiorniarluguNaalagaaffiitPeqatigiitIsumaqatigiissutaatPeqquserlulluniiluanaarniarneqakiorniarluguNaalagaaffiitPeqatigiitIsumaqatigiissutaat NaalagaaffiitPeqatigiitisumaqatigiissutaata (2003) siunertarai: Malunnaateqarnerusumikpeqquserlulluniiluanaarniarneqakiorniarlugupitsaaliuilluniakiuiniarlunilusuliniutitsiuarsaanissaqnukittorsaanissarlu Nunattamalaatakornannisuleqatigiinnerupteknikkikkulluikiorsiisarnerupsiuarsarnissaattapersersornissaallu Sunnertianngissutsip, akisussaassuseqarneruppisortallusuliassaannikpigisaannilluaqutsilluarnerupsiuarsarnissaat Isumaqatigiissummisammineqarputpeqquserlulluniiluanaarniarnermikpinaveersaartitsineq, peqquserlulluniiluanaarniartoqarsimanernikpaasiniaaneqeqqartuussisutigoortitsinerlukiisalunalunaarutiginnittoqarsimatillugumisissuinissaqinatsisitigullumalersuinissaqkiisaluinatsisinikunioqqutitsilluniiluanaarutiniktigusaqarsinnaajunnaartitsineq, arsaarinninnequtertitsinerlu.

  22. OECD OECD Convention on CombatingBribery of Foreign Public Officials in International Business Transactions (1997). Isumaqatigiissummisiunertarineqarpoqnunanisiuarsagassanipeqquserlulluniiluanaarniarnermikannikillisaanissaq, nunattamalaatakornanniniueqatigiinnermianingaasaniknuussinikkutpeqquserlulluniiluanaarniartunutkinguneqartitsissutiniksiuarsaanikkutkajumissaarisarnikkullu. Anguniagaavoqsuliffeqarfinnutnaligiimmikatugassaqarnissamik/pituttugaanngitsumikunammilleqatigiilernissamikpilersitsinissaq. Ulloq manna tikilllugununat 40-t isumaqatigiissutatsiorsimavaat.

  23. Foreign Corrupt Practices Act (USA) The ForeignCorruptPracticesAct of 1977-imi makkuqitiutinneqarput: • Qaqugukkutpeqquserlulluniilunaarniarneraasoqartarpa • Kikkutakisussaatinneqarsinnaappat • Qanoqkinguneqartitsisoqartariaqarpa Ukiut tallimat angullugitparnaarussaasoqarsinnaavoq, naalagaaffiupsuliakkiis-sutaanutisumaqatigiissusiorsinnaanequnitsinneqarsinnaavoq – aammalupeqquserlulluniiluanaarniarneqatorsimagaanni, nunamipineqartupinatsisaaniunioqqutitsinerunngitsoquppernarsarneqassaaq. Inatsimmikikkutpineqarpat:: • Suliffeqarfiitnunanitallaneersut USA-mi aningaasanikpappiaqqalillunalilinnikniuerfimmutnalunaarsorsimasut, USA-mi immikkoortortallit, ingerlatsivimmutamerikamiittumutimmikkoortortat, USA-mi niuernermikingerlatsisutimaluunniit USA aqqutigaluguaningaasaniknuussinerit • Amerikamiinnuttaasuseqarlutiknunapallapsuliffeqarfiutaani sulisut • Nunaniallaniinnuttaasut, USA-mi najugallit

  24. UK BriberyAct The UK BriberyAct-imi (2010) erseqqissarneqarpoq: peqquserlulluniiluanaarniarneqinerteqqutaavoq; namminersorlutikingerlatsisutakornannipinersoqimaluunnitnamminersorlutikpisortallusuliffeqarfiisaakornannipinersoqapeqqutaanani akiliilluniaqilisaaneqinatsimmiaammailaatinneqarpoq, aammattaarluinerteqqutaavoqunioqqutitsillunineqeroorneq, neriorsuineq, peqquserlulluniakilerneqarnissamikpiumaffiginninneqimaluunnitisumaqatigiisuteqarneq unioqqutitsineqatuuppoqpeqquserlulluniakiliisuugaanniakilertittuugaanniluunnit. Aammasuliffeqarfiitakiliilluniakuersititsiniarnermikpinngitsoortitsisinngitsut, naaktaamaaliortoqarneranalusimagaluarlugu, pillarneqarsinnaapput. Inatsittuluitqeqertaqarfiisailuiniavataaniluatuuppoq. Tassa imaappoqakiliillunipinerlutsitsineqneriorsuinerluassersuutigalugununamiafrikamiittumipisimappat, taavaUK-mi eqqartuussisulersuunneqarsinnaavoqsuliffeqarfiupsuliamiilai UK-mi ingerlassimappagit.

  25. KALAALLIT NUNAANNIT INATSISIT TAMATUMUNNGA TUNNGASUT Pinerluttulerinermiinatsimmi § 38 (kinaluunniittaamaaliortussaananipisortanikkiffartuussisumutallatulluunniitiluaqutissiinissaminikneriorsuisoqimaluunniitneqerooruteqartoq) Pinerluttulerinermiinatsimmi § 48 (kinaluunniittaamaaliortussaananitunissutisisoqil.il.) Pinerluttulerinermiinatsimmi § 49 (pisortanisuliffilikatorfimminikatornerluisoq, inuinnaatimaluunniitpisortatpisinnaatitaaffiiniksoqutigisaanilluunnitinnarliinermigut – tamannaaammautertooruteqarnermuttunngasinnaavoq, tak. § 107-imi imm. 2) Pisortatingerlatsinerannisuliassatsuliarineqartarneratpilluguinatsit (suliassatataasiakkaataalajangiiffiginerinut, suliamipeqataasinnaannginnermut, atorfininnermiatugasassarititaasunutil.il. tunngatillugu)

  26. Piviusunngortitsineq

  27. PEQQUSERLULLUNI ILUANAARNIARNEQ AKIORNIARLUGU SULIFFEQARFIUP SULINERA

  28. PIVIUSUNNGORTITSINEQ A. Navianaateqarfiusinnaasunikqulaajaaneq Peqquserlulluniilunaarniartarneqakiorniarluguaaqqissuussamiksuliniuteqarniarnermialloriarneqsiulleqtassaassaaqsuliffeqarfimmipeqquserlulluniiluanaarniarsinnaanermutnavianaataasinnaasunikqulaajaanissaq. Tamannailaatigutpisinnaavoqsulisuniksuliffeqarfimmisusassaqarsinnaasunikapersuinikkutaamma/imaluunniitsuleqatigiikkuutaarlunisammisaqaqatigiinnernikataatsimikarlariinnilluunnitaaqqissuussaqarnikkut. B. Peqquserlulluniiluanaarniarneqakiorniarlugupolitikkissamik/najoqqutassaniksuliaqarneq Suliffeqarfiupalloriarnissaatulleqtassaavoqpeqquserlulluniilunaarniarneqakiorniarlugupolitikkissamiksuliaqarneq, tassanierseqqissarneqassallunisuliffeqarfikpeqquserlulluniiluanaarniarneqpilluguqanoqinissisimanersoq. Politikkkissaqsuliarineqassaaqqulaajaasimaneqaallaavigalugu, navianaataasinnaasunullunaleqqussarneqassalluni. C. Suliffeqarfiupiluaniattaveqaqatigiinneq, sungiusarneqakuulersitsinerlu Politikkip suliffeqarfimmitunngavilerluanissaaeqqummaariffigineqarnissaaluanguniarlugitpisariaqarpoqnajoqqutassiatsuliffeqarfimmutsiaruarterluarnissaat. D. Suliffeqarfiupavataanutapuussineq Avammutapuussinermipineqarpoq, politikkip suliffeqarfiupattaveqaataannutnalunaarutigineqarnissaa.Politikkiaammattaaqtakusassiarineqarsinnaavoqsuliffeqarfiupnittartagaaaqqutigaluguaammalusuliffeqarfiupniiveqatigisar-tagaannutapuunneqarnermigut. Ilanngullugusuliffeqarfiupsuliniarniniukiumutnalunaarusiaminutilanngussinnaavaaaammalusuliniuteqarsimaneritsiammasinnerusunutilisimatitsissutiginiarlugit CSR pillugunalunaarummutassigisaannullusaqqummiussinnaallugit.

  29. PIVIUSUNNGORTITSINEQ (nanginnera) E. Niiveqatinutavataaneersunutattaveqarneq Peqquserlulluniilunaarniartarneqakiorniarlugusuliaqarnerminisuliffeqarfiupavataanisuleqatigisartakkaniilanngullugiteqqarsaatigisariaqarpai. Tassaniilaatiguteqqarsaatigineqarpoqpiumasarineqarsinnaammat, sullitatsuleqatilluaammanamminneqpeqquserlulluniiluanaarniartarneqpillugupolitikkeqassasutimlt. najoqqutassiorsimassasut. F. Nakkutiginninneqnalunaarusiornerlu Pingaaruteqarpoq pisunik nakkutiginnittarneqpilluguaammalueqquutsitsinngitsoqartilluguiliuusissanikaalajangersaanissaq. Tamannailaatigutisumaqarpoq, nakkutilliineqpilluguaammalunakkutiginninnerittaakkuakulikitsumiknalilersortarnissaatpillugitiliuusissanikpilersitsisoqarnissaa. Taamaattumikerseqqissumikmalittarisassiuunneqassaaqeqquutsitsinngittoqartilluguqanoqiliuuseqartoqartassanersoqaammaluqanoqkinguneqartitsisoqartassanersoq. G. Eqqunngitsuliorneritpillugitoqaatiginnittarnermikaaqqissuussineq (whistleblowerordning) Whistleblowing TI-mit imanassuiaaserneqarpoq, suliffimmipeqquserlulluniiluanaarniarpasissumikpissusilersortoqarneranikimaluunniittaamaattoqarsinnaaneraniknavianaateqarneranikinunnutimmikkoortortanulluunnitpissusilersuutinikiliuuseqarfiginnissinnaasunutpaasissutissanikapuussineq. Suliffeqarfinnuttunngatilluguwhistleblowertassaasinnaavoqsuliffeqarfimmisulisoq, niueqatigisaqimaluunniitinuk alla suliffeqarfimmutattuumassutilik.

  30. Paasiniaafissatsialaat

  31. PAASISSUTISSAT ALLAT ILUAQUTAASINNAASUT CMI,SiuarsaanerupnaapertuilluarnerulluilisimatusarfigineraniSkandinaviamiilisimatusarfiitannersaat: Chr. Michelsen Institute U4 Anti-Corruption Ressource Centre tunissuteqartartutpeqquserlulluniiluanaarniarnermikakiuiniarlutiksuliniutaat: U4 Anti-Corruption Resource Centre Nordisk Ministerrådip, Erhvervs- og Vækstministeriepaamma Dansk Industrip akisussaassuseqartumikpilersuinissamutatortussaat: CSR Kompasset Suliffeqarnissamutpisinnaatitaaffiit, inuit pisinnaatitaaffii, avatangiisitaammapeqquserlulluniiluanaarniarnermikakiuineqpillugitNaalagaaffiitPeqatigiittunngavissiaatqulit: Global Compact Peqquserlulluniiluanaarniatsaaliuineq, misissuineqinatsisitigullumalersorneqarsinnaaneqpillugitNaalagaaffiitPeqatigiitisumaqatigiissutaat: Konvention mod Korruption Suliffeqarfiitakisussaassusilimmikpissusilersornissaatanguniarluguingerlatsiviitisumaqatigiissitsiniartartutnaammagittaalliorfigineqarsinnaasullu, ilaatigutakiliillunipeqquserlutsitsinermikpinngitsaaliilluniluakiliititsinermikakiuiniarneqpillugunaalakkersuisutsuliffeqarfinnutinassuteqaataat: OECD retningslinjer SuliffeqarfiitpeqquserlulluniiluanaarniartarnermikakiuiniarlutiksuliniuteqarnissamikineriartortitsinissaannutTransparency International-ipsulinerminajoqqutassiatutsuliai: Business Principles for Countering Bribery Suliffeqarfiit 21-t nunaninunanutallanuttunisaqarnerpaasartuneersutniueqateqarnerminniakiliillunipeqquserlutsitsinermikqanoqatuitigineratpilluguTransparency International-ipnalunaarsugai: Bribe Payers Index Transparency International sammisat naleqquttutpeqquserlulluniluiluanaarniarneruppiffissamikingusinnersumikatorneqarnerapilluguukiuttamaasanalunaarusiortarpoq: Global Corruption Report: Corruption and the Private Sector Transparency International peqquserlulluniiluanaarniarneqpillugutinatsisitsukannernerpaatsaqqummiuppai: UK Bribery Act Transparency International-ipKalaallit Nunaanni immikkoortortaa: Transparency Greenland PeqquserlulluniilunaarniartarneqpilluguUSA’pinatsisaiUS Department of Justice-imisaqqummiunneqarput: Foreign Corrupt Practices Act World Economic Forum peqquserlulluniiluanaarniarneqakiorniarlugutunisassiorfissuitsoqutigisalluakimorlugitsuliniutit: Partnering Against Corruption AkileraartarneqAtugarissaarnerlupillugitisumalioqatigiissitapisumaliuutissiissutaaniinuiaqatigiitkalaallitatugarissaarneratpillugumisissueqqissaarneq, allannguutissatutiluarsaaqqinnissamullusiunersuutitsaqqummiunneqarput: Pigissaarnissarputatugarissaarnissarpullumaannakkutiliuuseqarfigineqartariaqarpoq

More Related